Tuottavuutta ja hyvinvointia työtä kehittämällä

Heikosti suunniteltu työ, työtapaturmat ja estettävissä olevat sairauslomat heikentävät yrityksen kilpailukykyä. Usein ongelmista puhuttaessa huomio kiinnittyy yksilöön tai yhteiskunnan laajempiin rakenteisiin, joihin vaikuttaminen voi yrityksen näkökulmasta olla lähes mahdotonta. Ratkaisuja työpaikan haasteisiin voi kuitenkin lähteä etsimään myös tarkastelemalla työnteon tapoja. Kun työ on suunniteltu hyvin, yritys voi kukoistaa ja työntekijät voivat paremmin.

MSK Group on monialainen ja kansainvälinen teknologiateollisuuden yritys, jonka päätoimialana on liikkuvien työkoneiden turvaohjaamoiden ja muovikomponenttien valmistus. Yritys tytäryhtiöineen työllistää yli 800 henkilöä Suomessa ja ulkomailla. MSK Groupilla havahduttiin vuonna 2018 yhden tytäryhtiön työhyvinvoinnin haasteisiin: turhaa työtä ja tavaroiden siirtelyä oli paljon, työntekijät olivat usein sairauslomilla, ja työtapaturmiakin sattui.

MSK Groupilla ongelmiin päätettiin tarttua kehittämällä työnteon tapoja erityisesti ergonomian keinoin. Apua haasteisiin on saatu myös yrityksen ulkopuolelta. Pitkäkestoinen, tiivis yhteistyö ja toimintatapojen systemaattinen kehittäminen yhteistyössä sekä Elon että työterveyshuollon kanssa on tuottanut positiivisia tuloksia.

Työsuojelupäällikkö Teemu Suokko, MSK Group.

Systemaattisella kehittämisellä kohti ratkaisuja

Usein yrityksen rakenteita kehittäessä parhaisiin lopputuloksiin päästään, kun tarjolla on sekä ulkopuolista näkemystä että yrityksen vahva tahtotila. Myös MSK Groupin toimintatapojen muutoksessa avainasemassa ovat olleet selkeä toimintasuunnitelma sekä avoin vuoropuhelu kehittävien tahojen välillä.

Yhteistyössä Elon työkykyjohtamisen palveluiden kanssa huomiota on kiinnitetty erityisesti taustalla vaikuttaviin henkilöstö- ja työkykyjohtamisen prosesseihin, jotka omalta osaltaan tukevat yrityksen toimintaa. Ongelmiin ja kehityskohteisiin on helppo puuttua esimerkiksi säännöllisesti järjestettävissä case-palavereissa. Näiden varhaisen vaiheen tapaamisten avulla voidaan varmistaa, että kehitetyt prosessit toteutuvat suunnitellusti.

Yrityksen sisällä muutoksia on lähdetty toteuttamaan suuntaamalla katse ergonomiaan. Usein ergonomiasta puhuttaessa mieleen nousevat lähinnä ajatukset työtuolin säätämisestä parempaan asentoon.

- Tämä on kuitenkin hyvin suppea tapa lähestyä aihetta, MSK Groupin työsuojelupäällikkö Teemu Suokko toteaa.

Ergonomialla on huomattavasti laajempi merkitys koko henkilöstön työhyvinvoinnin ja yrityksen kilpailukyvyn kannalta. Kaikkia ongelmia ei hyvällä ergonomialla voida ratkaista, mutta sen huomioon ottamisella voidaan taklata monia tavanomaisia haasteita. Kehittämiskohteina ovat erityisesti työprosessit, menetelmät ja järjestelmät, ja tavoitteena on työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhtäaikainen edistyminen. MSK Groupin tapauksessa konkreettisia keinoja olivat muun muassa työn kuormituksen mittaaminen, työkierto osaamisen lisäämiseksi sekä tehtaiden fyysisten olojen kehittäminen työn sujuvuuden ja häiriöttömyyden varmistamiseksi.

Puheista tekoihin

Millaisia tuloksia työnteon tapoihin panostamalla voidaan saavuttaa? MSK Groupin tapaus tarjoaa esimerkin: sairauslomapäivät ovat pudonneet kahdessa vuodessa lähes neljästäsadasta vain sataan päivään, ja työtapaturmien määrä on laskenut nollaan. Haitallisissa, kuormittavissa työasennoissa työskentelyä on vähennetty esimerkiksi apuvälineiden avulla. Yrityksessä on myös mitattu työntekijöiden työhyvinvoinnin kokemusta ”Happy or not”-mittarilla, ja käytännön muutosten myötä hyvinvointi on noussut merkittävästi.

MSK Groupilla on myös valmennettu esihenkilöitä intensiivisesti Elon ja työterveyshuollon tukemana. Tavoitteena on ollut löytää kykyä havainnoida ongelmia ja tarvittaessa nostaa kissa pöydälle, jos ongelmia ilmenee. Valmennuksella on pyritty vaikuttamaan yrityksen sisäisiin ajatusmalleihin: jos työntekijän työkyky on heikentynyt, voidaan henkilölle esimerkiksi etsiä muun tyyppistä työtä. Tiivis yhteistyö yrityksen, esihenkilöiden ja henkilöstön kanssa auttaa myös aidosti jalkauttamaan kehityksen työpaikan arkeen.

Työntekijöiden hyvinvoinnilla on merkitystä niin yrityksen kuin yhteiskunnankin kannalta – työkyvyttömyydellä on suuret kustannukset sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Onneksi haasteita voi kuitenkin torjua systemaattisella kehittämistyöllä.

Kun työ on suunniteltu järkevästi, työntekijät voivat keskittyä olennaiseen, Suokko tiivistää.

- On tärkeää, että ihmisiä hoidetaan. Ajatuksen voi kuitenkin kääntää myös toisin päin: jos hoidetaan työtä, työ voi hoitaa ihmistä.