Leskeneläke saattaa jopa jäädä hakematta – viisi faktaa perhe-eläkkeestä

31.10.2019

Lähitulevaisuudessa uudistettava perhe-eläke on todennäköisesti heikoiten tunnettu eläkelaji, vaikka vuonna 2018 perhe-eläkkeensaajia oli Eläketurvakeskuksen mukaan yhteensä lähes 270 000. Riippuen saajasta perhe-eläkkeestä käytetään myös nimityksiä leskeneläke ja lapseneläke. Erityisesti leskeneläkkeen määrä saattaa yllättää sitä hakevan.

Perhe-eläke turvaa lesken ja alaikäisten lasten toimeentuloa perheen huoltajan kuoltua. Leskeneläkkeen myöntämisen edellytyksenä on aina, että avioliitto on solmittu ennen menehtyneen puolison 65-vuotispäivää.

Leskeneläkkeen saamiseen vaikuttaa moni asia, mutta sukupuoli ei ole yksi niistä.

– Miehiltä leskeneläke saattaa jäädä jopa kokonaan hakematta, sillä miehet saivat oikeuden leskeneläkkeeseen vasta 90-luvun alkumetreillä. Osa ihmisistä muistaa yhä vanhan toimintatavan, kertoo Elon asiakaspalvelupäällikkö Sofia Antturi.

Jos menehtynyt puoliso on yleensä hoitanut perheen raha-asiat, kuolemaan liittyvät talousasiat voivat olla vaikeita hoitaa.

– Oma työeläkeyhtiö auttaa leskeneläkkeen hakemisessa ja eläkkeen maksuun liittyvissä asioissa. Esimerkiksi Elo ohjaa ja auttaa puolisonsa menettäneitä ilman, että heidän täytyy itse olla yhteydessä meihin, sanoo Antturi.

Muista leskeneläkkeestä ainakin nämä

1. Leskeneläke on usein selvästi odotettua pienempi

Leskeneläke ei ole koskaan sama kuin poismenneen puolison eläke, vaan se on enimmillään puolet menehtyneen eläkkeestä. Lisäksi lesken oma eläke voi pienentää leskeneläkkeen määrää.

Vuonna 2018 leskeneläke oli ETK:n mukaan keskimäärin 571 euroa. Miesten leskeneläkkeen määrä oli keskimäärin kolmannes naisten leskeneläkkeen määrästä.

2. Myös lesken lapsilla voi olla oikeus perhe-eläkkeeseen

Alaikäisellä lapsella on aina oikeus perhe-eläkkeeseen oman vanhemman kuollessa. Lapsi voi siis saada lapseneläkettä, vaikka vanhemmat eivät olisi olleet naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.

Lisäksi lesken lapsi, joka asui puolison menehtyessä tämän ja lesken kanssa samassa taloudessa, saa lapseneläkkeen. ETK:n mukaan keskimääräinen lapseneläke on 403 euroa kuukaudessa.

3. Uusi avioliitto voi katkaista leskeneläkkeen

Jos leski menee uudestaan naimisiin alle 50-vuotiaana, perhe-eläke lakkautetaan ja leski saa kolmen vuoden perhe-eläkkeen kerralla. Jos hän on yli 50-vuotias mennessään uudestaan naimisiin, perhe-eläke jatkuu loppuelämän ajan, mutta jos uusi puoliso menehtyy, leskelle ei makseta uutta perhe-eläkettä.

4. Avopuolisolla ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen

Tällä hetkellä leskeneläkkeen saaminen vaatii aina avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen. Asia voi kuitenkin muuttua: työmarkkinajärjestöt ovat tänä vuonna ehdottaneet muutosta, jonka myötä myös avopuoliso voisi saada leskeneläkettä tiettyjen ehtojen täyttyessä.

Ehdotus uudistuksesta, joka vaikuttaa myös leskeneläkkeen ja lapseneläkkeen kestoon, etenee parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

5. Leskeneläkkeen saaminen voi katkaista Kelan maksaman vanhuuseläkkeen

Kela laskee yhteen eläkkeensaajan työeläkkeen sekä mahdollisen leskeneläkkeen. Jos noin 1 300 euron raja ylittyy, leski ei enää saa Kelalta eläke-etuuksia.

Löydät yksityiskohtaisempia lisätietoja perhe-eläkkeestä täältä. Samasta esitteestä löytyy tietoja myös ryhmähenkivakuutuksen ja muiden vakuutusten vaikutuksesta perhe-eläkkeeseen.

Kokeile Elon laskurilla, miten oma eläke vaikuttaa leskeneläkkeen määrään. Samalta sivulta voi myös tarkistaa oman oikeuden leskeneläkkeeseen.

Lisäksi on hyvä muistaa, että työeläkkeen mukainen perhe-eläke eroaa Kelan perhe-eläkkeestä. Lisätietoa löytyy Kelan sivuilta.

Lisätietoja:

Perheeläkkeet, puh. 020 694 719

Kristiina Nieminen, viestinnän suunnittelupäällikkö, puh. 040 586 8778, kristiina.nieminen@elo.fi