Yrittäjät hakevat työkyvyttömyyseläkkeitä enemmän kuin ennen – ”Hakemuksia tulee poikkeuksellisesti myös nuorilta miehiltä”
/ Artikkeli / Yrittäjä
Yrittäjien kokema epävarmuus näkyy työeläkeyhtiö Elossa. Vuoden 2023 lokakuussa yrittäjät hakivat Elosta työkyvyttömyyseläkkeitä 33 % enemmän kuin edellisvuoden vastaavaan aikaan. Erityisen merkittävä on ollut alle 44-vuotiaiden hakijamäärän kasvu.
– Kuluva vuosi on ollut monille yrittäjille vaikea. Meille näkyy vahvoja merkkejä siitä, että yrittäjät ovat olleet kovilla myös henkisesti. Mielenterveysperusteilla haetaan nyt poikkeuksellisesti työkyvyttömyyseläkkeitä jopa nuorten miesten toimesta. Aiemmin tämä on ollut varsin marginaalinen ilmiö, toteaa Elon palvelujohtaja Heini Pellinen.
Joidenkin ikä- ja diagnoosiryhmien luokitteluilla nähdään suuria prosenttinousuja yrittäjien työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusmäärissä. Pellinen kuitenkin huomauttaa, että tietoa on tulkittava varauksella.
– Elossa on vakuutettuina noin 85 000 yrittäjää ja vain pieni osa heistä joutuu onneksi hakemaan apua työkyvyn haasteisiin. On olennaista huomata, että jo muutaman kymmenen hakemuksen vaikutus voi heilauttaa luvut suureen nousuun. Siksi yksittäisen diagnoosiryhmän tarkastelu ei ole aina tarkoituksenmukaista. Mutta suuri trendi on selkeä. Yrittäjät tuntuivat sinnittelevän läpi koronavuosien ja nyt työkyvyttömyyseläkkeitä haetaan enemmänkin kuin pitkään aikaan.
Pellinen korostaa, että yrittäjien työkykyyn vaikuttaa heidän oman tekemisensä lisäksi toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset sekä hoidon saaminen.
– Yrittäjien kohdalla olennainen kysymys on terveydenhuollon toimivuus ja avun oikea-aikaisuus. Vain osa yrittäjistä on työterveyshuollon parissa, mikä tarkoittaa, että julkisen terveydenhuollon hoitoon pääsyn ongelmat heijastuvat yrittäjien työkyyn, arvioi Pellinen.
Raskaan fyysisen työn vaikutus työkykyyn näkyy myös yrittäjien työkyvyttömyyseläkehakemuksissa. Erityisesti yli 55-vuotiaiden tuki- ja liikuntaelinperusteilla haettujen työkyvyttömyyseläkkeiden määrät ovat kasvaneet. 60–64 -vuotiaat yrittäjät ovat suurin työkyvyttömyyseläkettä hakeva yrittäjäjoukko.
– Alimman eläkeiän nousu on tarkoittanut, että erityisesti kovaa ruumiillista työtä tekevien ihmisten fysiikka tulee vastaan eikä samassa työssä jakseta eläkeikään saakka, sanoo Pellinen.
– Yrittäjien jaksaminen ja hyvinvointi on iso yhteiskunnallinen teema. Yrittäjien siinä missä työntekijöidenkin tulisi saada terveydellisiin haasteisiin ja jaksamisen ongelmiin apua varhaisessa vaiheessa. Tämä on sekä taloudellisesti että inhimillisesti järkevää.
Myös työeläkeyhtiöillä on peiliin katsomisen paikka. Ammatillinen kuntoutus tunnetaan verraten huonosti yrittäjien keskuudessa. Monille yrittäjille kuntoutus on tärkeä reitti takaisin työelämään sairausloman jälkeen. Elon ammatillisen kuntoutuksen tapauksista peräti 84 prosenttia oli yrittäjien osalta onnistuneita.
– Yrittäjät hakevat ammatillista kuntoutusta suhteessa vähän ja se on sääli. Prosessit toimivat ja niiden avulla ihminen voi saada aivan uuden ammatillisen suunnan. On kaikkien etu, että yrittäjät saavat tukea ja apua haastaviin elämäntilanteisiin, oli kyse sitten terveydenhuollosta tai työeläkealan toimijoista, toteaa Pellinen.
Keskusteluun työkyvystä, hyvinvoinnista ja jaksamisesta Pellinen toivoo malttia:
– Toivon, että ylipäätään suhtautuisimme työkyvyn haasteisiin avoimesti ja armollisesti. Tarvitsemme enemmän asennetta, että tällaiset ongelmat voivat koskea ketä tahansa meistä ja on kaikkien etu, että omaan tilanteeseen saa apua. Meillä on Suomessa monipuoliset turvaverkot, jotka auttavat ihmisiä eteenpäin myös vaikeissa paikoissa.
– Kuluva vuosi on ollut monille yrittäjille vaikea. Meille näkyy vahvoja merkkejä siitä, että yrittäjät ovat olleet kovilla myös henkisesti. Mielenterveysperusteilla haetaan nyt poikkeuksellisesti työkyvyttömyyseläkkeitä jopa nuorten miesten toimesta. Aiemmin tämä on ollut varsin marginaalinen ilmiö, toteaa Elon palvelujohtaja Heini Pellinen.
Joidenkin ikä- ja diagnoosiryhmien luokitteluilla nähdään suuria prosenttinousuja yrittäjien työkyvyttömyyseläkkeiden hakemusmäärissä. Pellinen kuitenkin huomauttaa, että tietoa on tulkittava varauksella.
– Elossa on vakuutettuina noin 85 000 yrittäjää ja vain pieni osa heistä joutuu onneksi hakemaan apua työkyvyn haasteisiin. On olennaista huomata, että jo muutaman kymmenen hakemuksen vaikutus voi heilauttaa luvut suureen nousuun. Siksi yksittäisen diagnoosiryhmän tarkastelu ei ole aina tarkoituksenmukaista. Mutta suuri trendi on selkeä. Yrittäjät tuntuivat sinnittelevän läpi koronavuosien ja nyt työkyvyttömyyseläkkeitä haetaan enemmänkin kuin pitkään aikaan.
Pellinen korostaa, että yrittäjien työkykyyn vaikuttaa heidän oman tekemisensä lisäksi toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset sekä hoidon saaminen.
– Yrittäjien kohdalla olennainen kysymys on terveydenhuollon toimivuus ja avun oikea-aikaisuus. Vain osa yrittäjistä on työterveyshuollon parissa, mikä tarkoittaa, että julkisen terveydenhuollon hoitoon pääsyn ongelmat heijastuvat yrittäjien työkyyn, arvioi Pellinen.
Raskaan fyysisen työn vaikutus työkykyyn näkyy myös yrittäjien työkyvyttömyyseläkehakemuksissa. Erityisesti yli 55-vuotiaiden tuki- ja liikuntaelinperusteilla haettujen työkyvyttömyyseläkkeiden määrät ovat kasvaneet. 60–64 -vuotiaat yrittäjät ovat suurin työkyvyttömyyseläkettä hakeva yrittäjäjoukko.
– Alimman eläkeiän nousu on tarkoittanut, että erityisesti kovaa ruumiillista työtä tekevien ihmisten fysiikka tulee vastaan eikä samassa työssä jakseta eläkeikään saakka, sanoo Pellinen.
Olennaista on oikea-aikainen työkyvyn tuki
Pellisen mukaan Elossa on kehitetty yrittäjien ammatillisen kuntoutuksen prosesseja. Yhtiössä autetaan ammatillisen kuntoutuksen keinoin yrittäjiä, jotka hakevat työelämäänsä uutta suuntaa ja joilla kuntoutuksen kriteerit täyttyvät. Pellinen sanoo, että kasvaneet yrittäjien työkyvyttömyyseläkehakemusmäärät ovat aiheuttaneet yhtiössä huolta.– Yrittäjien jaksaminen ja hyvinvointi on iso yhteiskunnallinen teema. Yrittäjien siinä missä työntekijöidenkin tulisi saada terveydellisiin haasteisiin ja jaksamisen ongelmiin apua varhaisessa vaiheessa. Tämä on sekä taloudellisesti että inhimillisesti järkevää.
Myös työeläkeyhtiöillä on peiliin katsomisen paikka. Ammatillinen kuntoutus tunnetaan verraten huonosti yrittäjien keskuudessa. Monille yrittäjille kuntoutus on tärkeä reitti takaisin työelämään sairausloman jälkeen. Elon ammatillisen kuntoutuksen tapauksista peräti 84 prosenttia oli yrittäjien osalta onnistuneita.
– Yrittäjät hakevat ammatillista kuntoutusta suhteessa vähän ja se on sääli. Prosessit toimivat ja niiden avulla ihminen voi saada aivan uuden ammatillisen suunnan. On kaikkien etu, että yrittäjät saavat tukea ja apua haastaviin elämäntilanteisiin, oli kyse sitten terveydenhuollosta tai työeläkealan toimijoista, toteaa Pellinen.
Keskusteluun työkyvystä, hyvinvoinnista ja jaksamisesta Pellinen toivoo malttia:
– Toivon, että ylipäätään suhtautuisimme työkyvyn haasteisiin avoimesti ja armollisesti. Tarvitsemme enemmän asennetta, että tällaiset ongelmat voivat koskea ketä tahansa meistä ja on kaikkien etu, että omaan tilanteeseen saa apua. Meillä on Suomessa monipuoliset turvaverkot, jotka auttavat ihmisiä eteenpäin myös vaikeissa paikoissa.