Työeläkkeen määrä

Työntekijöillä työeläkettä karttuu vuosiansioista 17-vuotiaasta alkaen. Yrittäjille työeläkettä taas karttuu 18-vuotiaasta alkaen YEL-työtulon perusteella. YEL-työtulossa otetaan huomioon myös mahdollisten joustomaksujen vaikutus.

Työeläkettä karttuu vuosiansioista ja YEL-työtulosta 1,5 % vuodessa (53–62-vuotiaille karttuu kuitenkin 1,7 % vuosina 2017 – 2025).

Eläkkeen karttumisen pääteikä riippuu syntymävuodesta:

• 68 vuotta 1957 ja sitä ennen syntyneillä,
• 69 vuotta 1958−1961 syntyneillä ja
• 70 vuotta 1962 ja sen jälkeen syntyneillä.

Työskentelystä yli alimman eläkeiän palkitaan

Halutessasi voit jatkaa työssäsi yli alimman eläkeiän ja kartuttaa itsellesi suuremman vanhuuseläkkeen. Tällöin saat karttuneeseen eläkkeeseen lykkäyskorotuksen, joka nostaa pysyvästi koko karttunutta eläkettäsi 0,4 %:lla jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkaminen lykkääntyy alimmasta vanhuuseläkeiästä. Jos siis myöhennät vanhuuseläkkeen alkamista vaikkapa vuodella, saat 4,8 % pysyvän korotuksen kertyneeseen eläkkeeseesi. Lisäksi työskentelystä karttuu eläkettä 1,5 % vuosiansiosta ja YEL-työtulosta.

Työeläkettä karttuu myös eläkkeen rinnalla tehdystä työstä

Eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu eläkettä iästä riippumatta 1,5 % vuodessa, lukuun ottamatta osa-aikaeläkkeellä ja osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä olevia, joille eläke karttuu ikään sidotuilla karttumaprosenteilla.

Eläkkeen karttuminen ennen vuotta 2017

Eläkettä karttui vuosina 2005–2016:

• 1,5 % vuosiansiosta 18–52-vuotiaana
• 1,9 % vuosiansiosta 53–62-vuotiaana
• 4,5 % vuosiansiosta 63–67-vuotiaana.

Eläkettä karttui ennen vuotta 2005:

• 1,5 % ennen 60 vuoden iän täyttämisvuotta
• 2,5 % 60 vuoden iän täyttämisvuoden alusta.

Eläkettä karttui 23-vuotiaasta alkaen.

Vanhat ikärajat vaikuttavat vielä pitkään monien eläkkeeseen, sillä työeläkelait eivät muutu takautuvasti.

Vuodesta 2005 alkaen eläkettä on karttunut myös eräiltä palkattomilta jaksoilta, kuten lapsenhoito-, työttömyys-, opiskelu- tai sairausajoilta. Karttuma on 1,5 prosenttia vuodessa. Eläke karttuu päivärahan perusteena olevasta ansiosta. Ansiosta otetaan huomioon:

• työttömyysajalta 75 %
• sairausajalta 65 %
• vuorotteluvapaan ajalta 55 % (v. 2005−2009 75 %)
• äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaetuuksien kohdalla 117 %
• Tapaturma- ja liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvauksesta 65 %.

Alle 3-vuotiaan lapsen hoitovapaalta ja opiskeluajalta eläkettä kartuttava ansio on 815,78 euroa/kk (vuonna 2023). Työttömyysajalta eläkkeen karttuminen päättyy, kun henkilö täyttää ikäluokan alimman eläkeiän. Muut etuudet voivat kartuttaa eläkettä aina 68-vuotiaaksi saakka, jos henkilö ei vielä ole jäänyt eläkkeelle.

Kelan maksamasta työttömyysturvalain mukaisesta peruspäivärahasta tai työmarkkinatuesta ei kartu eläkettä. Palkattomien etuuksien lisäksi työhistoriassa tulee olla riittävästi työansioita, jotta palkattomilta ajoilta karttuu eläkettä. Jos vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke on jo maksussa, ei eläkettä kartu palkattomilta ajoilta.

Ulkomailla työskennellessä lähtökohtaisesti kuulutaan työskentelyvaltion sosiaaliturvan piiriin. Sosiaalivakuutusmaksut maksetaan kyseiseen maahan. Myös etuudet ja eläkkeet määräytyvät työskentelymaan lakien mukaisesti. Tätä pääsääntöä noudatetaan lähtökohtaisesti riippumatta työnantajan, työntekijän ja yrittäjän kotipaikasta ja kansalaisuudesta.

Tilapäisesti EU- tai ETA-maahan, Sveitsiin tai sosiaaliturvasopimusmaahan lähetetyn työntekijän eläke karttuu Suomeen. Mukaan ulkomaille tulee ottaa ulkomaille lähetetyn työntekijän todistus (A1-todistus), jonka saa Eläketurvakeskukselta.

Sopimuksettomaan maahan lähetetyn työntekijän eläke taas karttuu Suomeen. Eläkevakuutusmaksuja saatetaan tällöin joutua maksamaan myös työskentelymaahan.

Ulkomaisen työnantajan palveluksessa ollessa eläkettä yleensä karttuu työskentelymaan sääntöjen mukaisesti työntekomaan eläkejärjestelmään.

Lue lisää ulkomailla kertyvästä eläkkeestä www.etk.fi.

Ihmiset elävät keskimäärin pidempään kuin aiemmin. Siten tulevaisuudessa eläkkeitäkin maksetaan keskimäärin kauemmin. Elinaikakertoimen avulla kuukausieläkkeen määrä sopeutetaan vastaamaan pidentynyttä elinikää. Keskimääräisen eliniän pidentyessä, sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama elinaikakerroin, pienentää vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden kuukausieläkkeitä. Elinaikakerroin on vaikuttanut eläkkeen määrään vuodesta 2010 alkaen.

 

Pidempään työskentelemällä voit kartuttaa itsellesi suuremman eläkkeen. Työntekoa jatkamalla et pysty kuitenkaan poistamaan itse elinaikakerrointa. Aikanaan myönnettävässä eläkkeessä on lisätyöskentelyn jälkeenkin mukana elinaikakertoimen vaikutus.

Elinaikakerroin vanhuuseläkkeissä

Voit siirtyä vanhuuseläkkeelle oman valintasi mukaan täytettyäsi alimman eläkeikäsi. Myönnettävässä eläkkeessä käytetään syntymävuotesi mukaista elinaikakerrointa. Elinaikakertoimen vaikutusta omaan eläkkeeseen voi korvata jatkamalla työssä pidempään.

Elinaikakerroin työkyvyttömyyseläkkeissä

Kaikki eivät pysty esimerkiksi terveydellisistä syistä pidentämään työssäoloaikaansa. Siksi elinaikakerrointa sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeissä vain eläkkeen ansaittuun osaan. Kertoimena käytetään työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistettua elinaikakerrointa eikä henkilön oman ikävuoden kerrointa. Siten käytettävä kerroin on lievempi kuin se olisi työkyvyttömän oman syntymävuoden mukaan laskettuna. Työkyvyttömyyseläkkeen niin sanottuun tulevan ajan eläkkeen osaan elinaikakerrointa ei sovelleta.

Työeläke, kansaneläke ja takuueläke muodostavat lakisääteisen työeläkejärjestelmän. Omalla työskentelyllä ansaittu työeläke muodostaa eläketurvan perustan. Jos oma työeläke jää pieneksi, Kela voi maksaa lisäksi kansaneläkettä. Voit saada kansaneläkettä, jos työeläkkeen määrä ei perhesuhteistasi riippuen ylitä 1 200 – 1 400 euroa kuukaudessa. Kansaneläkettä ei kuitenkaan makseta osittaisena varhennettuna vanhuuseläkkeenä, osatyökyvyttömyyseläkkeenä eikä työuraeläkkeenä. Kelan maksama takuueläke taas turvaa vähimmäiseläkkeen.

Voit hakea kansaneläkettä ja takuueläkettä samalla hakemuksella kuin työeläkettä. Päätöksen niistä antaa Kela. Jos haet vain Kelan eläkettä, hae sitä suoraan Kelasta. Tutustu tarkemmin Kelan eläkkeisiin ja eläkeläisten muihin etuuksiin. 

Lakisääteisen eläkejärjestelmän lisäksi on myös vapaaehtoisia lisäeläkkeitä, joilla voi täydentää lakisääteistä eläketurvaa. Lisäeläkkeet voivat olla joko työnantajan työntekijöilleen ottamia tai itse otettuja.

Vanhuuseläkkeenä maksetaan sinulle eläkkeen alkamiseen mennessä karttunut eläke, josta on vähennetty elinaikakertoimen vaikutus.

Katso arvio vanhuuseläkkeesi määrästä verkkopalvelusta >

Jatkamalla työelämässä pidempään voit kartuttaa itsellesi suuremman eläkkeen. Työskentelystä yli vanhuuseläkeikärajan palkitaan lykkäyskorotuksella, joka nostaa karttunutta eläkettä 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkaminen lykkääntyy alimmasta vanhuuseläkeikärajasta. Lisäksi kartutat työskentelystä 1,5 % eläkettä vuodessa.

Työeläkkeen lisäksi voit saada kansaneläkettä, jos työeläkkeesi määrä jää pieneksi. Työeläkkeen lisäksi voit saada kansaneläkettä, jos työeläkkeen määrä ei perhesuhteistasi riippuen ylitä noin 1 200–1400 euroa kuukaudessa. Voit hakea kansaneläkettä samalla hakemuksella kuin työeläkettä. Päätöksen kansaneläkkeestä antaa Kela, josta saat myös lisätietoa kansaneläkkeestä. 

Osittaisena vanhuuseläkkeenä voit ottaa maksuun valintasi mukaan joko 25 % tai 50 % edellisen vuoden loppuun mennessä karttuneesta eläkkeestäsi. Mikäli valitset 25 %:n eläkkeen, voit halutessasi hakea myöhemmin vielä toisen 25 %:n osuuden maksuun. Muutosta ei voi tehdä toisinpäin.

Saat arvion osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ja sen jälkeisen vanhuuseläkkeen määrästä verkkopalvelusta >

Huomioithan, että osittainen vanhuuseläke pienentää lopullista vanhuuseläkettäsi verrattuna siihen, että työskentelisit täysipainoisesti aina vanhuuseläkkeeseen asti ottamatta osittaista vanhuuseläkettä maksuun. Verkkopalvelussa voit arvioida myös osittaisen vanhuuseläkkeen vaikutuksen lopullisen vanhuuseläkkeen määrään, kun teet vertailun vuoksi myös pelkän vanhuuseläkearvion.

Eläke tarkistetaan elinaikakertoimella. Osittaista vanhuuseläkettä ei makseta kansaneläkkeenä Kelasta.

Osittainen vanhuuseläke ennen alinta vanhuuseläkeikää

Jos otat osittaisen vanhuuseläkkeen ennen varsinaista vanhuuseläkeikääsi, maksuun ottamaasi eläkkeen osaa varhennetaan 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, joka alittaa alimman vanhuuseläkeikäsi. Varhennus jää lopulliseen vanhuuseläkkeeseesi pysyvästi.

Osittainen vanhuuseläke alimman vanhuuseläkeiän jälkeen

Jos otat osittaisen vanhuuseläkkeen täytettyäsi alimman vanhuuseläkeiän, nostamaasi eläkkeenosaan ei tehdä varhennusvähennystä. Jos otat osittaisen vanhuuseläkkeen alimman eläkeiän täyttämisen jälkeen, saat siihen 0,4 % lykkäyskorotuksen jokaiselta lykätyltä kuukaudelta, joka ylittää alimman vanhuuseläkeikäsi. Lykkäystä on laskettu kuitenkin aikaisintaan 1.1.2017 alkaen.

Työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa huomioidaan karttunut eläke sairastumista edeltävän vuoden loppuun. Eläkkeeseen sisältyy lisäksi niin sanottu tulevan ajan eläke eli aika sairastumisvuoden alusta aina alimpaan eläkeikään saakka, jos sinulla on työeläkelakien mukaisia työansioita viimeisen 10 kalenterivuoden aikana vähintään 20 571,69 euroa (vuonna 2024).

Tulevan ajan eläkettä karttuu sairastumisvuoden alusta vanhuuseläkeikään saakka 1,5 prosenttia vuodessa. Eläkettä karttuu ansiosta, joka on keskiarvo työkyvyttömyyden alkamista edeltävien viiden kalenterivuoden ansioista ja YEL-työtuloista. Sairastumisvuoden ansioita tai YEL-työtuloja ei oteta huomioon.

Nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien eläkettä korotetaan ns. kertakorotuksella viiden vuoden kuluttua eläkkeen alkamisesta. Korotuksen määrä riippuu eläkkeensaajan iästä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen määrä on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä.

Katso arvio työkyvyttömyyseläkkeen määrästä verkkopalvelusta >

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen lisäksi voit saada kansaneläkettä, jos työeläkkeen määrä ei perhesuhteistasi riippuen ylitä noin 1 200–1 400 euroa kuukaudessa. Osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla Kelan kansaneläkettä ei voi saada.

Aktiivisten ammatillisen kuntoutustoimenpiteiden ajalta maksetaan yleensä kuntoutusrahaa.

Arvion kuntoutusrahan määrästä saat verkkopalvelusta >

Kuntoutusrahan määrä on laskennallinen työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Jos olet kuntoutuksen alkaessa kuntoutustuella eli määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä, sinulle maksetaan kuntoutustuen lisäksi kuntoutuskorotusta.

Kuntoutusrahan lisäksi kuntoutuksen ajalta korvataan kuntoutukseen liittyviä kustannuksia, mm. matkakustannuksia. Lisätietoa saat Telan kuntoutussuosituksesta

Perhe-eläkkeen pohjana on se eläke, jota edunjättäjä kuollessaan sai tai olisi saanut työkyvyttömyyseläkkeenä. Perhe-eläke määräytyy edunsaajien lukumäärän perusteella. Lesken- ja lapseneläkkeet voivat olla yhteensä korkeintaan edunjättäjän eläkkeen verran. Perhe-eläkkeen jakautuminen muuttuu edunsaajien määrän muuttuessa, esimerkiksi lapsen täyttäessä 18 vuotta.

Perhe-eläkkeen määrä prosentteina edunjättäjän eläkkeestä:

Lasten lukumäärä	Lesken osuus %	Lasten osuus %
0	50	-
1	50	33
2	42	58
3	25	75
4 tai enemmän	17	83

 

Leskeneläke

Leskeneläkkeen määrää laskettaessa lesken oma työeläketurva otetaan huomioon silloin, kun leski on yksin edunsaajana. Tätä kutsutaan eläkkeen vähentämiseksi. Jos leski ei vielä saa omaa työeläkettä, hänen eläkkeensä otetaan huomioon laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen suuruisena.

Katso arvio leskeneläkkeen määrästä >

Vähennys tehdään heti perhe-eläkkeen alkaessa, jos leski saa jo omaa työeläkettä. Jos hän ei vielä ole eläkkeellä, vähennys tehdään kuuden kuukauden kuluttua. Vähennys tehdään kuitenkin vasta, kun nuorin lapsi täyttää 18 vuotta.

Jos lesken oma työeläke on pienempi kuin laissa määritelty eläkevähennysperuste 836,50 euroa kuukaudessa, lesken eläkkeeseen ei tule vähennystä. Tällöin leskeneläkkeen määrä on puolet edunjättäjän eläkkeestä. Jos lesken oma työeläke on suurempi kuin 836,50 euroa kuukaudessa, puolet rajan ylimenevästä määrästä vähentää lesken eläkettä.

Vähennys voidaan tehdä myös lesken todellisten tulojen perusteella, jos ne ovat olennaisesti pienemmät kuin hänen laskennallinen työeläkkeensä. Tätä on haettava erikseen. Todellisten tulojen perusteella tehty vähennys on voimassa, kunnes lesken olosuhteet muuttuvat.

 

Esimerkki leskeneläkkeen määrästä

Edunjättäjän eläke on 1 200 euroa kuukaudessa. Leskeneläke on ennen eläkevähennystä puolet siitä eli 600 euroa kuukaudessa. Jos lesken oma eläke on 1 000 euroa kuukaudessa, se ylittää 836,50 euron eläkevähennysperusteen 163,50 eurolla. Tästä määrästä puolet eli 81,75 euroa vähentää lesken eläkettä. Leskeneläke on eläkevähennyksen (600 e - 81,75 e) jälkeen 518,25 euroa kuukaudessa.

Työuraeläkkeen määrä on eläkkeelle siirtymiseen mennessä karttunut eläke. Toisin kuin työkyvyttömyyseläkkeessä, työuraeläkkeen määrään ei sisälly tulevan ajan eläke.

Oman karttuneen työeläkkeesi määrän voit tarkistaa työeläkeotteeltasi.

Katso työeläkeotteesi verkkopalvelussa > 

Voit myös pyytää arvion työuraeläkkeen määrästä Elon eläkeneuvonnasta. Tavoitat meidät numerosta 020 694 726.