Työeläkkeen määrä

Työeläkettä kertyy työnteosta: työntekijöille vuosiansioissa ja yrittäjälle YEL-työtulon perusteella. Mitä pidempään työskentelet, sitä suuremman eläkkeen saat. Lisäksi työskentelystä yli alimman eläkeiän palkitaan lykkäyskorotuksella.

Eläkettä karttuu myös eläkkeen rinnalla tehdystä työstä, ulkomailla työskentelystä ja erilaisista palkattomista jaksoista, kuten sairauspäivärahan ajalta. Elinaikakerroin taas pienentää eläkkeiden määrää. Työkyvyttömyyseläkkeen määrään voi vaikuttaa myös tulevan eläkkeen osuus. 

Työeläkettä kertyy iästä riippumatta 1,5 % vuosiansioista tai YEL-työtulosta. 

Työntekijöillä työeläkettä karttuu vuosiansioista 17-vuotiaasta alkaen. Yrittäjille työeläkettä taas karttuu 18-vuotiaasta alkaen YEL-työtulon perusteella. YEL-työtulossa otetaan huomioon myös mahdollisten joustomaksujen vaikutus.

Eläkkeen kertymisen pääteikä riippuu syntymävuodesta:

• 68 vuotta 1957 ja sitä ennen syntyneillä,
• 69 vuotta 1958−1961 syntyneillä ja
• 70 vuotta 1962 ja sen jälkeen syntyneillä.

Työeläkettä kertyy myös eläkkeen aikana tehdystä työstä

Eläkkeen aikana tehdystä työstä kertyy eläkettä 1,5 % vuosiansioista tai YEL-tulosta. Tutustu tarkemmin työskentelyyn eläkkeen aikana.

Työskentelystä yli alimman eläkeiän palkitaan

Halutessasi voit jatkaa työskentelyä yli alimman eläkeiän ja kerryttää itsellesi suuremman vanhuuseläkkeen. Tällöin saat kertyneeseen eläkkeeseesi lykkäyskorotuksen, joka nostaa pysyvästi eläkettäsi 0,4 %:lla jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkaminen lykkääntyy alimmasta vanhuuseläkeiästä. Jos siis myöhennät vanhuuseläkkeen alkamista vaikkapa vuodella, saat 4,8 % pysyvän korotuksen kertyneeseen eläkkeeseesi. Lisäksi työskentelystä karttuu eläkettä 1,5 % vuosiansiosta ja YEL-työtulosta.

Lykkäyskorotukseen ei ole oikeutta ajalta, jolta saat työttömyysetuutta. Lykkäyskorotusta ei myöskään kerry, jos saat jo työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä ja teet työtä eläkkeen aikana.

Eläkkeen kertyminen palkattomilta ajoilta

Eläkettä kertyy myös palkattomilta jaksoilta, kuten lapsenhoito-, työttömyys-, opiskelu- tai sairausajoilta. Kertymä on 1,5 prosenttia vuodessa päivärahan perusteena olevasta ansiosta. 

Päivärahan perusteena olevista ansiosta huomioidaan eläkettä kerryttävinä:

• työttömyysajalta 75 %
• sairausajalta 62 %
• vanhempainrahaetuuksista 121 %
• Tapaturma- ja liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvauksesta 65 %.

Alle 3-vuotiaan lapsen hoitovapaalta ja opiskeluajalta eläkettä kerryttävä ansio on 876 euroa/kk (vuonna 2025). Työttömyysajalta eläkkeen karttuminen päättyy, kun henkilö täyttää ikäluokan alimman eläkeiän. Muut etuudet voivat kartuttaa eläkettä aina 68-vuotiaaksi saakka, jos henkilö ei vielä ole jäänyt eläkkeelle.

Kelan maksamasta työttömyysturvalain mukaisesta peruspäivärahasta tai työmarkkinatuesta ei kartu eläkettä. Palkattomien etuuksien lisäksi työhistoriassa tulee olla riittävästi työansioita, jotta palkattomilta ajoilta karttuu eläkettä. Jos vanhuus-, työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke on jo maksussa, ei eläkettä kartu palkattomilta ajoilta.

Eläkettä ulkomaan työskentelystä

Ulkomailla työskennellessä lähtökohtaisesti kuulutaan työskentelyvaltion sosiaaliturvan piiriin. Sosiaalivakuutusmaksut maksetaan kyseiseen maahan. Myös etuudet ja eläkkeet määräytyvät työskentelymaan lakien mukaisesti. Tätä pääsääntöä noudatetaan lähtökohtaisesti riippumatta työnantajan, työntekijän ja yrittäjän kotipaikasta ja kansalaisuudesta.

Tilapäisesti EU- tai ETA-maahan, Sveitsiin tai sosiaaliturvasopimusmaahan lähetetyn työntekijän eläke karttuu Suomeen. Mukaan ulkomaille tulee ottaa ulkomaille lähetetyn työntekijän todistus (A1-todistus), jonka saa Eläketurvakeskukselta.

Sopimuksettomaan maahan lähetetyn työntekijän eläke taas karttuu Suomeen. Eläkevakuutusmaksuja saatetaan tällöin joutua maksamaan myös työskentelymaahan.
Ulkomaisen työnantajan palveluksessa ollessa eläkettä yleensä karttuu työskentelymaan sääntöjen mukaisesti työntekomaan eläkejärjestelmään.

Lue lisää ulkomailla kertyvästä eläkkeestä Eläketurvakeskuksen sivuilta

Elinaikakertoimen vaikutus eläkkeeseen

Ihmiset elävät keskimäärin pidempään kuin aiemmin. Siten tulevaisuudessa eläkkeitäkin maksetaan keskimäärin kauemmin. Elinaikakertoimen avulla kuukausieläkkeen määrä sopeutetaan vastaamaan pidentynyttä elinikää. Keskimääräisen eliniän pidentyessä, sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama elinaikakerroin pienentää vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden kuukausieläkkeitä. Esimerkiksi 1963 syntyneen elinaikakerroin on 0,94759,

Pidempään työskentelemällä voit kerryttää itsellesi suuremman eläkkeen. Työntekoa jatkamalla et pysty kuitenkaan poistamaan itse elinaikakerrointa. Aikanaan myönnettävässä eläkkeessä on lisätyöskentelyn jälkeenkin mukana elinaikakertoimen vaikutus.

Elinaikakerroin vanhuuseläkkeissä

Voit siirtyä vanhuuseläkkeelle oman valintasi mukaan täytettyäsi alimman eläkeikäsi. Myönnettävässä eläkkeessä käytetään syntymävuotesi mukaista elinaikakerrointa. Elinaikakertoimen vaikutusta omaan eläkkeeseen voi korvata jatkamalla työssä pidempään.

Elinaikakerroin työkyvyttömyyseläkkeissä

Kaikki eivät pysty esimerkiksi terveydellisistä syistä pidentämään työssäoloaikaansa. Siksi elinaikakerrointa sovelletaan työkyvyttömyyseläkkeissä vain eläkkeen ansaittuun osaan. Kertoimena käytetään työkyvyttömyyden alkamisvuodelle vahvistettua elinaikakerrointa eikä henkilön oman ikävuoden kerrointa. Siten käytettävä kerroin on lievempi kuin se olisi työkyvyttömän oman syntymävuoden mukaan laskettuna. Työkyvyttömyyseläkkeen niin sanottuun tulevan ajan eläkkeen osaan elinaikakerrointa ei sovelleta.

Kokonaiseläkkeen määrä

Työeläke, kansaneläke ja takuueläke muodostavat lakisääteisen työeläkejärjestelmän. Omalla työskentelyllä ansaittu työeläke muodostaa eläketurvan perustan. Jos oma työeläke jää pieneksi, Kela voi maksaa lisäksi kansaneläkettä. Voit saada kansaneläkettä, jos työeläkkeen määrä ei perhesuhteistasi riippuen ylitä 1 400 – 1 600 euroa kuukaudessa. Kansaneläkettä ei kuitenkaan makseta osittaisena varhennettuna vanhuuseläkkeenä, osatyökyvyttömyyseläkkeenä eikä työuraeläkkeenä. Kelan maksama takuueläke taas turvaa vähimmäiseläkkeen.

Voit hakea kansaneläkettä ja takuueläkettä samalla hakemuksella kuin työeläkettä. Päätöksen niistä antaa Kela. Jos haet vain Kelan eläkettä, hae sitä suoraan Kelasta. Tutustu tarkemmin Kelan eläkkeisiin ja eläkeläisten muihin etuuksiin. 

Lakisääteisen eläkejärjestelmän lisäksi on myös vapaaehtoisia lisäeläkkeitä, joilla voi täydentää lakisääteistä eläketurvaa. Lisäeläkkeet voivat olla joko työnantajan työntekijöilleen ottamia tai itse otettuja.

Työeläkkeen määrä eri eläkevaihtoehdoissa

Työeläkettä kertyy on aina samalla tavalla. Eri eläkkeet kuitenkin lasketaan hieman eri tavoilla.

Vanhuuseläkkeen määrä

Vanhuuseläkkeenä maksetaan sinulle eläkkeen alkamiseen mennessä karttunut eläke, josta on vähennetty elinaikakertoimen vaikutus.

Jatkamalla työelämässä pidempään voit kartuttaa itsellesi suuremman eläkkeen. Työskentelystä yli vanhuuseläkeikärajan palkitaan lykkäyskorotuksella, joka nostaa karttunutta eläkettä 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, jolla eläkkeen alkaminen lykkääntyy alimmasta vanhuuseläkeikärajasta. Lisäksi kartutat työskentelystä 1,5 % eläkettä vuodessa.

Työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeen, kuntoutustuen sekä osakuntoutustuen määrä

Työkyvyttömyyseläkettä laskettaessa huomioidaan karttunut eläke sairastumistasi edeltävän vuoden loppuun. Eläkkeeseesi sisältyy lisäksi niin sanottu tulevan ajan eläke eli aika sairastumisvuoden alusta aina alimpaan eläkeikään saakka, jos sinulla on työeläkelakevakuutettuja työansioita viimeisen (sairastumista edeltävän) 10 kalenterivuoden aikana vähintään 21 024,09 euroa (vuonna 2025).

Tulevan ajan eläkettä karttuu sairastumisvuoden alusta vanhuuseläkeikään saakka 1,5 prosenttia vuodessa. Eläkettä kertyy ansiosta, joka perustuu työkyvyttömyyden alkamista edeltävien viiden kalenterivuoden ansioiden ja YEL-työtulojen keskiarvoon. Sairastumisvuoden ansioita tai YEL-työtuloja ei oteta huomioon, (koska ne ovat jo mukana tulevan ajan laskennassa).

Nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien eläkettä korotetaan ns. kertakorotuksella viiden vuoden kuluttua eläkkeen alkamisesta. Korotuksen määrä riippuu eläkkeensaajan iästä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen ja osakuntoutustuen määrä on puolet täyden työkyvyttömyyseläkkeen määrästä.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen lisäksi voit saada kansaneläkettä, jos työeläkkeen määrä ei perhesuhteistasi riippuen ylitä noin 1 400–1 60 euroa kuukaudessa. Osatyökyvyttömyyseläkkeen ja osakuntoutustuen rinnalla Kelan kansaneläkettä ei voi saada.

Perhe-eläkkeen määrä

Perhe-eläkkeen pohjana on se eläke, jota edunjättäjä kuollessaan sai tai olisi saanut työkyvyttömyyseläkkeenä. Perhe-eläke määräytyy edunsaajien lukumäärän perusteella. Lesken- ja lapseneläkkeet voivat olla yhteensä korkeintaan edunjättäjän eläkkeen verran. Perhe-eläkkeen jakautuminen muuttuu edunsaajien määrän muuttuessa, esimerkiksi lapsen täyttäessä 18 vuotta.

Leskeneläke

Leskeneläkkeen määrää laskettaessa lesken oma työeläketurva otetaan huomioon silloin, kun leski on yksin edunsaajana. Tätä kutsutaan eläkkeen vähentämiseksi. Jos leski ei vielä saa omaa työeläkettä, hänen eläkkeensä otetaan huomioon laskennallisen työkyvyttömyyseläkkeen suuruisena. 

Vähennys tehdään heti perhe-eläkkeen alkaessa, jos leski saa jo omaa työeläkettä. Jos hän ei vielä ole eläkkeellä, vähennys tehdään kuuden kuukauden kuluttua. Vähennys tehdään kuitenkin vasta, kun nuorin lapsi täyttää 18 vuotta.

Jos lesken oma työeläke on pienempi kuin laissa määritelty eläkevähennysperuste 836,50 euroa kuukaudessa, lesken eläkkeeseen ei tule vähennystä. Tällöin leskeneläkkeen määrä on puolet edunjättäjän eläkkeestä. Jos lesken oma työeläke on suurempi kuin 836,50 euroa kuukaudessa, puolet rajan ylimenevästä määrästä vähentää lesken eläkettä.

Vähennys voidaan tehdä myös lesken todellisten tulojen perusteella, jos ne ovat olennaisesti pienemmät kuin hänen laskennallinen työeläkkeensä. Tätä on haettava erikseen. Todellisten tulojen perusteella tehty vähennys on voimassa, kunnes lesken olosuhteet muuttuvat.

Katso arvio leskeneläkkeen määrästä

Työuraeläkkeen määrä

Työuraeläkkeen määrä on eläkkeelle siirtymiseen mennessä karttunut eläke. Toisin kuin työkyvyttömyyseläkkeessä, työuraeläkkeen määrään ei sisälly tulevan ajan eläke.

Oman karttuneen työeläkkeesi määrän voit tarkistaa työeläkeotteeltasi.