Inhimilliset arvot johtavat tuloksiin

Kamuxin henkilöstöjohtaja Marjo Nurmi uskoo, että yritysten on pysyttävä ajan tasalla, sillä se vaikuttaa siihen, miten yritykset pärjäävät työnantajina. Nopeasti muuttuvassa maailmassa työntekijöiden työhyvinvointi ja työkyky on entistä tärkeämpää. 

Vaihtoautojen myyntiin erikoistunut Kamux on nopeasti kasvanut suomalainen pörssiyhtiö, joka toimii Suomen lisäksi Ruotsissa ja Saksassa. 

– Kamuxilla on totuttu johtamaan lukujen, numeroiden ja myynnin tulosten kautta. Yrityskulttuurin muutosten kautta on opittu ymmärtämään myös inhimillisten arvojen vaikutus. Tuloksia on saatu panostamalla muun muassa ihmisten johtamiseen, työkyvyttömyysriskien ennakointiin ja työntekijöistä huolehtimiseen, sanoo Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Päivi Pärkkä.

Nopea reagointi muuttuvassa maailmassa

Nurmelle työkykyjohtaminen tarkoittaa yrityksen kykyä ennakoida ja auttaa työntekijöitä työkykyyn liittyvissä haasteissa. 

– Työelämän tempo on nopeutunut, joten meidän tulee olla ajan hermolla niin markkinan, liiketoiminnan, asiakkaiden kuin henkilöstön suhteen. Työnantajana meidän tulee reagoida siihen, mitä voimme tarjota tämän päivän työntekijöille, Nurmi toteaa. 

Moni ajankohtainen uutinen on vaikuttanut myös Kamuxiin. Esimerkiksi energiakriisi on ohjannut ihmisten ostokäyttäytymistä autokaupassa. Polttoaineiden hintojen nousu lisäsi kuluttajien kiinnostusta sähköautoja kohtaan. Kun sähkön hinta puolestaan nousi, vaikutti se omalta osaltaan sähköautojen kysyntään. 

– Haastavat ajat heijastuvat myös meidän työntekijöihin. Kun turvattomuus ja epävarmuus kasvaa, työnantajana meidän tärkein tehtävä on luoda turvaa ja luottamuksen tunnetta. Olen tyytyväinen, että olemme pystyneet takaamaan kaikille työntekijöillemme töitä erittäin haastavassa markkinatilanteessa, Nurmi sanoo.

Välittäminen ja osallistaminen heijastuvat liiketoimintaan

Kamux oli mukana pilotoimassa Elon työkalua, joka antaa ajantasaista tietoa muun muassa henkilöstön työkyvystä, jaksamisesta ja työ- ja työyhteisötyytyväisyydestä. Työkalu on tarkoitus lanseerata myöhemmin tänä vuonna. 

– Saimme jo esimakua työkalusta ja haluamme ehdottomasti käyttää sitä myös tulevaisuudessa. Se on erinomainen väline työntekijöidemme voinnin säännölliseen seuraamiseen, Nurmi kertoo. 

Nurmelle työntekijöiden hyvä työkyky on sydämen asia. Hän on aikaisemmin työskennellyt työhyvinvoinnin, terveyden ja liikunnan alalla, mistä myös kiinnostus työkykyjohtamista kohtaan juontaa. 

Nurmi korostaa työkykyjohtamisen yhteyttä yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Hän haluaa ottaa yrityksen työntekijät mukaan kehittämään Kamuxin työkulttuurista sellaista, jossa työntekijät viihtyvät ja jota he arvostavat. 

Henkilöstöjohtaja Marjo Nurmi haluaa ottaa yrityksen työntekijät mukaan kehittämään Kamuxin työkulttuurista sellaista, jossa työntekijät viihtyvät ja jota he arvostavat. Myös panostaminen työntekijöiden ja esihenkilöiden kouluttamiseen sekä työkykyjohtamiseen on tuonut hyviä tuloksia. 

Koulutuksella työhyvinvointia

Kamuxilla panostetaan työntekijöiden kouluttamiseen. Yrityksessä työskentelee paljon työuraansa aloittavia nuoria ja alanvaihtajia, jotka kaipaavat verrattain paljon opastusta uuteen työhön. Työntekijöille tarjotaan erilaisia uravaihtoehtoja ja esimerkiksi maiden välisiä urapolkuja halutaan vahvistaa. 

Nurmelle on tärkeää, että Kamuxin työkulttuuri on turvallinen, jossa jokainen kokee voivansa olla oma itsensä. Näin työntekijöiden on helpompi tuoda esiin vaikeita asioita, jolloin niitä voidaan ratkoa yhdessä. 

Esihenkilöt ovat avainasemassa turvallisen työkulttuurin luomisessa. Turvallisen työkulttuurin luomisen lisäksi esihenkilöiden osaamisella on yhteys oman ja työntekijöiden jaksamiseen ja kehittymiseen.

Elo on ollut mukana kouluttamassa Kamuxin esihenkilöitä muun muassa varhaisen tuen mallista sekä esihenkilöiden ja johtajien hyvinvoinnin ylläpidon merkityksestä. 

– Kamuxin esihenkilötyön koulutuksen tulokset ovat olleet vaikuttavia. Panostukset esihenkilöiden työkykyjohtamiseen ovat näkyneet arjessa esimerkiksi nostamalla rohkeammin esiin työkyvyn haasteita. Myös Kamuxin työyhteisökyselyn tulokset nostavat esihenkilötyön yhdeksi yrityksen vahvuudeksi, Pärkkä kehuu.

– Ilman hyvää työkykyjohtamista emme pystyisi saavuttamaan taloudellisia tavoitteitamme, emmekä pidettyä henkilöstöämme tyytyväisinä, Marjo Nurmi toteaa

Tuloksia yhteistyön ja mittareiden avulla 

Pärkkä on nähnyt, kuinka Kamuxin työkykyjohtamisen kehittäminen on johtanut positiiviseen muutokseen jo muutaman vuoden aikana.

– Yrityksen työkykyjohtaminen on muuttunut systemaattisemmaksi. Olemme esimerkiksi käynnistäneet Kamuxin työkykyjohtamisen ohjausryhmän, jossa käymme yhdessä läpi yrityksen työkyvyttömyysriskejä ja keinoja niiden ennaltaehkäisyyn, Pärkkä kertoo. 

Kamuxilla seurataan yrityskulttuurin muutoksia erilaisilla mittareilla. Muun muassa työntekijöiden vaihtuvuutta, sairauspoissaolojen määrää ja työnantajamielikuvan kehitystä seuraamalla saadaan arvokasta tietoa yrityksen nykytilasta. Elo on ollut mukana tekemässä Kamuxin työyhteisökyselyä, josta on kertynyt tilastoja jo useammalta vuodelta. 

– Usein mittarit kuvaavat mennyttä, mutta työyhteisökysely suuntaa tulevaisuuteen. Sen avulla saamme tietoa siitä, miten meidät koetaan työnantajana. Se kertoo meille myös työntekijöiden omista kokemuksista työssään sekä heidän jaksamisestaan. Näitä tuloksia olemme hyödyntäneet työkykyjohtamisen suunnittelussa, Nurmi sanoo.

Pohja hyvälle työkykyjohtamiselle rakennetaan Nurmen mukaan yhdessä yhteistyökumppanien, kuten työterveyden sekä vahinkovakuuttajan ja työeläkeyhtiön kanssa. 

– Yhteistyön ansiosta tulokset ovat huomattavasti paremmat. Ilman hyvää työkykyjohtamista emme pystyisi saavuttamaan taloudellisia tavoitteitamme, emmekä pidettyä henkilöstöämme tyytyväisinä, Nurmi toteaa. 

Työnantaja, nappaa Marjo Niemen vinkit onnistuneeseen työkykyjohtamiseen: 

1. Määrittele, millaista yrityskulttuuria tavoitellaan.
2. Kartoita yrityksen työkykyjohtamisen nykytila. 
3. Sitouta henkilöstö osaksi työkykyjohtamista, ja kysy työntekijöiltä millaista tukea he kaipaavat. 
4. Tuo työkykyjohtamisen tavoitteet näkyväksi koko organisaatiolle.
5. Tee tavoitteista konkreettiset ja seuraa niiden toteutumista.