Kysely: Selvä enemmistö työntekijöistä uskoo nauttivansa esimiehensä luottamusta

22.3.2019

Suomalaisilla työpaikoilla työntekijät uskovat oman esimiehensä luottavan heihin. Esimiehet koetaan myös helposti lähestyttäviksi. Toisaalta osa työntekijöistä ei koe tulevansa kuulluksi työyhteisössään. Lisäksi heikko työkyky ja riittämätön palautuminen ovat vahvassa yhteydessä toisiinsa. Tiedot käyvät ilmi työeläkeyhtiö Elon työyhteisömittarin 10 000 vastauksen otoksesta.

Noin 80 prosenttia Elon työyhteisömittariin vastanneista kertoi esimiehensä luottavan häneen. Lisäksi noin kahdeksan kymmenestä koki esimiehensä helposti lähestyttäväksi. Vastaajat myös kertoivat tietävänsä, mitä heiltä odotetaan työssä.

"Työyhteisön luottamus lisää avoimuutta, jolloin ihmiset uskaltavat ottaa erilaisia asioita puheeksi työpaikalla", sanoo Kimmo Pakarinen, Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö. "Näin mahdolliset ongelmat eivät jää kytemään puskaradioihin tai pinnan alle ja pääse roihahtamaan hallitsemattomasti jonain päivänä. Lisäksi luottamus sujuvoittaa työntekoa, kun kaikkea ei tarvitse erikseen kysyä esimieheltä."

Työpaikkojen sisäisessä viestinnässä on kuitenkin vielä paljon petrattavaa. Noin yksi viidestä kertoi kokevansa, ettei tule tarpeeksi hyvin kuulluksi työyhteisössään eikä saa riittävästi palautetta. Joka viides vastaajista koki, ettei muutosten vaikutuksia työhön mietitä riittävästi yhdessä

"Esimerkiksi muuttuvan toimintaympäristön ja asiakaskäyttäytymisen takia monilla työpaikoilla käydään läpi merkittäviä uudistusprojekteja. Hyvä sisäinen viestintä muutosten vaikutuksesta vähentää epävarmuutta ja tukee ihmisten sitoutumista uudistuvaan organisaatioon."

Huono palautuminen rapauttaa työkykyä

Vastaajista vain 16 prosenttia koki paljon tai erittäin paljon stressiä. Jopa puolet ilmoitti kokevansa vain vähän stressiä tai ei lainkaan stressiä. Kolmasosa vastaajista kertoo kokevansa jonkin verran stressiä.

"Stressin kokemukseen vaikuttaa esimerkiksi vastuun määrä ja asiakastyö", kertoo Pakarinen. "Esimiehet ja myyntityötä tekevät henkilöt kokevat usein keskimääräistä enemmän stressiä, mikä selittää kyselyn tuloksia. Näitä henkilöitä on organisaatioissa tyypillisesti selvästi vähemmän kuin heidän alaisiaan."

Lyhytkestoinen ja positiivinen stressi auttaa työntekijää keskittymään ja suoriutumaan työstä hyvin. Liiallinen ja pitkäkestoinen stressi voi aiheuttaa ylikuormituksen, jolloin palautuminen voi häiriintyä.

"Tällaiset tilanteet voivat johtaa jopa uupumiseen. Oleellista on tunnistaa stressitilanteet ja pyrkiä käsittelemään ne sekä rakentamaan itselle sopivat stressinhallintakeinot."

Huono työkyky ja heikko palautuminen kulkevat käsi kädessä

Jopa 80 prosenttia vastaajista piti työkykyään hyvänä tai erinomaisena. Vain viisi prosenttia työntekijöistä piti työkykyään huonona. Heistä lähes kolmella neljäsosalla (74 %) oli suuria vaikeuksia työstä palautumisessa. He myös kokivat selvästi enemmän stressiä kuin työkykyään hyvänä tai erinomaisena pitävät työntekijät.

"Moderni työelämä on erittäin vaativaa", toteaa Pakarinen. "Erityisesti toimistotyötä tekevillä on pitkin päivää useita keskeytyksiä, joka voi rikkoa keskittymisen työtehtävään. On ilahduttavaa, että noin 80 prosenttia vastaajista kertoi uskovansa oman työkykynsä olevan hyvä kahden vuoden kuluttua."

Lisätietoja Elon työkykyjohtamisen palveluista löytyy täältä.

Lisätietoja:

Kimmo Pakarinen, työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö, puh. 0400 374 869

Kristiina Nieminen, viestinnän suunnittelupäällikkö, puh. 040 586 8778, kristiina.nieminen@elo.fi

Taustatietoa:

Tiedot perustuvat työeläkeyhtiö Elon työyhteisömittarista keväästä 2017 asti kerääntyneeseen dataan. Yksittäisen työntekijän työtä, työyhteisön toimivuutta, esimiesten toimintaa, osaamista sekä toimintakykyä ja voimavaroja kartoittavaan kyselyyn on vastattu nyt yhteensä noin 19 000 kertaa. Tiedotteen tiedot perustuvat noin 10 000 vastauksen otokseen, jossa edustettuna on useita toimialoja, kuten teollisuus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Työyhteisömittarin tavoitteena on auttaa Elon asiakkaita tunnistamaan työyhteisönsä vahvuuksia ja kehittämiskohteita ja näin toimia esimerkiksi johtamisen kehittämisprojektien valmistelussa.