Miten tehdä ikuisesta koeajasta inhimillisen työelämän ylistyslaulu?
/ Blogi / Ajankohtaista Elosta
Heti tähän alkuun sisältövaroitus: Tämä teksti sisältää pelkkää positiivista työelämästä ja luet sitä omalla vastuullasi!
Elo osallistui yhteistyökumppanina työpsykologi Jaakko Sahimaan toteuttamaan Ikuinen Koeaika -projektiin, jonka tavoitteena oli löytää vastauksia siihen, mikä tekee työstä mielekästä, merkityksellistä ja motivoivaa. Sahimaa kiersi suomalaisilla työpaikoilla 12 kuukauden ajan tutustuen 12 erilaiseen työhön eri toimialoilta. Jokaisesta työstä löytyi paljon positiivisia ja innostavia asioita sekä merkityksellisyyttä.
Vaikka hyvää löytyy kaikista töistä, miksi silti usein puhumme työelämästä varsin negatiiviseen sävyyn? Se mihin keskitymme, vahvistuu. Puhe luo todellisuutta ja rakentaa tulevaisuutta. Se vaikuttaa ajatteluumme, uskomuksiimme ja siihen miten toimimme. Ei ihme, että moni nuori suhtautuu työelämään varauksella.
Kolmasosa yläkoululaisista ja toisen asteen opiskelijoista pelkää työelämän olevan liian raskasta. Huolta tuntevien nuorten osuus on kasvanut viimeisen neljän vuoden ajan. Eniten huolettaa se, löytyykö kiinnostavaa työtä, riittävätkö omat voimavarat ja saako työstä riittävästi palkkaa elämiseen. (Lähde: NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2023 NYT)
Mitähän tapahtuisi, jos alkaisimme huolipuheen sijaan aktiivisesti nostamaan esiin oman työn ja laajemmin työelämän hyviä puolia? Entä jos suorastaan loisimme toivoa työelämään, ja hehkuttaisimme sitä, mitkä asiat työssä toimivat ja tuovat iloa?
Kolme työelämän timanttia, joita vaalia ja kasvattaa työpaikalla
Yhteys ja yhteisöllisyys: Ihmisenä olemisen ytimessä on yhteyden kokemus toisiin ihmisiin ja luottamus kuulumisesta joukkoon. Psykologisen turvallisuuden kokemus rakentuu yhteisöllisyyden liimalle, kuulluksi ja hyväksytyksi tulemisen kokemukselle. Klisee ilon tuplaantumisesta ja surun puolittumisesta jakamalla myös työyhteisössä on täyttä totta.
Mitä enemmän maailma myllertää ja moninainen epävarmuus on arkea, sitä enemmän tarvitsemme toisiamme ja yhteisöjä, joihin kuulua. Yhteisöllisyys työpaikalla vahvistaa resilienssiä.
Etätyön rakettimainen yleistyminen on tehnyt entistä enemmän näkyväksi sen, että yhteisöllisyys ei myöskään ole itsestäänselvyys. Miten iso ilo ja arvo on kasvokkaisella kohtaamisella ja dialogilla! Ja miten monipaikkaisessa työssä kannattaa rakentaa yhteisöllisyyttä tietoisesti myös virtuaaliseen vuorovaikutukseen.
Merkityksellisyyden kokemus ja hyvän tekeminen: Merkitykselliseksi koettu,yhteinen päämäärä, on iso voimavara. Kun lisäksi hahmottaa selkeästi oman työnsä tavoitteet, työkyky vastaa tehtävää, ja voi vaikuttaa työhönsä, tuloksena on onnistumisen kierre hyvinvoinnissa ja tuloksellisuudessa.
Hyvän tekeminen ja toisten auttaminen vahvistaa hyvinvointia. Siksi on niin hienoa, kun työssä pystyy omalla tekemisellään auttamaan asiakasta, kollegaa tai yhteistyökumppania. Kiitollisuus ja kiitos saa sydämen läikkymään!
Uuden oppiminen ja jatkuva kehittyminen: Suomalaisista yli 80 % kertoo nauttivansa uuden oppimisesta. Oppiminen herättää positiivisia tunteita ja toiveikkuutta. Oppimisvaikeuksissa voidaan tukea ja auttaa.
Työssä oppiminen vahvistaa hyvinvointia ja suorituskykyä. Suurimman osan työelämässä opimme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Oppimisen kannalta yhteisön vuorovaikutuksen sävelillä on suuri merkitys, sillä yksilön ja yhteisön oppiminen ovat tiiviisti toisiinsa kietoutuneita. Vahva psykologisen turvallisuuden ja minäpystyvyyden kokemus ruokkii työssä onnistumista ja oppimista. Uskallamme kokeilla ja harjoitella uusia taitoja ja toimintatapoja, kun saamme myös onnistumisen kokemuksia ja pystyvyyttä vahvistavaa kannustavaa palautetta.
(Työ)elämän arki on jatkuvaa oppimista, ikuinen koeaika. Mihin turvallisuus sitten rakentuu? Luottamukseen, että (työ)elämän muutoksissa ja myrskyissä kukaan ei jää yksin. Kaikkien panosta tarvitaan. Vahva uudistumiskyky edellyttää inhimillistä työelämää.
Minkälaista työelämätarinaa ja tulevaisuutta sinä rakennat?
