Luottamuksella loistaviin tuloksiin – avoimuus, osallistaminen ja yhteistyö vahvana perustana Harju Elekter Oy:ssä
/ Artikkeli
Ulvilalaisen sähkö- ja automaatioteollisuusyrityksen Harju Elekterin talousjohtaja Anne Penttilä on pitkään toiminut kahden roolin välillä hoitaen samanaikaisesti sekä yrityksen talousasioita että henkilöstöasioita. Kun yrityksen henkilöstömäärä kasvoi, jatkuva tasapainottelu alkoi kuitenkin käydä raskaaksi ja taloon päätettiin palkata HR Business Partner.
– Henkilöstömäärämme on kasvanut merkittävästi, ja kahden roolin hoitaminen samanaikaisesti alkoi tuntua kuormittavalta. Keskittäessäni huomion yhteen osa-alueeseen, toinen kärsi. Vaikka olenkin oppinut paljon uutta, olen erittäin tyytyväinen ratkaisuun rekrytoida taloon henkilöstöasioihin erikoistunut ammattilainen, Penttilä sanoo.
Maaliskuussa HR Business Partnerina aloittaneen Jenna Salmisen tulo Harju Elekterille osoittaa, että yrityksen johto on entistä sitoutuneempi työkykyjohtamiseen. Myös työyhteisökyselyn systemaattinen käyttöönotto, jonka Penttilä toi taloon syksyllä 2019, on askel yrityksen työkulttuurin vahvistamiseen. Harju Elekter käyttää kyselytyökaluna Elon Työyhteisömittaria, jolla saadaan selville työpaikan voimavarat sekä mahdolliset kipupisteet ja kehittämiskohteet.
– Työyhteisömittarin käyttöönottaminen ei ollut aivan suoraviivaista, sillä henkilöstöllä oli epäilyksiä siitä, onko kyseessä todella anonyymi kysely ja miksi taustatietoja kysyttiin vastaajilta, Penttilä kertoo.
Aikaisemmin yrityksessä toteutettiin työyhteisökyselyitä epäsäännöllisesti, mutta niiden tuloksia ei käyty henkilöstön kanssa läpi eivätkä ne johtaneet muutoksiin, joten Penttilä kutsui Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikön Päivi Pärkän kertomaan henkilöstölle kyselyn tarkoituksesta ja siihen vastaamisen tärkeydestä.
– Kävin myös purkamassa Harjun esihenkilöille Työyhteisömittarin tuloksia, jotta esihenkilöt saisivat syvällisemmän käsityksen henkilöstön näkemyksistä ja tarpeista. Nyt yrityksessä otetaan työkyvyn hallinta vakavasti ja siellä toteutetaan strategista työkykyjohtamista, Pärkkä sanoo.
Harju Elekterin talousjohtaja Anne Penttilä hoiti pitkään sekä yrityksen talousasioita että henkilöstöasioita, kunnes taloon palkattiin HR Business Partner. Yrityksen johto on nyt entistäkin sitoutuneempi työkykyjohtamiseen.
Luottamuksen puute vaikeuttaa työkykyasioiden puheeksi ottamista varhaisessa vaiheessa, jos työntekijä ei luota siihen, että häntä kuunnellaan ja autetaan.
– Työyhteisökyselyssä luottamus syntyy mielestäni avoimesta tiedottamisesta, koska monen epäluulo voi johtua oletuksista, väärinymmärryksistä tai huonoista kokemuksista. Työyhteisökyselyn vastaajille on tärkeää, että kerromme avoimesti, miten kysely toteutetaan, mihin tarkoitukseen tietoja kerätään ja kuka voi nähdä vastaukset. Tällöin vastaaja kokee voivansa antaa vastauksensa luottavaisin mielin ilman pelkoa tietojen jäljittämisestä, Salminen sanoo.
Luottamus on myös sitoutumisen kannalta tärkeä tekijä. Yrityksen tuottavuus lisääntyy, kun työntekijät sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen ja kokevat olevansa osa työyhteisöä. Tällöin kaikki haluavat tehdä töitä yhteisen hyvän eteen ja pyrkivät tekemään parhaansa työn laadun ja tehokkuuden parantamiseksi.
– Toimiva työyhteisö on äärimmäisen tärkeä tekijä työkyvyn kannalta, ja hyvä työyhteisö tukee jokaisen työkykyä merkittävästi. Työntekijöiden ja työnantajan välinen luottamuspula ja työyhteisön toimivuuden haasteet voivat aiheuttaa merkittävän riskin työkyvylle ja jopa työkyvyttömyydelle, Pärkkä sanoo.
– Tämä hieno saavutus on saatu aikaan systemaattisella työkykyjohtamisella. Se osoittaa, että yrityksen johto ottaa vastuun työntekijöidensä hyvinvoinnista ja on sitoutunut kehittämään toimintaa, Pärkkä sanoo.
Vaikka täysin objektiivista mittausta on haastavaa antaa, on Työyhteisömittari tärkeä osa aidon vuorovaikutuksen luomista ja antaa henkilöstölle tunteen siitä, että heidän mielipiteensä on yritykselle arvokas.
– Harjussa tapahtunut kehitys on rakennuspalikka paremman vuorovaikutuksen ja yhteistyön luomiseksi, Salminen toteaa.
Harju Elekterillä panostukset työyhteisön ja työntekijöiden hyvinvointiin nähdään investointina, jonka ansiosta sairauspoissaolot vähenevät, työntekijöiden sitoutuminen ja motivaatio kasvaa ja hyvä työkykyjohtaminen mahdollistaa yrityksen kasvun ja kehittymisen. Työyhteisömittari on kätevä työkalu, ja viimeisimmän mittauksen mukaan tulokset ovat jatkuvasti parantuneet.
– Erityisesti nykyään, kun haasteena on osaavan työvoiman saatavuus, on hyvällä työkykyjohtamisella merkitystä kilpailutekijänä, Pärkkä sanoo.
Pärkkä kannustaa yrityksiä näkemään panostukset työyhteisön ja työntekijöiden hyvinvointiin investointina, joka tuottaa merkittäviä hyötyjä pitkällä aikavälillä. Sen lisäksi, että sairauspoissaolot vähenevät, työntekijöihin panostaminen lisää työntekijöiden sitoutumista ja motivaatiota.
– Kun työntekijä kokee, että työnantaja on valmis investoimaan hänen hyvinvointiinsa ja välittää hänestä, syntyy vastavuoroisesti sitoutumista ja luottamusta työnantajaa kohtaan, Salminen sanoo.
On tärkeää muistaa, että hyvän työyhteisön kehittäminen on jatkuva prosessi, johon kaikkien työntekijöiden tulee sitoutua. Henkilöstön hyvinvointi, osaaminen ja motivaatio ovat kiistatta keskeisiä menestyksen peruspilareita.
Myös Penttilä toteaa henkilöstöasioiden merkityksen korostuvan nyt, kun talossa on oma HR Business Partner. Aikaisemmin aikaa riitti lähinnä arkipäivän kysymysten ratkaisemiseen, mutta nyt on mahdollista keskittyä myös henkilöstöjohtamisen kehitystyöhön ja sen osa-alueiden edistämiseen. Samalla yritys saa uusia näkökulmia sekä ammattimaista ja systemaattista otetta henkilöstöjohtamiseen.
– Harjussa tehdään jo paljon hyvää työtä, ja on hienoa päästä mukaan toimintaan ja tunnistaa yhdessä, mihin kannattaa panostaa. Erityisesti silloin, kun tiedän, että työlläni on merkitystä työntekijöillemme, Salminen sanoo.
2. Panosta henkilöstöön: Huolehdi työntekijöistä ja heidän hyvinvoinnistaan.
3. Ymmärrä HR:n rooli: Näe henkilöstöjohtaminen osana yrityksen kokonaisuutta, ei erillisenä osana.
4. Hyödynnä yhteistyökumppaneita: Tarjolla olevia työkaluja ja apua kannattaa hyödyntää, eikä kaikkea tarvitse tietää itse.
Työyhteisömittari on henkilöstökysely, joka koostuu viidestä osa-alueesta: oma työni, työyhteisön toimivuus, lähiesihenkilöni toiminta, osaaminen ja uudistuminen sekä toimintakyky ja voimavarat. Kyselyllä saadaan hyvä kuva työpaikan voimavaroista, joita vahvistamalla voidaan tukea henkilöstön työkykyä. Samalla saadaan myös selville mahdolliset kipupisteet ja kehittämiskohteet.
Kirjaudu Elon verkkopalveluun ja ota Työyhteisömittari käyttöön >
Saat Työyhteisömittarin käyttöösi verkkopalvelun työkykyjohtamisen välilehdeltä Työyhteisömittari-sivulta.
Ota Elon verkkopalvelu käyttöön >
Lue, miten työkykyä johdetaan logistiikkapalveluita tarjoavalla Inex Partnersilla >
– Henkilöstömäärämme on kasvanut merkittävästi, ja kahden roolin hoitaminen samanaikaisesti alkoi tuntua kuormittavalta. Keskittäessäni huomion yhteen osa-alueeseen, toinen kärsi. Vaikka olenkin oppinut paljon uutta, olen erittäin tyytyväinen ratkaisuun rekrytoida taloon henkilöstöasioihin erikoistunut ammattilainen, Penttilä sanoo.
Maaliskuussa HR Business Partnerina aloittaneen Jenna Salmisen tulo Harju Elekterille osoittaa, että yrityksen johto on entistä sitoutuneempi työkykyjohtamiseen. Myös työyhteisökyselyn systemaattinen käyttöönotto, jonka Penttilä toi taloon syksyllä 2019, on askel yrityksen työkulttuurin vahvistamiseen. Harju Elekter käyttää kyselytyökaluna Elon Työyhteisömittaria, jolla saadaan selville työpaikan voimavarat sekä mahdolliset kipupisteet ja kehittämiskohteet.
– Työyhteisömittarin käyttöönottaminen ei ollut aivan suoraviivaista, sillä henkilöstöllä oli epäilyksiä siitä, onko kyseessä todella anonyymi kysely ja miksi taustatietoja kysyttiin vastaajilta, Penttilä kertoo.
Aikaisemmin yrityksessä toteutettiin työyhteisökyselyitä epäsäännöllisesti, mutta niiden tuloksia ei käyty henkilöstön kanssa läpi eivätkä ne johtaneet muutoksiin, joten Penttilä kutsui Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikön Päivi Pärkän kertomaan henkilöstölle kyselyn tarkoituksesta ja siihen vastaamisen tärkeydestä.
– Kävin myös purkamassa Harjun esihenkilöille Työyhteisömittarin tuloksia, jotta esihenkilöt saisivat syvällisemmän käsityksen henkilöstön näkemyksistä ja tarpeista. Nyt yrityksessä otetaan työkyvyn hallinta vakavasti ja siellä toteutetaan strategista työkykyjohtamista, Pärkkä sanoo.
Harju Elekterin talousjohtaja Anne Penttilä hoiti pitkään sekä yrityksen talousasioita että henkilöstöasioita, kunnes taloon palkattiin HR Business Partner. Yrityksen johto on nyt entistäkin sitoutuneempi työkykyjohtamiseen.
Luottamus luo vahvan perustan
Henkilöstön luottamus työnantajaansa on erittäin tärkeää. Pärkkä korostaa luottamuksen auttavan työntekijöitä avautumaan työkykyasioissa helpommin ja matalammalla kynnyksellä, mikä mahdollistaa sen, että esihenkilö voi auttaa työntekijää mahdollisten haasteiden kanssa.Luottamuksen puute vaikeuttaa työkykyasioiden puheeksi ottamista varhaisessa vaiheessa, jos työntekijä ei luota siihen, että häntä kuunnellaan ja autetaan.
– Työyhteisökyselyssä luottamus syntyy mielestäni avoimesta tiedottamisesta, koska monen epäluulo voi johtua oletuksista, väärinymmärryksistä tai huonoista kokemuksista. Työyhteisökyselyn vastaajille on tärkeää, että kerromme avoimesti, miten kysely toteutetaan, mihin tarkoitukseen tietoja kerätään ja kuka voi nähdä vastaukset. Tällöin vastaaja kokee voivansa antaa vastauksensa luottavaisin mielin ilman pelkoa tietojen jäljittämisestä, Salminen sanoo.
Luottamus on myös sitoutumisen kannalta tärkeä tekijä. Yrityksen tuottavuus lisääntyy, kun työntekijät sitoutuvat yhteiseen tavoitteeseen ja kokevat olevansa osa työyhteisöä. Tällöin kaikki haluavat tehdä töitä yhteisen hyvän eteen ja pyrkivät tekemään parhaansa työn laadun ja tehokkuuden parantamiseksi.
– Toimiva työyhteisö on äärimmäisen tärkeä tekijä työkyvyn kannalta, ja hyvä työyhteisö tukee jokaisen työkykyä merkittävästi. Työntekijöiden ja työnantajan välinen luottamuspula ja työyhteisön toimivuuden haasteet voivat aiheuttaa merkittävän riskin työkyvylle ja jopa työkyvyttömyydelle, Pärkkä sanoo.
Rakennuspalikka aidompaan vuorovaikutukseen
Harju Elekterin viimeisimmästä Työyhteisömittarista ilmeni, että tulokset ovat jatkuvasti parantuneet ja vastausprosentti oli yli 80 prosenttia. Tämä on selkeä merkki siitä, että työkykyjohtamisen kehittäminen on tuottanut hedelmää ja että yritys ottaa työkykyjohtamisen vakavasti.– Tämä hieno saavutus on saatu aikaan systemaattisella työkykyjohtamisella. Se osoittaa, että yrityksen johto ottaa vastuun työntekijöidensä hyvinvoinnista ja on sitoutunut kehittämään toimintaa, Pärkkä sanoo.
Vaikka täysin objektiivista mittausta on haastavaa antaa, on Työyhteisömittari tärkeä osa aidon vuorovaikutuksen luomista ja antaa henkilöstölle tunteen siitä, että heidän mielipiteensä on yritykselle arvokas.
– Harjussa tapahtunut kehitys on rakennuspalikka paremman vuorovaikutuksen ja yhteistyön luomiseksi, Salminen toteaa.
Harju Elekterillä panostukset työyhteisön ja työntekijöiden hyvinvointiin nähdään investointina, jonka ansiosta sairauspoissaolot vähenevät, työntekijöiden sitoutuminen ja motivaatio kasvaa ja hyvä työkykyjohtaminen mahdollistaa yrityksen kasvun ja kehittymisen. Työyhteisömittari on kätevä työkalu, ja viimeisimmän mittauksen mukaan tulokset ovat jatkuvasti parantuneet.Hyvinvoiva henkilöstö kasvattaa menestystä
Hyvän työkykyjohtamisen edistäminen mahdollistaa yrityksen kasvun ja kehittymisen. Samalla yrityksen brändi työnantajana vahvistuu, kun Työyhteisömittarin luvut ja mittarit ovat hyviä.– Erityisesti nykyään, kun haasteena on osaavan työvoiman saatavuus, on hyvällä työkykyjohtamisella merkitystä kilpailutekijänä, Pärkkä sanoo.
Pärkkä kannustaa yrityksiä näkemään panostukset työyhteisön ja työntekijöiden hyvinvointiin investointina, joka tuottaa merkittäviä hyötyjä pitkällä aikavälillä. Sen lisäksi, että sairauspoissaolot vähenevät, työntekijöihin panostaminen lisää työntekijöiden sitoutumista ja motivaatiota.
– Kun työntekijä kokee, että työnantaja on valmis investoimaan hänen hyvinvointiinsa ja välittää hänestä, syntyy vastavuoroisesti sitoutumista ja luottamusta työnantajaa kohtaan, Salminen sanoo.
On tärkeää muistaa, että hyvän työyhteisön kehittäminen on jatkuva prosessi, johon kaikkien työntekijöiden tulee sitoutua. Henkilöstön hyvinvointi, osaaminen ja motivaatio ovat kiistatta keskeisiä menestyksen peruspilareita.
Henkilöstöjohtaminen uudelle tasolle
Salmisella on jo alustavia suunnitelmia syksylle. Ensimmäinen askel on keskittyä esihenkilöiden osaamiseen ja varmistaa, että koko henkilöstö on tietoinen panostuksista työkykyjohtamiseen. Salminen nostaa esiin työkykyjohtamisen eri osa-alueita, kuten korvaavan työn ja varhaisen tuen mallit, joita yritys voi tulevaisuudessa ottaa systemaattisemmin käyttöön.Myös Penttilä toteaa henkilöstöasioiden merkityksen korostuvan nyt, kun talossa on oma HR Business Partner. Aikaisemmin aikaa riitti lähinnä arkipäivän kysymysten ratkaisemiseen, mutta nyt on mahdollista keskittyä myös henkilöstöjohtamisen kehitystyöhön ja sen osa-alueiden edistämiseen. Samalla yritys saa uusia näkökulmia sekä ammattimaista ja systemaattista otetta henkilöstöjohtamiseen.
– Harjussa tehdään jo paljon hyvää työtä, ja on hienoa päästä mukaan toimintaan ja tunnistaa yhdessä, mihin kannattaa panostaa. Erityisesti silloin, kun tiedän, että työlläni on merkitystä työntekijöillemme, Salminen sanoo.
Ota talteen Anne Penttilän ja Jenna Salmisen vinkit, miten lisätä työyhteisön luottamusta ja psykologista turvallisuutta:
1. Avoin tiedottaminen ja viestintä: Tiedota ja kommunikoi avoimesti yrityksen asioista.2. Panosta henkilöstöön: Huolehdi työntekijöistä ja heidän hyvinvoinnistaan.
3. Ymmärrä HR:n rooli: Näe henkilöstöjohtaminen osana yrityksen kokonaisuutta, ei erillisenä osana.
4. Hyödynnä yhteistyökumppaneita: Tarjolla olevia työkaluja ja apua kannattaa hyödyntää, eikä kaikkea tarvitse tietää itse.
Työyhteisömittari on henkilöstökysely, joka koostuu viidestä osa-alueesta: oma työni, työyhteisön toimivuus, lähiesihenkilöni toiminta, osaaminen ja uudistuminen sekä toimintakyky ja voimavarat. Kyselyllä saadaan hyvä kuva työpaikan voimavaroista, joita vahvistamalla voidaan tukea henkilöstön työkykyä. Samalla saadaan myös selville mahdolliset kipupisteet ja kehittämiskohteet.
Kirjaudu Elon verkkopalveluun ja ota Työyhteisömittari käyttöön >
Saat Työyhteisömittarin käyttöösi verkkopalvelun työkykyjohtamisen välilehdeltä Työyhteisömittari-sivulta.
Ota Elon verkkopalvelu käyttöön >
Lue, miten työkykyä johdetaan logistiikkapalveluita tarjoavalla Inex Partnersilla >