Eläkkeelle siirtymisiän tavoite saavutettu – keinoista sopiminen vaati tietoa, keskustelua ja muutaman konfliktin

Saimme viime viikolla hyviä uutisia eläkerintamalla. Eläkkeelle siirtymisiän odote myöhentyi ja oli viime vuonna 62,4 vuotta. Samalla edelliselle työeläkeuudistukselle asetettu tavoite työurien pidentämisestä ja eläkkeelle siirtymisiän myöhentämisestä on täyttynyt yhden keskeisen mittarin osalta. Odotteen ikä on nyt juuri sama, kuin mitä oli asetettu tavoitteeksi vuoteen 2025 mennessä.

Keskeinen selittävä tekijä on uudistuksen mukanaan tuoma vanhuuseläkeikärajojen nousu. Uudistus toimii siis kuten pitääkin. Ikärajojen noustessa eläkkeelle siirrytään myöhemmin. Osa muutoksesta on seurausta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen laskusta, jossa voi olla korona-aikana poikkeuksellista kehitystä. Tulevat vuodet näyttävät, tuleeko tässä takapakkia. Hyvän kehityksen eteen on edelleen tehtävä töitä.

Uudistuksissa tarkastellaan kokonaisuutta

Kun uudistuksen keskeinen tavoite on saavutettuna, on hyvä kurkistaa lähihistoriaan. Millainen prosessi ja aineksia tarvittiin työeläkeuudistukseen ja keinoihin työurien pidentämiseksi? Tätä teemaa käsiteltiin myös Työeläkevakuuttajat Tela ry järjestämässä nuorten työeläkekoulussa, jossa eläkkeitä pöyhittiin monesta näkökulmasta. Ajoitus oli mitä mainioin – vuoden alussa tuli viisi vuotta täyteen edellisestä isommasta eläkereformista. Tulevaisuuden uudistuksiin tähdätessä on hyvä tuntea menneisyys. Uudistuksia tehdään pitkälle aikavälille ja edellisillä päätöksillä on väistämättä vaikutus tuleviin ratkaisuihin. 

Työeläkejärjestelmää tarkastellaan ja uudistetaan säännöllisesti. Pienempiä tarpeellisiksi havaittuja muutoksia tehdään kaiken aikaa, mutta suurempiin muutoksiin tarvitaan aikaa ja isomman kuvan hahmottamista. Uudistamisessa työmarkkinajärjestöt tarkastelevat työeläke-etuuksien ja rahoituksen kokonaisuutta yhteistyössä ministeriöiden ja poliittisten päätöstentekijöiden kanssa. Näillä työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluilla on pitkä historia, joka juontaa juurensa työeläketurvan syntyyn.

Kyseessä on monimutkainen palapeli yksityiskohtineen. Eläke-etuudet ja rahoitus ovat tiukasti kytköksissä toisiinsa. Osien liikuttamisen kokonaisuus on huolella arvioitava myös suhteessa eläkejärjestelmän hyväksyttävyyteen ja kestävyyteen. Työmarkkinajärjestöjen sitoutuminen ja asiantuntemus kokonaisuudesta ovat taanneet eläkejärjestelmän vakauden ja pitkäjänteisen kehittämisen. 

Uudistamisen prosessit ovat olleet pitkiä ja niin oli edellinenkin. Kuumin peruna oli eläkeikä ja voidaanko sitä nostaa. Kun aikaa on kulunut, iän nousemista on alettu pitää osana eläkejärjestelmäämme.

Uudistaminen tarvitsi paljon keskustelua, konflikteja ja sopimista osapuolten välillä. Monta välietappia olikin matkan varrella. Niissä osapuolet sopivat etenemisestä kohti maalia tai prosessiin tuli uutta tietoa ja käänteitä. Yksinkertaistettu kuva prosessista näyttää suurin piirtein tältä: 

Tämä yksinkertaistettukin kuva näyttää uudistamisen monipolvisuuden. Siitä erittäin tiivistettynä voi sanoa uudistusten tarvitsevan aikaa, asiantuntemusta, tutkimusta ja tietoa, luottamusta, osapuolten sitoutumista, painetta neuvotteluihin sekä hyväksyntää laajasti. Näillä eväillä eläkejärjestelmää on kehitetty ja muutettu pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Näin tehdään varmasti jatkossakin.

Lue tarkemmin, mikä muuttui vuonna 2017.