Eläkepolitiikassa katse kääntyy kestävyyteen

Kesäloman kynnyksellä on kiire tehdä viimeiset akuutit työt valmiiksi ja siivota virtuaalinen työpöytä. Hyvä on kuitenkin nostaa katse hiukan pidemmälle horisonttiin ja muistutella mieleen, millaisia isompia teemoja eläkepolitiikassa on näköpiirissä tulevina vuosina. 

Uusia avauksia ja teemoja voi tulla suomalaisesta eläkejärjestelmästä syksyllä julkaistavasta kansainvälisestä arviosta. Arvion tekee professori Torben Andersen Århusin yliopistosta. On erinomaista, että tällainen arvio tehdään. Joskus kaukaa näkee paremmin.

Edellisen kerran arvio tehtiin vuonna 2013. Tällöin asialla olivat Nicholas Barr ja Keith Ambachtsheer. Nämä arviot olivat arvokkaita ja niistä saatiin myös aineksia vuoden 2017 eläkeuudistukseen. Uudistuksessa nyt suosituksi muodostunut osittainen varhennettu vanhuuseläke eli ove korvasi osa-aikaeläkkeen. Osa-aikaeläke koettiin toisaalta jäykäksi ja samalla eläkejärjestelmälle kalliiksi järjestelyksi, joka kaipasi muutosta. Idea kustannusneutraalista osittaisesta eläkkeestä esitettiin juuri Barrin raportissa (Barr 2013, 61). Nähtäväksi jää millaisia ajatuksia Andersenilla on ja mitkä niistä kantavat eläkejärjestelmäämme.

Suurin keskustelu käydään siitä, kuinka työeläkejärjestelmän kestävyyttä parannetaan

Työeläkemaksujen taso on sovittu vielä tämän vuoden osalta. Seuraavat vuodet ovat auki ja odottavat työmarkkinajärjestöjen esityksiä syksyllä. Työnantajan työeläkemaksua alennettiin väliaikaisesti vuonna 2020. Nyt tuo alennus on tarkoitus kuroa kiinni korottamalla työnantajan maksua alennuksen verran. Tämä toteutetaan tilapäisesti vuosina 2022­2025.

Lähitulevaisuudessa suurin keskustelu tullaan käymään siitä, kuinka työeläkejärjestelmän kestävyyttä parannetaan. Edellisen kerran suuremmassa uudistuksessa kestävyysnäkökulman huomio oli vanhuuseläkeiässä ja sen sopeutumisessa elinikien kasvamiseen. Keskustelua käytiin vuosia. Lopputuloksena eläkeiät kohoavat vähitellen ja ne sidotaan eliniän kasvuun. 

Työurien pidentäminen olikin pitkään käytetyin termi eläkepolitiikan prioriteeteistä puhuttaessa. Nyt tuo termi on jäänyt vähemmälle ja ehkä kärsinyt hiukan inflaatiota. Asia on kuitenkin mitä tärkein. 

Monessa asiassa on onnistuttu. Eläkkeelle jäämisiän odote on kohonnut vuoden 2017 uudistuksen taustalla olleiden tavoitteiden mukaisesti. Tavoite oli, että vuoteen 2025 mennessä eläkkeellesiirtymisiän odotteen tulee nousta vähintään 62,4 vuoteen. Viime vuonna eläkkeellesiirtymisiän odote oli jo 61,9 vuotta.

Ovatko kaikki osaset optimaalisia työeläkkeiden pitkän aikavälin rahoitusta silmällä pitäen?

Nyt kestävyyskeskustelussa katse kääntyy erityisesti työeläkkeiden rahoitustekniikkaan ja vakavaraisuuteen. Ovatko kaikki osaset optimaalisia työeläkkeiden pitkän aikavälin rahoitusta silmällä pitäen? Sijoitustuotoilla on suuri merkitys pitkällä aikavälillä. Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja Jukka Rantala teki esiselvityksen työeläkesijoitusten kohentamismahdollisuuksista vuonna 2019 ja suositti mm. jouston lisäämistä eläkkeiden rahastointisäännöksiin sekä selvittämistä vakavaraisuussäännösten tekemisestä dynaamisiksi ja sijoitusmarkkinoiden suhdannevaiheen huomioon ottaviksi.

Työmarkkinajärjestöt ovatkin pyytäneet sosiaali- ja terveysministeriötä käynnistämään työryhmätyön työeläkkeiden rahastoinnin joustavoittamisesta. Työryhmätyössä arvioitaisiin mm. rahastointia huonojen ja hyvien sijoitustuottojen oloissa. Tavoitteena työssä on pitkän aikavälin rahoituksen kestävyyden vahvistamista.

Seuraavat Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmat eläkejärjestelmän tilasta julkaistaan vuonna 2022. Nämä laskelmat antavat parhaan arvion pitkän aikavälin näkyvistä. Laskelmissa otetaan huomioon myös uusin väestöennuste. Tämä merkittävä julkaisu on nimensä mukaisesti laskelma, mutta tulee toimimaan tulevien vuosien eläkepolitiikan päätöksenteon pohjateoksena.

Korona-aikana eläkejärjestelmä on selviytynyt paremmin kuin mitä pelättiin. Työeläkejärjestelmä ei ole kuitenkaan pysähtynyt. Mielenkiintoisia selvityksiä on tehty työmarkkinajärjestöjen toimesta ja monia aiheita on tulossa keskusteluun. Näitä asioita pohtien voi kesällä viihtyä Telan ja ETK:n yhteisessä SuomiAreenan tilaisuudessa 13.7. Leikkaisitko mummosi eläkettä – kuinka turvata tule-vaisuuden eläkkeet?