Talouden näkymissä on valoa – mutta näemmekö sen?

Suomalaiset uskovat, että lähes kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla suunta on menossa kohti huonompaa. Tuoreen Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyn mukaan kolmenkymmenen arvioidun asian joukosta ei löytynyt yhtäkään, jossa enemmistö olisi odottanut parempaa tulevaisuutta. Tämä on minusta pysäyttävä havainto. Ei siksi, että se olisi totta, vaan sen vuoksi, että se kertoo jotain meistä suomalaisista.

Milloin meistä tuli kansa, joka ei enää usko itseensä tai tämän maan tulevaisuuteen? Meidän pitää ravistella tätä tulevaisuuskuvaa. Suomen talouden näkymät on yksi osa-alue, jossa meidän pitäisi nähdä nykyistä enemmän valoa. Kunhan vaisu suhdanne väistyy ja tullien aiheuttama heilahtelu tasaantuu, on syitä olettaa kasvun käynnistyvän. Mihin perustan väitteeni? Kolmeen eri osa-alueeseen, joissa näkymät ovat rohkaisevia.

1. Datatalous avaa aivan uusia mahdollisuuksia Suomelle.

Tekoälybuumi synnyttää valtavan tarpeen tallennus- ja käsittelyteholle, mihin tarvitaan datakeskuksia, puhdasta energiaa ja datakeskusten hyödyntämää infraa. Tällä tontilla Suomella on paljon saavutettavaa. Elinkeinoelämän keskusliiton teettämän arvion mukaan datakeskukset voivat tuoda Suomelle jopa 11 miljardin euron investoinnit vuoteen 2035 mennessä ja synnyttää yli 30 000 työpaikkaa.

Suomella on nyt tilaisuus profiloitua kunnianhimoisena ja kiinnostavana kohteena tekoälyinvestoinneille. Meillä on merkittäviä kilpailuetuja datakeskusinvestointien näkökulmasta: viileä ilmasto, puhdas energia sekä vakaa ja ennakoitava yhteiskunta. Nyt olennaista on, että me onnistumme houkuttelemaan tämän kentän investointeja Suomeen. Meidän on tähdättävä siihen, että Suomi nousee Euroopan ykkösmaaksi datatalouden skaalaamisessa. Tärkeitä ohjenuoria siihen, minkälaisia datakeskuksia Suomeen kannattaa houkutella löytyy tuoreesta selvityshenkilö Veli-Matti Mattilan raportista. 

2.  Toinen lupaava talouden signaali löytyy teollisuudesta.

Maailma on muuttumassa moninapaisemmaksi, mikä tuo mukanaan tarpeen uusien tuotantoketjujen rakentamiselle. Edessä voi olla uudenlainen teollinen investointiaalto, jossa panostetaan koneisiin ja laitteisiin. Rohkeimmat puhuvat jopa konepajateollisuuden renessanssista.

Eurooppa on teollistumassa uudelleen ja Suomella on iso rooli tässä asetelmassa. Meillä on perinteisesti ollut merkittävää osaamista tällä saralla. Kysynnän ja tilausten kasvun myötä voimme hyvin olla parin vuoden päästä tilanteessa, jossa olennaisin kysymys kuuluu, mistä saamme osaavaa työvoimaa.

Osaaminen on keskiössä myös juuri nyt voimakkaasti kasvavan puolustusteollisuuden saralla. Samalla kun eurooppalaisen puolustusteollisuuden merkitys kasvaa, kasvavat myös suomalaisen puolustusteollisuuden näkymät.

Eikä unohtaa sovi jäänmurtajatilauksia  ja Turun telakan vahvaa tilauskantaa, joilla on iso merkitys paitsi merenkulkualalle niin myös alihankintaketjujen kautta laajalle myös muille toimialoille. Tilaukset kertovat selkeän viestin suomalaisen osaamisen arvostuksesta. 

3. Kolmas myönteinen näkökulma, jonka haluan nostaa esiin, on lupaavat näkymät kasvuyritysten ja startuppien kentällä.

Meillä on hyvää vauhtia kypsymässä kansainvälisiä menestystarinoita, jotka lyövät itsensä läpi. Samalla on kasvamassa sukupolvi, jota eivät enää paina yrittämisen pelot, vaan he päinvastoin suhtautuvat yrittämiseen uteliaan innostuneina.

Mitä yksin kuluvan syksyn aikana on tapahtunut tällä kentällä?

• Oura keräsi 777 miljoonan euron rahoituskierroksen, joka on Suomen historian suurin. - Kokonaisuudessaan suomalaiset startupit ovat keränneet jopa 1,5 miljardin euron rahoituksen vuoden 2025 aikana.
• Tänä syksynä Suomeen saatiin ensimmäinen kansainvälisen mittaluokan pääomarahasto. Lifeline Venturesin uusi rahasto on tärkeä päänavaus, jolla on hartioita houkutella niin kansainvälistä kuin kotimaistakin rahaa hyvien hankkeiden taakse.
• Kokonaisuudessaan meillä toimii Suomessa yli 4 200 startup-taustaista yritystä, joiden vuotuinen liikevaihto on yhteenlaskettuna 12,5 miljardia euroa.

Miksi alleviivaan näitä onnistumisia? Koska niiden taustalla on sitä asennetta, jota koko Suomeen tällä hetkellä kaivataan. Näiden menestystarinoiden takana on riskinottoa, osaamista ja rohkeutta lähteä viemään innovaatioita käytäntöön. Onnistumisiin on vaadittu myös sinnikkyyttä sekä uskallusta epäonnistua ja yrittää uudestaan. 

Mitä tarvitaan, jotta Suomessa vallitseva apatia väistyy?

Tarvitsemme ennen kaikkea asenteen korjaamista. Meidän on opittava näkemään lasi puoliksi täytenä – ei siksi, että unohtaisimme haasteet, vaan siksi, että tunnistamme myös mahdollisuudet. Tarvitsemme edelleen myös rakenteiden reivaamista niin, että tässä maassa kannustetaan riskinottoon, investointeihin, yrittämiseen ja uuden rakentamiseen.

Olennaista on, että meillä on halua ja kykyä katsoa eteenpäin. Talouden näkymissä on valoa. Se ei tarkoita nopeaa nousua tai sitä, että jokainen ala pääsisi hetkessä jaloilleen, mutta sitä se kyllä merkitsee, että suunta voi muuttua. Nyt olisi syytä keskittyä luottamuksen vahvistamiseen ja tekoihin, jotka lisäävät yksittäisten ihmisten sekä yritysten rohkeutta. Ei meillä ole mitään hätää. Päinvastoin, käsillä on monia edellytyksiä kasvuun ja nyt on hyvä hetki tarttua rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin.