Sijoittajan toivelista: hybridiyhtiökokouksia ja avoimuutta palkitsemiseen

Etäkokouksista läsnä- ja hybridikokouksiin

Korona-aika muutti yhtiökokouskäytäntöjä pysyvästi. Ennakkoäänestyksen ansiosta korona-ajan kokouksissa äänestettiin ja äänet laskettiin jokaisessa esityslistan kohdassa. On tervetullutta, että tämän kevään läsnäkokouksissa jatkettiin pääosin samaa tapaa. Annetut ennakkoäänet huomioitiin ja merkittävät vastustukset kerrottiin kokouksen aikana. Tässä kokouksen puheenjohtajalla on tärkeä rooli, jotta kokous etenee sujuvasti ja tarvittaessa äänestetään paikan päällä.

Ennakkoäänestäminen on nykypäivää ja kokouskäytännöt siirtyvät vääjäämättä kohti hybridikokouksia. Hybrideissä yhdistyvät parhaat käytännöt, kun osakkeenomistaja voi valita ja käyttää oikeuksiaan joko ennakkoon, paikan päällä tai etäyhteydellä. Kokouspaikalle tullessa on mahdollisuus tavata yhtiön johtoa ja hallituksen jäseniä. Mikäli osakkeenomistajalla ei ole aikaa, halua tai mahdollisuutta saapua paikan päälle, voi kokoukseen osallistua virtuaalisesti. 

Elo osallistui tänä keväänä 92 yhtiökokoukseen Suomessa. Valtaosa, 64 %, oli läsnäkokouksia mahdollisuudella ennakkoäänestää. Hieman yllättäen 28 % kokouksista oli perinteisiä läsnäkokouksia ilman ennakkoäänestystä. Hybridikokouksia oli puolestaan 8 %. Näissä oli mahdollista käyttää kaikkia osakkeenomistajan oikeuksia etäyhteydellä. Kokemuksemme hybridikokouksista oli positiivinen. 

Suurimmalla osalla pörssiyhtiöistä oli esityslistalla yhtiöjärjestyksen muutos koskien etä- ja hybridikokouksia. Osa esityksistä hylättiin ja syynä lienee pelko, että yhtiökokoukset järjestettäisi jatkossa vain virtuaalisesti. Voisiko tämä olla väärinymmärrys? Eikö suurempi pelko olisi, että yhtiökokoukset järjestettäisiin vain vanhanaikaisesti läsnäkokouksina? Tällöin ei olisi ennakkoäänestyksiä tai -kysymyksiä, eikä äänestyksiä kokouspaikalla. Näin minimoitaisiin kaikki keskustelu, vain kopautus nuijalla merkkinä siirtymisestä esityslistan seuraavaan kohtaan. 

Korona-aika etäkokouksineen ja ennakkoäänestyksineen jätti pysyvän jäljen. On virheellistä olettaa, että järjestämällä läsnäkokouksen voisi välttää kiusalliset äänestykset. Osakkeenomistajien oikeuksien käytön mahdollistaminen kaikin tavoin on välttämätöntä ja aktiivisuuden lisääntyminen on vain hyvästä.

Palkitsemiseen enemmän läpinäkyvyyttä

Suomessa on laadukkaita yhtiöitä, joille vastuullisuus on ollut jo pitkään arkipäivää ja se on esitetty avoimesti osana yhtiön strategiaa. Palkitsemisen avoimuudessa sen sijaan monet suomalaiset yhtiöt ovat tuppisuita eurooppalaisiin yhtiöihin nähden. Palkitsemisraportit ovat useilla kotimaisilla yhtiöillä puutteellisia ja niukkoja. Jos palkitsemispolitiikka on puutteellinen, ei palkitsemisraportti voi olla sen parempi. 

Hallinnointikoodissa (2020) korostetaan palkitsemisen avoimuutta, mutta suositukset ovat väljät ja jättävät yhtiöille paljon harkintavaraa. Palkitsemisen on oltava läpinäkyvää, jotta sijoittajat tietävät miksi ja miten yhtiön johtoa on palkittu. 

Palkitsemiseen onkin tullut vastustusta niin valtakirjaneuvonantajilta kuin kotimaisilta sijoittajilta. Valtaosalla pörssiyhtiöistä on palkitsemispolitiikka yhtiökokousten agendalla ensi keväänä. Mikäli yhtiöt haluavat minimoida vastustuksen, olisi syytä valmistella palkitsemista aikaisempaa huolellisemmin. 

Olemme Elossa arvioineet pörssiyhtiöiden palkitsemista ja sen osia. Hyvä palkitsemispolitiikka ja -raportti, niin lyhyen kuin pitkän aikavälin osalta, sisältää seuraavat tiedot:

• Palkitsemisen suuruus ja enimmäismäärä, yleensä prosenttiosuus peruspalkasta.
• Palkitsemisessa käytettävät mittarit, linkityttävä myös yhtiön strategiaan. Taloudellisten ja vastuullisuusmittareiden tavoitteet on oltava mitattavia.
• Mittareiden painot osuutena kokonaisuudesta.
• Mittareiden tavoitearvot ja toteutuminen. Julkistettava ainakin palkitsemisraportissa. Vähimmäisvaatimuksena kerrottava, kuinka paljon tavoitteesta saavutettiin (prosenttia tavoitteesta). 

Eurooppalaisten yhtiöiden palkitsemisessa edellä mainitut osat julkistetaan joko etukäteen palkitsemispolitiikassa tai jälkikäteen palkitsemisraportissa. Suomalaisissa yhtiöissä mittareiden tavoitearvoja ei julkisteta joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Tämä on yksi syy, miksi valtakirjaneuvonantajat suosittelevat äänestämään näitä vastaan. 

Hyvin toteutettu palkitsemisjärjestelmä kannustaa yhtiön johtoa kasvattamaan omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä ja palvelee tällöin kaikkien osakkeenomistajien etua. 

Elo omistajana per 25.5.2023

• Sijoittajana suoran omistuksen kautta noin 2 000 yhtiössä Suomessa ja maailmalla
• Osakkeenomistajana noin 90 suomalaisessa pörssiyhtiössä 
• Osallistumisprosentti 100 % suomalaisissa yhtiökokouksissa