Aivojen moniajo on myytti – poimi tärpit aivojen kunnosta huolehtimiseen

 Kiti Müller
 Kiti Müller

Meillä saattaa olla monta asiaa työn alla, mutta tosiasiassa aivomme pystyvät työstämään vain yhtä niistä kerrallaan. Jos yrität tehdä useampaa asiaa samaan aikaan, olet kuin asiasta toiseen hyppivä hyrrä. Liiallinen kiire ja jatkuva tohina ovat myrkkyä aivoille, totesi neurologi, aivotutkija Kiti Müller Elon Hulluna hyvinvointiin -seminaarissa. Aivot joustavat tilanteen niin vaatiessa, mutta rajattomasti niitä ei kannata rasittaa.

Arjen tietotulva ja työpaikan suorituspaineet saavat monet meistä käymään kovilla kierroksilla. Aivomme ovat joustavat ja ympäristön haasteisiin sopeutuvat. Kun elämän vaatimukset kasvavat ja tahti kiihtyy, pyrkivät aivomme sopeutumaan: aivojen kemiallinen ja sähköinen toiminta muuttuvat niin, että pystymme tekemään yhä enemmän.

Tämä on tervetullut ilmiö tiettyyn rajaan asti. Kannattaa kuitenkin pitää varansa, sillä joustoa ei riitä loputtomasti. Kun kierrokset ovat liian pitkään liian kovat, alkaa ihminen tehdä huonoja päätöksiä, pinna kiristyy ja aikataulut pettävät. Vaarana on myös se, että vauhtia ei osaa enää hidastaa: ihminen tulee riippuvaiseksi työstä ja tekemisestä, mikä altistaa masennukselle ja uupumiselle.

”Usein on niin, että uupumisriskissä olevat eivät itse tunnista tilannettaan. Työyhteisöissä sekä innostus että uupumus tarttuvat. Siksi on tärkeää miettiä, kuinka tunnistaa riskirajoilla olevat. Välittämisen kulttuuria ei voi liikaa korostaa”, Kiti Müller toteaa.

Tarvitsemme aivoystävällistä arkea. Työn vaatimusten, osaamisen ja terveyden pitäisi olla tasapainossa. Usein ongelmana on, että tekijöitä ei ole riittävästi. Tämä on asia, joka työnantajien pitäisi ottaa huomioon. Myös jokainen meistä voi tehdä itse paljon oman hyvinvointinsa eteen. Tässä Kiti Müllerilta koottuja vinkkejä aivoystävälliseen arkeen.

Keskity yhteen asiaan kerralla. Multitasking ei ole tehokasta, vaan pikemminkin heikentää suoritusta. Kun ihminen siirtää tarkkaavaisuuttaan toistuvasti asiasta toiseen, keskittymiskyky kärsii ja muisti toimii huonommin.

Priorisoi ja suunnittele. Jotta et sortuisi yrittämään aivojen moniajoa, on tärkeää suunnitella työt hyvin. Päätä, mitä ainakin pitää tehdä tänään, mitä tällä viikolla. Jos aikaa jää, niin mitkä ovat seuraavaksi tärkeimpiä tehtäviä. Joskus pitää myös pystyä sanomaan ei. Työyhteisöissä töistä pitää rakentaa ihmisen mittaisia, jotta kukaan ei joudu venyttämään jaksamistaan äärirajoille.

Pidä taukoja. Vaikka työ olisi kuinka mukaansatempaavaa, on tärkeää huolehtia tauoista. Taukoja kannattaa pitää 2-4 tunnin välein. Ylipitkät, yli 10 tunnin työpäivät laskevat aivojen suorituskykyä.

Tunne rajasi. Kaikki stressi ei suinkaan ole pahasta. Stressi auttaa selviämään tiukoissa paikoissa suuristakin haasteista, sillä se antaa virtaa ja tukee selviytymistä. Stressiputkikaan ei välttämättä ole haitaksi, jos se ei jatku loputtomiin. On hyvin yksilöllistä, mikä määrä stressiä on liikaa. Jos kolmelle ihmiselle annetaan sama työmäärä ja saman verran aikaa tehdä työt, yksi inspiroituu, toinen ärtyy ja kolmas tylsistyy. Jokaisen pitäisi itse varoa, ettei venytä voimiaan äärirajoille. Pitkittynyt stressi voi johtaa uupumukseen. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos pinna palaa tavallista herkemmin tai pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat musertavilta.

Tarjoa aivoille vaihtelevia töitä. Liika on liikaa myös levon suhteen. Aivot pitävät haasteista eivätkä voi hyvin, ellet tarjoa niille virikkeitä. Rutiinien ja luovuutta vaativien tehtävien vaihtelu tekee aivoille hyvää. Myös fyysinen liike on tarpeen. Jo lyhyt taukoliikunta tekee hyvää. Välillä on myös hyvä vaihtaa tietokone kynään ja paperiin.

Rentoudu. Vapaa-ajalla aivot olisi hyvä päästää oikeasti vapaalle, mutta moni ei malta lopettaa suorittamista silloinkaan. On kiire ehtiä maratonille ja triathlonille, hoitaa perhekuviot kunnialla ja käydä onnistuneilla unelmalomilla. Kunnianhimo ajaa suorittamaan tahdilla, joka ei salli ihmiselle riittävää lepoa. Ei ihme, jos sydän hakkaa ja uni ei tule. Elämä ei voi olla pelkkää vuoristorataa. On tärkeä taito on sietää myös arjen harmautta.

Huolehdi unesta. Jos uni ei tule, eivät aivot elvy riittävästi ja muisti heikkenee. Riittävä lepo ja hyvälaatuinen uni ovat aivoille eliksiiriä. Aivot lataavat energiaa unen aikana ja uudet asiat liittyvät osaksi muistirakenteita. Kannattaa olla armollinen itselleen nukkumisenkin suhteen, sillä jokainen valvoo joskus eikä uni ole aina optimaalista.

Varo raihnaista vanhuutta. Ihminen pystyy oppimaan uutta vanhanakin, vaikka 100-vuotiaaksi asti, jos terveyttä riittää. Vaikka muisti heikkenee iän myötä, vahvistuvat samalla monet muut kognitiiviset taidot: laaja kokemuspohja auttaa hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia ja abstrakteja asioita paremmin kuin nuorena. Älä siis anna pitkäaikaisen, liiallisen stressin rapauttaa psyykkistä ja fyysistä terveyttäsi, vaan huolehdi elämäsi tasapainosta. Silloin voit nauttia uuden oppimisesta ja elämän ihmeistä vielä vanhallakin iällä.

Neurologi Kiti Müller on itse elävä esimerkki siitä, että ikä ei estä uuden oppimista. 60 vuotta täyttänyt Müller viihtyi hyvin aivotutkimuksen johtajan työssään Työterveyslaitoksella, mutta kun Nokialta vuosi sitten tarjottiin lääketieteen erityisasiantuntijan paikkaa, hän päätti ottaa tehtävän vastaan. Kiti Müller puhuu ja kirjoittaa paljon työnteon ja aivojen suhteesta, koska hän haluaa tehdä työtä suomalaisten työhyvinvoinnin puolesta.