Eläkeuudistus tehtiin nuoria sukupolvia varten
/ Blogi

Eläkejärjestelmän uudistamista selvitellyt työryhmä sai työnsä valmiiksi ja luovutti sen maan hallitukselle tutkittavaksi. Hallitus tilasi työeläketyöryhmältä ehdotuksen, jolla parannetaan eläkejärjestelmän kestävyyttä 0,4 % BKT:sta, mutta sai lehtitietojen mukaan ehdotuksen, joka parantaisi sitä 0,57 % BKT:stä. Hyvä ehdotus siis?
Julkisuudessa tehtyä ehdotusta on arvostelu lähinnä kolmesta näkökulmasta: 1) etuuksiin ei tullut leikkauksia vaan kyse on eläkkeiden rahoitusmuutoksesta ja riskit jäävät nuorille sukupolville, 2) muutoksesta hyötyvät eläkeläiset ja 3) ehdotuksen pakollisen osuuden eli automaattisen vakauttajan merkityksettömyydestä. Muutama huomio näistä.
Uudistus tosiaan on eläkkeiden rahoitusmuutos sijoitussääntöjä muuttamalla. Eläkeyhtiöille mahdollistetaan sijoittaminen laajemmin osakkeisiin sekä muutamia muita sijoitusmuutoksia. Muutos on merkittävä, sillä se merkitsee sijoitustuottojen kasvua. Tuottokasvun myötä rahastointi kasvaa ja tilivuoden aikaiseen eläkkeiden maksamiseen tarvitaan vähemmän maksutuloa. Ketkä tästä hyötyvät? Hyöty ei kohdistu nykyisiin eläkeläisiin, koska heidän etunsa eivät muutu paremmista sijoitustuotoista. Jos ja kun eläkkeiden maksamiseen tarkoitetut rahastot kasvavat, tarvitaan tulevaisuudessa vähemmän maksua kattamaan jäljelle jäävää eläkemenoa. Tästä hyöty menee tulevien sukupolvien vakuutusmaksun maksajille paitsi parempien tuottojen myötä, myös siksi, että rahastot ovat ehtineet kasvaa korkoa korolle -efektillä pidemmän aikaa. Mitä pidemmän ajan päästä on jäämässä eläkkeelle, sitä suurempi on hyöty. Tulevien vuosikymmenien päässä näkyvä maksukorotuspaine siis helpottuu.
On totta, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Talouden fundamentteja kuitenkin on, että osakesijoitusten odotetaan tuottavan eri sijoituslajeista parhaiten. Jos tämä ei toteudu pitkäkestoisesti, ollaan koko yhteiskunnassa ja maailmassa aika isoissa ongelmissa. Näistä ongelmista häviävän pieni on se, paljonko on Suomessa rahastoitu etukäteen tulevia eläkkeitä varten.
Uudistus sisälsi yhden eläkeoikeuksia koskevan muutoksen; automaattisen indeksivakauttajan. Vakauttaja leikkaa melko poikkeuksellisissa tilanteissa eläkkeiden indeksikorotuksia. Joku ehti jo arvioida, ettei tällaisia tilanteita tulisi enää eteen. Itse pikemminkin ajattelen, että miksi niin ei kävisi? Vuosia, jolloin sääntöä olisi sovellettu on työeläkejärjestelmän historian aikana vuosina 1962–2024 lähes kymmenen kertaa eli noin 10-15 % kaikista vuosista. Ei tuo vuosimäärä suuri ole, muttei ihan merkityksetönkään.
Jos jokin eläkeuudistus on tehty nuoria sukupolvia ajatellen, mielestäni se on tämä uudistus. Maksunkorotuspaineen helpottuminen paremmilla sijoitustuotoilla on nimenomaan heidän etunsa ja hyvä niin. Tämän toivoisin uudistuksen arvostelijoidenkin huomaavaan.