Mitä sinulle kuuluu? – Eekoolla työkykyjohtaminen on arjen tekoja
/ Artikkeli / Työkykyjohtaminen
Etelä-Karjalan Osuuskauppa, tuttavallisemmin Eekoo, on alueensa merkittävä työnantaja, jonka arjessa työkykyjohtaminen näkyy konkreettisina tekoina ja välittämisen kulttuurina. Eekoon noin 950 työntekijää työskentelee pääosin palvelutehtävissä, joissa vuorotyö ja asiakaspalvelun vaatimukset tuovat omat haasteensa jaksamiselle. Työkykyjohtamisen ytimessä on ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi sekä jokaisen vaikutus työyhteisön ilmapiiriin.
Tunnista varhaiset signaalit
Eekoolla työkykyjohtaminen ei ole irrallinen tukitoimi, vaan osa arjen johtamista ja yhteistä vastuuta. Työilmapiiriä ja jaksamista tuetaan muun muassa 1to1-keskusteluilla, jotka aloitetaan aina mitä kuuluu -kysymyksellä. Tämänkin avulla pyritään havaitsemaan varhaisia signaaleja mahdollisesti haastavista tilanteista. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen suurin poissaolojen syy, mutta mielenterveyden haasteet ovat nousseet viime vuosina huolestuttavasti esiin.
– Varhaiset signaalit voivat tarkoittaa eri ihmisille hyvin erilaisia asioita tai näyttäytyä erilaisissa tilanteissa. Siksi niiden tunnistaminen ei ole aina helppoa. Hälytysmerkkejä voivat olla esimerkiksi lisääntyvät negatiiviset asiakaspalautteet, pienet poissaolot tai eristäytyminen. Usein omaan tunteeseen kannattaa luottaa ja käydä varhaisen vaiheen keskustelu ajoissa, haittaa kun keskustelusta ei ole. Mutta keskustelu voi olla ratkaiseva tekijä, jos asiat eivät olekaan kunnossa, kertoo Päivi Jäkälä, henkilöstö- ja viestintäjohtaja Etelä-Karjalan Osuuskaupasta.
Mielenterveyden työpajat – yhdessä ratkaisujen äärellä
Elolla on pitkä kokemus työpajatyöskentelystä. Työpajat ovat tehokas tapa löytää tunnistaa konkreettiset vaikuttamismahdollisuudet, sopia toimenpiteistä sekä rakentaa yhteistä ymmärrystä erityyppisissä organisaation toimintaa koskevissa muutostilanteissa.
Eekoon ja Elon yhteistyössä järjestämät mielenterveyden työpajat syntyivät tarpeesta löytää konkreettisia keinoja kasvaviin mielenterveyshaasteisiin. Työpajoihin osallistuivat työsuojeluvaltuutetut, päälliköt, HR:n edustaja sekä työterveyshuollon ja Elon asiantuntijat. Nopeiden konkreettisten toimenpiteiden lisäksi kaikki jakoivat yhteisen tarpeen vähentää mielenterveyssyistä johtuvia poissaoloja ja edistää työntekijöiden työssä jaksamista.
– Mielenterveyden haasteet ovat olleet nousussa etenkin viimeisen parin vuoden aikana. Tämä on huolestuttava ilmiö, mihin halusimme lähteä etsimään ratkaisua, Jäkälä toteaa.
Ensimmäisessä työpajassa pureuduttiin etukäteen esille tuotuihin case-tapauksiin ja etsittiin niihin ratkaisuja, toisessa keskityttiin johtamisen rakenteisiin.
– 1to1 -keskustelujen rooli vahvistui työpajojen myötä entisestään. Se on tärkeä väline varhaisen vaiheen välittämisessä ja yksi tehokkaimmista tavoista havaita, jos henkilön mielen päällä on jotakin joka painaa.
Kokemuksia ja vaikutuksia arkeen
Työpajojen myötä syntyi uusia oivalluksia ja se mm. vahvisti tarvetta yhteiselle johtamisen käsikirjan kehittämiselle ja päälliköiden osaamisen jakamiselle.
– Työpajat vahvistivat entisestään rohkeutta tarttua vaikeisiin asioihin. Onnistuneella viestinnällä voidaan myös edesauttaa työntekijöiden kokemusta siitä, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti, myös haastavammissa tilanteissa, kertoo Jäkälä.
Lyhyessäkin ajassa työn arjessa on näkynyt muutoksia. Erityisesti työterveyshuollon prosesseja on jo muutettu ja sisäisessä viestinnässä ja palavereissa on nostettu esiin työsuojeluasioita aiempaa enemmän. Uusia keinoja on otettu jo käyttöön työkyvyn tukemiseksi.
– Työyhteisö on iso voimavara ja rikkaus, ja sen merkitys hyvän olon tuojana on iso. Jos työpaikalla on hyvä fiilis, voi se auttaa jaksamaan myös vapaa-ajalla, Jäkälä mainitsee.
Muutos syntyy askel kerrallaan
Oikeus varhaiseen tukeen kuuluu kaikille ja siksi Eekoollakin panostetaan johtamiseen. On tärkeää, että kaikki noudattavat samoja toimintamalleja.
– Haastavinta on priorisoida tekemistä. Kun ensin tehdään pieniä askeleita, päästään asioissa eteenpäin, Jäkälä kuvailee.
Työterveyshuollon kanssa on sovittu selkeät hoitopolut ja toimintamallit, kuten työterveysneuvottelujen järjestäminen ja muokatun työn kesto. Myös päälliköiden osaamisen jakamista ja vertaistukea kehitetään jatkuvasti.
– Olemme huomanneet mielenkiintoisen ilmiön: työterveyshuoltoon soitetaan sellaisissakin asioissa, jotka eivät kuulu työnantajalle. Etenkin nuoret tuntuvat kaipaavan tahoa, josta saisi tukea ja apua arjen hallintaan, mainitsee Jäkälä.
Yhteinen matka jatkuu
Eekoon kokemusten perusteella mielenterveyden työpajat ovat tehokas keino vahvistaa työkykyä ja yhteisöllisyyttä. Yhteinen keskustelu, ratkaisujen etsiminen ja seuranta ovat avainasemassa, jotta kaikkien osapuolten näkemykset saadaan mukaan ja yhteistä sitoutumista tapahtuu. Jäkälä kiittelee myös asiantuntijakumppaneiden kuten Elon tukea.
– Suosittelen lämpimästi osallistumista, olipa haaste sitten mielenterveyteen liittyvä tai muunlainen haaste. Kun kokoonnutaan porukalla, niin saadaan yhdessä mietittyä ratkaisua. Pienellä satsauksella voidaan saada merkittäviä vaikutuksia.