Eläkeuudistus toteuttaa päätavoitteensa
/ Blogi

Suomalainen eläkejärjestelmä on mainettaan parempi. Ja tuoreen eläkeuudistuksen myötä järjestelmä on jälleen piirun verran vahvempi. On arvokasta, että tässä ajassa, jota leimaa epävarmuus ja epätietoisuus saadaan yhteisiä asioita aikaan.
Eläkejärjestelmän keskeisimmät päätöksentekijät, työmarkkinaosapuolet osoittivat jälleen kerran, että he kantavat vastuuta tästä arvokkaasta järjestelmästä. Eläkejärjestelmän uskottavuuden ja kestävyyden näkökulmasta on tärkeää, että osapuolet pääsivät määräajassa yhteisymmärrykseen elementeistä, joilla parannetaan eläkejärjestelmän kestävyyttä.
Sijoitusten maltillinen riskitason nosto vahvistaa järjestelmää
Voin vilpittömästi sanoa, että tämä on hyvä ja tarpeellinen uudistus. Eläkeuudistuksen tärkein elementti koskee eläkevarojen sijoittamista. Jatkossa eläkevaroille voidaan hakea lisää tuottoa, mikä tarkoittaa pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kestävämpää eläkejärjestelmää. Käytännössä kullakin eläkeyhtiöllä on mahdollisuus toteuttaa maltillinen riskitason nosto. Se tapahtuu sijoitusten osakepainoa nostamalla, mikä tarkoittaa sitä, että kaikesta sijoitetusta pääomasta aiempaa suurempi osuus sijoitetaan osakkeisiin.
Toinen seikka, jota tervehdin ilolla on eläkemaksujen vakauttaminen tuleville vuosille. Eläkeneuvottelijat sopivat eläkemaksujen pysymisestä nykyisellä tasolla vuosien 2026-2030 välillä. Tämä tarjoaa tarpeellista ennakointia yrityksille heikkojen suhdannenäkymien aikana. Sijoitusuudistus näkyy toivon mukaan tulevaisuudessa myös reaalisesti eläkemaksujen tasossa, mikäli väestön ja talouden kehitys on suotuisaa.
Yksi elementti eläkeuudistuksen päätöksissä koskee takaisinlainausta. Kyse on eläkeyhtiöiden mahdollisuudesta rahoittaa pk-sektorin yrityksiä yhdessä muiden rahoituskumppaneiden kanssa. Takaisinlainauksen volyymi on verrattain pieni, mutta se on tärkeä väline yksittäisille suomalaisyrityksille esimerkiksi tilanteissa, joissa tehdään sukupolvenvaihdoksia tai investoidaan kasvuun. Olen tyytyväinen, että tämä instrumentti säilyy osana eläkeyhtiöiden toimintaa.
Tulevien sukupolvien kannalta olennainen uudistus
Olen ilmaissut aiemmin huoleni siitä, miten heikosti nuoret luottavat eläkejärjestelmään. Ymmärrän huolen, mutta toivon nuorten myös huomioivan, että eläkejärjestelmän osalta tehdään jatkuvasti ennakointityötä ja päätöksiä, joilla parannetaan järjestelmän kestävyyttä. Tämä eläkeuudistus on jälleen esimerkki siitä.
Nuorisojärjestöt esittivät viime syksynä uudenlaista vakauttajaa eläkejärjestelmään. Sitä ei toteutettu, mutta järjestelmän osaksi tehtiin ns. inflaatiovakauttaja, joka hillitsee eläkkeiden korotuksia korkean inflaation aikana. Käytännössä tämä mekanismi pienentää eläkkeiden korotuksia, jos yleinen hintataso kasvaa voimakkaammin kuin palkat.
Mutta vielä tätä elementtiä tärkeämpää on se, mitä muutoksia eläkevarojen sijoittamiseen tehdään. Osakepainon lisääminen sijoituksissa tarkoittaa sitä, että pitkällä aikavälillä eläkevarojen sijoitusten tuotto-odotus nousee. Eli 20-30 vuoden ajanjaksolla eläkevaroille tulisi voida odottaa parempaa tuottoa kuin ilman tätä osakepainon lisäämistä. Tämä uudistus parantaa eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyyttä pitkällä aikavälillä ja on siksi tärkeä uudistus erityisesti nuorten sukupolvien näkökulmasta.
Samalla on myönnettävä ääneen, että kaikkia tarpeita tai riskejä ei voi huomioida yhdessä ratkaisussa. Inflaation riskiltä tulevia sukupolvia suojataan tässä ratkaisussa hyvin. Sen sijaan jaettu huoli talouden ja väestön kehityksestä on edelleen aiheellinen. Nämä tekijät vaikuttavat eläkejärjestelmän kestävyyteen merkittävästi ja nuorten näkökulmasta on erittäin kriittistä, että saamme Suomi takaisin kasvu-uralle – eikä suinkaan vain eläkejärjestelmän näkökulmasta. Varmaa on, että eläkeuudistuksia tarvitaan myös tulevaisuudessa, mutta neuvottelutulos osoittaa, että kansalaisena voi olla hyvin luottavainen järjestelmän omistajien kykyyn tehdä tarvittavia päätöksiä – myös jatkossa.