Yli kuusikymppisille myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet kovassa kasvussa – miksi tämä aihe ei ylitä uutiskynnystä?

Työelämästä puhutaan paljon, mutta vuodesta toiseen yksi ryhmä jää keskustelussa liian usein varjoon: yli 60-vuotiaat. Monista yrityksistämme huolimatta media tarttuu näihin juttuihin harvoin. Myöskään some-keskusteluissa konkareiden työkyky kiinnostaa kovin harvaa.

Miksi aiheen pitäisi kiinnostaa? Koska kuusikymppisten pysyminen työelämässä on aivan avainkysymys siinä, miten onnistutaan pidentämään työuria, vahvistamaan työllisyyttä ja edistämään kansantalouden kestävyyttä. Ajankohtaisessa eläkeikäkeskustelussa yksi olennaisimmista kysymyksistä kuuluu, miten saadaan kuusikymppiset pysymään työelämässä edes tämänhetkiseen alimpaan eläkeikään saakka.  

Pidemmällä aikavälillä suunta on ollut oikea

Miltä tämän väestöryhmän tilanne työelämässä näyttää lukujen valossa? Hyvä uutinen on, että työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on pitkässä juoksussa laskenut merkittävästi. Vielä 2000-luvun alkupuolella työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus oli työssäkäyvällä väestöllä yli prosentin, eli joka sadas meistä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle. Nyt tuo luku on puolittunut.
 
Mutta miltä näyttää tulevaisuus? Vuonna 2024 kaksi kolmasosaa kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä oli yli 55-vuotiaita. Erityisesti yli 60-vuotiaiden osuus on kasvanut nopeasti. Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 6 900 yli 60-vuotiasta. Määrä on kasvanut noin 50 % vuodesta 2017. Tämä ei ole sattumaa. Vanhuuseläkkeen ikärajan nousu on ajanut monet tilanteeseen, jossa työkyky ei enää riitä, mutta vanhuuseläkkeelle ei vielä pääse. Samaan aikaan myös muut poistumisreitit työelämästä ovat heikentyneet, kun mm. aikuiskoulutustukeen ja työttömyysetuuksiin on tehty muutoksia.
 
Työllisyysaste 60–64-vuotiaiden ryhmässä oli viime vuonna 64,5 %, ja nousua oli 1,8 % edellisvuodesta. Eläkeikä nousee ja se tapahtuu jopa ennakoitua nopeammin. Mutta kaikki eivät pysy muutoksessa mukana.
 

3 toimea - näin konkareiden työkyvyttömyyseläkkeet estetään

Miten konkareiden valuminen työkyvyttömyyseläkkeelle estetään? Nostan esiin kolme erilaista tekijää. 1. Ihmisen työkykyyn pitää satsata uudella tavalla jo viisikymppisenä. Työpaikalla tulee pohtia jokaisen henkilön kohdalla, miten työtä tulisi muokata ja mukauttaa, jotta työssä jaksetaan vielä kymmenen, viisitoista vuotta. Erityisen tärkeää varhainen työn muokkaus on fyysisesti raskaissa töissä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa siirtymistä ns. tehtaan puolelta konttorihommiin.
 
2. Hoitoon pääsyn haasteet pitää kyetä ratkaisemaan. Tällä hetkellä diagnoosien, leikkaus- ja hoitojonojen vuoksi ihmisten sairauslomat pitenevät ja sen myötä töihin paluun onnistuminen heikkenee. Tilanne on todella kestämätön. 3. Konkareihin tulee panostaa ja konkareiden tulee panostaa nykyistä enemmän. Käytännössä peräänkuulutan sitä, että työnantajat luottaisivat yli kuusikymppisten kykyyn ja haluun oppia uusia asioita ja heihin satsattaisiin. Mutta aivan olennainen kysymys on konkareiden oma asenne. Työssä pitää haluta oppia, täytyy haluta vaihtaa tehtävää ja pitää itsensä eri tavoin terässä.
 

Kuusikymppisten arvostuksen pitää nousta

Suomessa on jo paljon yrityksiä, joissa on ymmärretty konkarityöntekijöiden arvo. Parasta tulosta ja uusia innovaatioita syntyy, kun yhdistetään nuorempia, vanhempia ja ylipäätään ihmisiä erilaisista taustoista. Empirian lisäksi tätä väitettä tukee uskottavat kansainväliset selvitykset.
 
Mutta edelleen meillä on työelämässä tehtävää, jotta kuusikymppisten monipuolinen kokemus, hiljainen tieto, laaja työelämän ymmärrys ja kyky nähdä isoja kokonaisuuksia nousevat arvoon työmarkkinoilla.
 
Nykyisen suhdannenotkahduksen jälkeen palaamme taas tilanteeseen, jossa Suomi kärsii työvoimapulasta. Jos haluamme pidentää työuria, meidän on otettava aivan uusi vaihde siihen, miten panostamme yli 60-vuotiaisiin. Heidän on pidettävä kiinni työssä – terveinä, motivoituneina ja arvostusta kokevina.