Elon asiantuntijat isona apuna: Eurofinsin työntekijöillä vuosikymmenten työuria
/ Artikkeli / Työkykyjohtaminen

Ikäsyrjintä on ikävä ilmiö suomalaisessa työelämässä, mutta monissa yrityksissä ymmärretään myös kokeneiden työntekijöiden tuoma lisäarvo. Yksi niistä on Eurofins Expert Services.
Sertifiointeihin, tuotehyväksyntään, testaukseen ja tarkastukseen erikoistuneen yrityksen työntekijöiden keski-ikä on noin 48 vuotta ja työurat venyvät helposti 30–40-vuotisiksi. Työntekijöistä 5–10 prosenttia jatkaa Eurofinsin palveluksessa vielä vanhuuseläkeiän jälkeen.
– Meidän alallamme asiantuntijaksi kasvaminen vie paljon aikaa ja heillä on laaja tietopankki. Yksi työntekijä oli ollut jo kaksi vuotta vanhuuseläkkeellä, mutta hän tuli takaisin auttamaan perehdyttämisessä. Olemme todella ylpeitä tästä mallista. Me teemme heille niin sanottuja nollatuntisopimuksia ja osa jatkaa työskentelyä kevytyrittäjinä, sanoo hr-päällikkö Kaisa Åhman.
Asiantuntijoiden työtehtäviin kuuluu tuotetestien tulosten analysointi ja raportointi asiakkaille. Lisäksi he tekevät testisuunnittelua. Testaajat puolestaan vastaavat ammattinimikkeen mukaisesti erilaisesta testauksesta, kuten kemiallinen, palo- ja materiaalitestaus.
Eurofinsin asiakkaita ovat muun muassa rakennustuoteteollisuuden yritykset, vakuutusyhtiöt ja eri viranomaiset.
– Asiakas kääntyy yleensä meidän puoleemme, jos hänellä on joku ongelma, tai uusi tuote täytyy saattaa markkinoille, Åhman kiteyttää.
Elo vahvasti apuna työkykyjohtamisessa
Eurofinsin henkilöstöhallinto ja työkykyjohtaminen ovat ottaneet jättimäisiä loikkia eteenpäin viime vuosina. Teknologian tutkimuskeskus VTT myi Expert Services -yksikön Eurofinsille, josta alkoivat muutosten vuodet.
– Rakensimme kaiken vauhdilla järjestelmistä alkaen. Työntekijöille muutos oli iso, kun omistajaksi tuli valtiotaustaisen yrityksen sijaan ulkomainen pörssiyritys. Sen jälkeen alkoi vielä pandemia ja teimme yhden yritysoston. Työntekijöiden vaihtuvuus oli noina aikoina aika huima, Åhman muistelee.
Hän aloitti hr:n kivijalan rakentamisen pala kerrallaan. Työstä suoriutuminen, palkitseminen, työolosuhteet ja työturvallisuus ovat keskiössä. Onnistumisen kannalta esihenkilötyö on avainasemassa, jotta työntekijät saavat tiimeissä aidosti palautetta ja keskustella tärkeiksi kokemistaan asioista.
Seuraava muutos on jo edessä, kun Eurofinsille valmistuvat uudet tilat Keravalle. Puolet yrityksen yli sadasta hengestä muuttaa työpisteensä Espoosta Keski-Uudellemaalle.
– Ihmisten hyvinvointi on itselleni mieleinen tehtävä. Siinä pitää huomioida myös johtamisen malli ja viestintä. Kun joku kysyy jotain, hänen täytyy saada perusteltu vastaus, Åhman kertoo.
Työeläkeyhtiö Elon tarjoamat varhaisen välittämisen ja työkykyjohtamisen mallit saavat hr-päälliköltä kiitosta.
Eurofins toteuttaa yhteistyössä Elon kanssa työyhteisökyselyn vuosittain, jonka tulosten läpikäyntiin ja toimintasuunnitelmaan yhtiössä panostetaan paljon. Lisäksi Elo on mukana strategisessa työterveyshuollon ohjausryhmässä ja tarjoaa Eurofinsin työntekijöille eläkeneuvontaa.
– Elo on näissä asioissa paras. Sieltä saa niin paljon työkaluja ja sparrauskaverit ovat olleet huikeita. Käyn myös Elon verkkopalvelussa päivittäin, Åhman kiittää.
Diplomi-insinööri jatkaa työelämässä
Tiina Ala-Outinen jäi vanhuuseläkkeelle Eurofinsiltä kaksi vuotta sitten. Hän tosin jatkaa yrityksen palveluksessa nollatuntisopimuksella ja työtunteja kertyy keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa.
– Koen, että voin olla hyödyksi ja avuksi. Olen muille ohjaaja ja perehdyttäjä, jotta hiljainen tieto siirtyy. Tämä on kaikille osapuolille win-win-tilanne, Ala-Outinen kertoo.
Hän kouluttautui diplomi-insinööriksi ja pääsi VTT:lle asiantuntijaksi lähes 40 vuotta sitten. Sen jälkeen työnantajaa ei ole tarvinnut vaihtaa.
– Olen voinut vaihtaa työtehtäviä. Minulla ei ole oikein mitään syytä, miksi en jatkaisi töissä. Kollegat ja työnantajakin toivoivat sitä. Tämähän on nyt pelkkää hupia, Ala-Outinen sanoo.
Kaisa Åhmanille (vas.) on sydämen asia, että Eurofinsin työntekijät viihtyvät yrityksen palveluksessa pitkään. Tiina Ala-Outinen halusi jatkaa työntekoa vielä vanhuuseläkeiän jälkeen.