Jaksamisen ongelmia ei pystytä täysin estämään yhdelläkään työpaikalla – yksi muutos palautumisen eteen kannattaa kuitenkin tehdä

Mielenterveys on esillä mediassa, julkisessa keskustelussa ja työpaikoilla kenties enemmän kuin koskaan. Pandemia-ajan alku näyttää tuoneen mukanaan ketsuppipullo-efektin, jonka myötä mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat kasvussa. Myös meihin työeläkeyhtiön asiantuntijoihin ollaan yrityksistä yhteydessä. Meiltä kysytään neuvoja tilanteen ratkaisemiseksi. Valitettavasti taikatemppua tämän ilmiön hallitsemiseksi ei ole olemassa.

Ei kannata tuudittautua siihen, että pandemian päättyminen ratkaisisi ongelmat

Mielenterveyden ongelmat ovat monimuotoisia ja niiden syyt piilevät harvoin pelkästään työssä. Elämässä on usein jotain muutakin kuormittavaa, joka kääntää vaakakuppia uupumuksen tai muun oireilun suuntaan.

Nyt ajankohtainen kuormitustekijä on ollut pandemia ja sen venyminen. Monia huolestuttaa juuri nyt Euroopan turvallisuus. Toisten kärsimyksen seuraaminen mediasta ahdistaa.

Ajankohtaisten kuormitustekijöiden ohella on tärkeää tunnistaa, että mielenterveyden haasteet näkyivät sairauspoissaolotilatoissa sekä Kelan että työeläkeyhtiöiden datassa jo ennen pandemiaa. Ei siis kannata tuudittautua siihen, että pandemian päättyminen ratkaisisi nyt käsillä olevaa ongelmaa.

Työpaikoilla tulee kysyä, millaisen standardin olemme asettaneet työnteolle?

Nykyaikainen työelämä vaatii paljon ihmisen mieleltä ja henkiseltä suorituskyvyltä. Ratkaisua työelämän paineisiin haetaan erilaisista matalan kynnyksen mielenterveyspalveluista, kuten mielen hyvinvoinnin sparreista työpsykologin kanssa tai vaikkapa lyhytterapiasta. Niin tärkeitä kuin nämä palvelut ovatkin, ei niiden avulla kuitenkaan ratkaista työpaikan ja työn ongelmia.

Työpaikoilla tulisi ottaa rehellinen kurkistus konepellin alle ja kysyä, millaisen standardin olemme asettaneet työnteolle, tuemmeko esihenkilöitä onnistumaan työssään, ihannoidaanko meillä yli-inhimillisiä suorituksia ja valtavaa venymistä, odotammeko kaikkien olevan samanlaisia ja kykeneviä samaan.

Viime vuosien trendi on ollut, että yrityksissä kiristetään resursseja. Tämä ilmiö lähti kiihtymään finanssikriisin aikana ja kiihtyminen tuntuu jatkuvan edelleen.

Yritysten tehtävä on menestyä ja tehdä voittoa, mutta tehokkuutta ei voida lisätä ikuisesti. Tulee kulminaatiopiste, jossa tehokkuus alkaa kääntymään itseään vastaan. Työpaikoilla täytyisi tunnistaa se, miten tehokkuutta lisätään niin, ettei se tapahdu henkilöstön hyvinvoinnin kustannuksella. Työpaikoilla tulisi hakea maksimaalisen tuottavuuden ja hyvinvoinnin yhtälöä. Tämä ei ole helppo tehtävä. Yhdestä varsin selkeästä asiasta voi kuitenkin aloittaa.

Vuoden 2022 tärkein sana asiantuntijatyössä on huokoisuus

Tärkein asia, johon työnantajan tulisi juuri nyt panostaa on työn huokoisuus. Työpaikan arjessa tulisi pyrkiä siihen, ettei arki ole ammuttu täyteen työtehtäviä ja Teams-kokouksia, vaan kalenteriin jäisi myös vapaita aikoja.

Pandemia-aika on syönyt huokoisuutta, kun tauot ja palauttavat siirtymät ovat jääneet pois työpäivistä. Etätyö on tehnyt äärimmäisen tehokkuuden mahdolliseksi. Se voi tuntua monista työntekijöistä ja työnantajista houkuttelevalta, mutta samalla pitäisi ymmärtää painaa jarrua ja miettiä, mitä yltiöpäisellä tehokkuudella työskentely tarkoittaa esimerkiksi viiden vuoden aikajänteellä.

Huokoisuutta tarvitaan, jotta palaudumme myös työpäivän keskellä. Tämä on aivan olennaista jaksamisen kannalta. Palautuminen työpäivän päätteeksi ja viikonloppuna ei ole yksin riittävää. Hidas aamu, reippailu ulkona työpäivän keskellä tai pidempi lounas kollegan kanssa jutellen tulisi olla työelämän arkea, ei poikkeus. Innovatiivinen työ vaatii sitä, että aivoilla on aikaa vain olla myös työpäivän aikana.

Toinen iso asia, jolla voidaan vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen ja motivaatioon on tunne omista vaikutusmahdollisuuksista. Kokemus siitä, että omaan työhön voi vaikuttaa tukee tutkitusti positiivista mielenterveyttä. Myös tunne siitä, että työllä tehdään tulosta, on keskeinen. Meillä on sisäsyntyinen tarve kokea olevamme hyödyksi työnantajamme menestykselle.

Vaikuttamismahdollisuudet omaan työhön, huokoiseen työpäivään kannustaminen ja tuloksen tekemisen mahdollistaminen ovat kaikki osa hyvän kehää, johon kannattaa panostaa jokaisella työpaikalla.