Johtaja, ratkaisuja työvoimapulaan löytyy lähempää kuin luuletkaan

Työvoimapula vaivaa Suomea yli toimialarajojen. Sotessa ja varhaiskasvatuksessa voidaan puhua jo kriisistä, mutta myös laajasti palvelualoilla ja monissa tietotyön asiantuntijatehtävissä pula henkilöstöstä akuutti ongelma ja kasvun jarru. 

Yhtä keinoa työvoimapulan ratkaisemiseen ei ole. Koulutuspaikkojen lisääminen, työn vastaanottamisen kannusteiden lisääminen ja maahanmuuttajien työlupakäytäntöjen sujuvoittaminen ovat esimerkkejä järjestelmätason toimenpiteistä, joita on tutkittava. Entä miten työvoimapulan suuntaan voidaan vaikuttaa työpaikkatasolla? Vastaus on varsin yksinkertainen. Pitämällä huolta nykyisistä työntekijöistä ja heidän työkyvystään.

Vetovoima ja pitovoima ovat kovaa valuuttaa tässä ajassa

Heinäkuussa 2022 avoimena oli 161 000 työpaikkaa, mikä on 25 000 enemmän kuin viime vuonna. Työkyvyttömyyseläkkeellä on Suomessa kaikkiaan noin 190 000 henkilöä. Siis enemmän kuin meillä on avoimia työpaikkoja. 

Työkyvyn kannalta suurimmat kysymykset kuuluvat, miten työntekijät kohdataan, kuinka heitä johdetaan, ja minkälaisessa suhteessa työn kuormitus on työntekijän voimavaroihin nähden. Näiden kysymysten äärelle jokaisen johtajan ja esihenkilön kannattaa pysähtyä säännöllisesti. 

Tietoa riittää, mutta miten sitä hyödynnetään

Dataa työntekijöiden hyvinvoinnista ja työkyvystä on saatavilla enemmän kuin koskaan ennen. Yrityskohtaisten erojen lisäksi työkykyriskeissä on eroja, jotka johtuvat erilaisista toimialoista ja työtehtävistä.  

Jotta työkyvyn johtaminen olisi tuloksellista, on aina kartoitettava yrityskohtaisesti riskit ja voimavarat. Parhaimpien toimenpiteiden valinta, priorisointi, ennakointi ja toiminnan vaikuttavuuden mittaaminen edellyttää, että tietoperusta on kunnossa. Mutta pelkkä tieto ei riitä. Olennaista on se, miten tietoa käytetään ja hyödynnetään. 

Eläkeyhtiö kumppanina työkykyriskien vähentämisessä

Kuinka työkykyä uhkaavat tekijät onnistutaan tunnistamaan ja mitä voidaan tehdä, jotta riskit eivät toteutuisi? Tämä on kysymys, jonka kohdalla monessa yrityksessä ollaan turhaan yksin.

Työeläkeyhtiö on tässä työssä erinomainen kumppani, joka auttaa työkykyriskien tunnistamisessa ja ennakoinnissa, työkyvyn johtamisen roolien selkiyttämisessä, työterveysyhteistyön kehittämisessä ja toimivien prosessien rakentamisessa työkyvyn tueksi.  

Yhteistyön tuloksena työkykyriskit pienenevät ja yrityksessä kasvaa ymmärrys siitä, että työntekijöiden työkyvyllä on suora yhteys yrityksen kykyyn toteuttaa liiketoimintastrategiaansa. Se, miten ihmiset voivat näkyy suoraan kustannuksissa, tuottavuudessa sekä yrityksen kyvyssä kasvaa ja uudistua.  

Hyvästä johtamisesta, ihmisten työkyvystä ja tyytyväisyydestä omaan työhön syntyy hyvän kierre, jonka tuloksena syntyy vetovoimaa ja pitovoimaa. Kovaa valuuttaa työvoimapulan keskellä. 

Teksti on julkaistu aiemmin Helsingin Sanomien verkkosivuilla.