YEL-järjestelmää uudistettava reippaalla kädellä

Työssäni törmään usein ajatuksiin yrittäjien eläkejärjestelmän uudistamisesta. Hienoa, että asiasta keskustellaan! Monen mielestä uudistamisen pitäisi tapahtua nykyistä ripeämmin ja itse prosessikin hoituisi varmasti todella helposti. Tällaisessa tilanteessa joudun toppuuttelemaan nopeatempoisimpia. Koska YEL-järjestelmän uudistamisessa pitää ottaa huomioon eri näkökulmia ja yrittäjyyden muotoja, kyse ei ole helposta harjoituksesta.

Me Elossa – Suomen suurimmassa yrittäjien eläkeyhtiössä – tunnemme asian perinpohjaisesti. Meillä on selkeä näkemys sekä YEL-järjestelmän vahvuuksista että sen heikkouksista.

YEL-järjestelmän kehittämistä toki tehdään koko ajan. Tänä vuonna selvityshenkilö Jukka Rantalan johdolla pohditaan, miten YEL-järjestelmästä saataisiin mahdollisimman toimiva ja miten ihmisten luottamus siihen kasvaisi. 

Uudistustyötä on tehty toki ennenkin, mutta kaikkia osapuolia tyydyttävää järjestelmää ei vielä ole onnistuttu toteuttamaan.

YEL-järjestelmän rahastointi on saatava käyntiin

Elämme YEL-järjestelmän kehittämisessä vaihetta, jolloin meidän pitää katsoa rohkeasti pidemmälle tulevaan. Nyt on aika saada YEL-maksujen rahastointi liikkeelle ja tehdä näkemyksellisiä avauksia siitä, miten rahoitamme alkupääoman. 

Tällä hetkellä yrittäjät maksavat järjestelmään merkittävästi vähemmän rahaa kuin siitä maksetaan eläkkeinä ulospäin. YEL-järjestelmä on siis pahasti alijäämäinen. Niinpä valtion julkisista varoista kuluu liikaa rahaa järjestelmän ylläpitämiseen. Tämä euromäärä huitelee vuosittain jo puolessa miljardissa eurossa.

Olen myös huolissani yrittäjien heikosta luottamuksesta YEL-järjestelmään. Tämä suunta pitää saada käännettyä. Rahastoinnin käynnistäminen olisi selkeä viesti yrittäjille: Te ansaitsette luotettavan eläketurvan!

Eläketurvan pitää perustua todellisiin ansioihin

Kehittämisen tarve ei jää rahastointiin. Järjestelmä ei tunnu yrittäjien mielestä joustavalta ja liian moni heistä ei ymmärrä työtulon määräytymisen perusteita. Nykyisin käytössä oleva työtulon käsite on monimutkainen, eikä siinä tunnisteta riittävästi esimerkiksi liiketoiminnan vaihteluita. Välillä yrityksessä menee hyvin, välillä taas on vaikeampia kausia. Nämä vaihtelut näkyvät kyllä yrittäjän tilipussissa, mutta eivät riittävästi YEL-maksun suuruudessa.

Miten sitten pääsemme parempaan malliin? Vastaus on varsin selkeä. Eläketurvan olisi myös yrittäjien kohdalla hyvä perustua todellisiin ansioihin. Meidän pitää kehittää järjestelmä, jossa YEL-maksujen taso olisi helppo määritellä mahdollisimman reaaliaikaisten ansiotietojen pohjalta.

Me eläkeyhtiönä haluamme aina ja ensisijaisesti palvella ja neuvoa yrittäjiä. Se, että järjestelmää kehitetään niin, että maksujen perusteet ovat selkeitä ja ymmärrettäviä, on ihan kaikkien osapuolien etu: yrittäjän, Elon ja suomalaisen yhteiskunnan.

Eläkettä tulisi kertyä kaikesta työstä

Järjestelmässä on myös monia hyviä puolia. On hienoa, että tässä maassa yrittäjillä on hyvän eläketurvan lisäksi kattava sosiaaliturva – tästä hyvinvoinnin kombosta huolehtikaamme jatkossakin. Eläkevakuuttaminen ei voi tulevaisuudessakaan perustua vapaaehtoisuuteen, koska emme halua jättää osaa yrittäjistä oman onnensa nojaan.
Elämme työelämän suuren murroksen aikaa. Yhä useampi yhdistää yrittäjyyttä ja ansiotyön tekemistä. Suunnan pitää olla selvä – eläkettä pitää kertyä kaikesta tehdystä työstä. Miltä kuulostaa se, että viimeistään 2030-luvulla palkansaajien ja yrittäjien eläketurvat kulkevat samaa latua, eli järjestelmä on sama?

Yrittäjän ei pitäisi joutua jäämään yksin työkykyongelmissa

12 % kaikista työllisistä suomalaista on yrittäjiä. Minkälaista tukea he saavat omaan työkykyynsä ja työssä jaksamiseen? Vastaus vaihtelee laajasti, mutta työeläkeyhtiöistä tätä tukea ei tällä hetkellä ole saatavilla. Vastaavasti työterveyshuollon palvelut ovat kirjavasti yrittäjien käytössä. Palkansaajat ja työnantajat sen sijaan saavat työeläkeyhtiöistä apua työkyvyttömyysriskinhallintaan.

Järjestelmätasolla olisi ratkaistava, mikä taho tukee yrittäjiä heidän työkykynsä parantamisessa ja miten yrittäjille voitaisiin tarjota keinoja työkykyongelmien taklaamiseen. Tämä olisi paitsi inhimillisesti niin myös taloudellisesti järkevää. Tällä hetkellä työeläkeyhtiöt tarjoavat yrittäjille ammatillista kuntoutusta, joka on varsin järeä toimenpide siihen tilanteeseen, kun työkyky on merkittävästi alentunut. Olennaista olisi, että tukea olisi tarjolla jo ennen ongelmien kärjistymistä. Käytännössä yrittäjillä pitäisi olla mahdollisuus jonkinlaisiin varhaisen tuen prosesseihin, eli keinoihin reagoida, kun oma työkyky alkaa heikkenemään ja peli tulisi jotenkin puhaltaa poikki. Yrittäjän ei pitäisi joutua jäämään yksin työkykyongelmissa.

Nyt tarvittaisiin reippaita uudistuksia yrittäjän eläkejärjestelmään. Tähtäin pitää olla siinä, että yrittäjän eläkejärjestelmä on pitkässä juoksussa omilla jaloillaan seisova järjestelmä, joka nauttii yrittäjien luottamusta. Sitä kohti on otettava nyt askeleita.