Vakuutusmaksun määräytyminen

Suomen työeläkejärjestelmä on etuusperusteinen ja osittain rahastoiva. Työeläkevakuutetulle luvataan laissa etuus, josta osa on yksittäisen eläkelaitoksen vastuulla ja loput kustannetaan yhteisesti jakojärjestelmän mukaisesti tasausjärjestelmän kautta, kun eläke tulee maksuun. Laissa säädetään rahastoinnin ja jakojärjestelmän periaatteet. Tällä hetkellä maksettavien eläkkeiden eläkemenosta on lähes 80 prosenttia ns. jakojärjestelmän piirissä.

Vakuutusmaksu koostuu:

  1. eläkelaitoksen vastuulla olevan eläkeosan karttumiseen liittyvästä vakuutusmaksusta,
  2. jakojärjestelmämaksuosuudesta ja
  3. järjestelmän liikekuluosuudesta.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa eläketurvan ehdot ja perusteet. Vakuutusmaksuperusteet ovat kaikille työeläkeyhtiöille yhdenmukaiset ja laki edellyttää niiden valmistelussa yhtiöiden yhteistyötä.

Sosiaali- ja terveysministeriö >

Vakuutusmaksu vahvistetaan vuosittain. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat yksityisalojen keskimääräisen työeläkevakuutusmaksun tason. Työntekijän eläkelain (HE 45/2005) perustelujen mukaan laskuperusteita koskevat muutostarpeet on selvitettävä kolmikantaisesti.

Käytännössä TELA:n laskuperustejaos valmistelee vakuutusmaksun laskuperusteen. Vakuutusmaksun määrittämiseksi on ennustettava tilivuodelle kohdistuvien kulujen määrä. Varsinainen vakuutusmaksun laskuperuste määrittelee, miten eri tarkoitukseen tarkoitetut vakuutusmaksun osat muodostuvat.

Tela >

Vanhuuseläkeosaa peritään työntekijän omaa vanhuuseläkettä varten ja kohdistetaan 1854-vuotiaille.

Työkyvyttömyyseläkeosaa peritään työkyvyttömyyseläkkeitä varten. Suurtyönantajilla työkyvyttömyyseläkeosaan kuuluu maksuluokan vaikutus, joka riippuu yrityksen työntekijöille myönnetyistä pysyvistä työkyvyttömyyseläkkeistä.

Työttömyyseläkeosaa ei peritä enää.

Hoitokustannusosaa käytetään työeläkeyhtiön liikekulujen kattamiseen. Tähän maksuun annetaan työnantajan koon mukaan alennusta.

Maksutappio-osalla työeläkeyhtiö varautuu saamatta jääneistä maksuista aiheutuviin tappioihin. Tähän maksuun annetaan työnantajan koon mukaan alennusta.

Lakisääteisten maksujen osalla rahoitetaan Eläketurvakeskuksen, Finanssivalvonnan ja Muutoksenhakulautakunnan toimintaa.

Tasausosaa käytetään maksussa oleviin yhteisesti kustannettaviin eläkkeisiin.

Hyvitys on maksunalennus, joka määräytyy yhtiön toimintapääoman määrän sekä liikekulutehokkuuden mukaan. Hyvitykset jaetaan vakuutuksenottajille maksettujen vakuutusmaksujen ja niistä kertyneiden eläkerahastojen suhteessa.

Kokonaismaksu

Eri-ikäisten työntekijöiden vakuutusmaksu on samansuuruinen, jos työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokka on perusluokan 4 mukainen tai työnantaja on pientyönantaja. Pientyönantajana pidetään niitä työnantajia, joiden maksama vuosipalkkasumma on pienempi kuin noin 1,5 miljoonaa euroa (vuoden 2004 tasossa).

Vakuutusmaksussa on sekä työnantajan että työntekijän osuus. Työnantaja maksaa koko vakuutusmaksun ja pidättää työntekijän osuuden työntekijän palkasta. Työntekijän maksuosuus on pienempi alle 53-vuotiailla kuin 53 vuotta täyttäneillä. Tilapäistyönantajien vakuutusmaksu on heti lopullinen ja se on iästä riippumaton. Muilta työnantajilta peritään tilivuoden aikana ennakkomaksua, joka tarkistetaan seuraavana vuonna ns. vuosilaskennassa. Vakuutusmaksuun sisältyy perustekoron mukainen korko.

Yrittäjän eläkelain mukainen vakuutusmaksu on sama kuin keskimääräinen työntekijän eläkelain mukainen maksu. Siinä on kuitenkin huomioitu samat maksuerot, jotka on huomioitu työntekijän maksuosuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa vuosittain asetuksella yrittäjän eläkelain vakuutusmaksuprosentit. Lisäeläkevakuutuksen vakuutusmaksut määrätään vakuutusteknisesti.

Vakuutusmaksun laskuperusteet löytyvät Eläketurvakeskuksen verkkosivulta.

Eläketurvakeskus >