“Aivokärähdys” vai puutteita aivotyön ergonomiassa?
/ Artikkeli / Työkykyjohtaminen
Elon organisaatiopsykologi Maija Suokas ja tutkimuspäällikkö Mikko Nykänen kyseenalaistavat AI brain fry -käsitteen.
Viime aikoina työelämäkeskustelussa on alkanut vilahdella uusi termi: AI brain fry, suomeksi usein “aivokärähdys”. Tekoälyn käytön sanotaan kuormittavan, väsyttävän ja pirstovan ajattelua tavalla, joka tuntuu monesta yllättävän raskaalta.
Organisaatiopsykologian näkökulmasta emme tunnista siinä mitään olennaisesti uutta, ainoastaan uuden nimen vanhalle ongelmalle. Siksi tämä käsite lähtee vähän hiertämään.
Tekoäly muuttaa työn ydintä. Se automatisoi usein juuri niitä tehtäviä, joihin olemme tottuneet käyttämään omaehtoista, rauhallista keskittymisaikaa. Sitä hiljaista, joskus jopa tylsältä tuntuvaa tekemistä. Tilalle tulee jatkuva vuorovaikutus ihmisen ja koneen välillä. Työ muuttuu yksilösuorituksesta intensiiviseksi valvonnaksi ja arvioinniksi. Ja juuri siksi myös kuormitus syntyy eri tavalla kuin ennen.
Ajattelun ergonomiaan on kiinnitettävä huomiota
Tekoälyn myötä syntyvä uusi ajatustyö onkin yllättävän kuormittavaa, ellei ajattelun ergonomiaan kiinnitetä huomiota. Syvällistä ajattelua ei voi nopeuttaa samalla tavalla kuin osaa rutiininomaisista tehtävistä. Kun työntekijä käyttää tekoälyä arjessaan, työ ei vain tehostu vaan se muuttuu laadullisesti. Työ sisältää entistä enemmän arviointia, tarkistamista ja tulkintaa. Työntekijä pohtii, voiko tekoälyn tuottamaan sisältöön luottaa ja miten se suhteutuu omaan osaamiseen, kokemukseen ja asiantuntijuuteen sekä organisaation toimintatapoihin. Vaikka tekoäly voi tehostaa työtä, se ei aina kevennä ajatustyötä. Samanaikaisesti voi olla käynnissä entistä enemmän syvällistä arviointia, tulkintaa ja päätöksentekoa vaativia tehtäviä.
Teknologian kehittyessä ihmisen luontaiset kognitiiviset rajat eivät muutu. Muistin kapasiteetti ja syvällisen ajattelun edellytykset säilyvät ennallaan. Kun hahmotettavia kokonaisuuksia ja tarpeita syvälliseen ajatteluun on enemmän voi tiedonkäsittelyn kapasiteetti ylittyä. Tästä syntyy kuormitus, joka on hyvin tunnistettavaa. Se muistuttaa multitaskaamisen, työn keskeytysten ja tietotulvan riskeistä. Niistä samoista ilmiöistä, joista kognitiivisen ergonomian tutkimuksessa on puhuttu pitkään. On syntynyt uudenlaista työtä ja uudenlaista kuormitusta, jota aletaan tunnistaa entistä paremmin.
Mielestämme “aivokärähdys” sanana on ongelmallinen. Se antaa vaikutelman, että jotain tapahtuu ihmisessä, ikään kuin yksilön pitäisi kestää enemmän tai oppia käyttämään aivojaan tehokkaammin. Huomio siirtyy huomaamatta yksilöön, vaikka todellisuudessa kuormitus syntyy ennen kaikkea työn suunnittelusta, työergonomian puutteista ja puuttuvista pelisäännöistä. Ei ole mitään “kärähdystä” ilman tilannetta, jossa ihminen joutuu tekemään kognitiivisesti kestämättömän paljon asioita yhtä aikaa.
Tekoäly itsessään ei siis ole ongelma. Se kuitenkin tekee yhdestä asiasta entistä tärkeämmän: työn suunnittelusta ja ajatustyön ergonomiasta. Jos tekoälyaikana ei kiinnitetä uudella tavalla huomiota ajatustyön ergonomiaan, kohtaamme uudenlaisia riskejä.
Tässä kohtaa keskustelu jää helposti yleiselle tasolle. Tiedämme, että asioita pitäisi tehdä paremmin, mutta harvoin pysähdymme miettimään, mitä se tarkoittaa käytännössä. Työpaikoilla tarvitaan konkreettisia keinoja siihen, miten tekoälyn käyttöä ohjataan. Miten sovitaan, mitä tekoäly tekee ja mitä ihminen tekee. Miten rajataan työn määrää, miten vähennetään turhaa tarkistamista ja miten rakennetaan yhteiset käytännöt.
Toisin sanoen tarvitaan vastaus siihen, miten tekoäly otetaan käyttöön työkykyä tukien.
Elo tarjoaa työkaluja työkykyä tukevaan tekoälyn käyttöön
Elo tarjoaa uuteen tarpeeseen ratkaisuja. Elon muutoskyvykkyyden työkalupakki sisältää välineitä työkykyä tukevaan tekoälyn käyttöön. Yritysten HR:n ja esihenkilöiden käyttöön suunnatut työkalut sisältävät kymmenen erilaista keinoa työkykyä tukevalle ja innostavalle tekoälyn käytölle yrityksessä. Työkalupakista löytyy myös fasilitointityökaluja, joiden avulla työyhteisöissä voidaan tunnistaa tekoälyn mahdollisuudet ja uhkat työn sujuvuudelle ja henkilöstön työkyvylle. Työkalujen avulla riskien arviointi, keskustelut ja ratkaisut voidaan viedä työn arkeen eli sinne, missä kuormitus syntyy ja missä sitä voidaan aidosti myös vähentää.
Tekoäly tuo mukanaan vahvuuksia ja uusia mahdollisuuksia yritysten kilpailukyvyn ja työn sujuvuuden tueksi. Nyt on tärkeä hetki kääntää katse myös riskeihin ja ennaltaehkäistä varhaisessa vaiheessa uudenlaisen kuormituksen haitat.
Oletko jo asiakkaamme? Ota EloKanava käyttöön kirjautumalla verkkopalveluumme ja seuraamalla sieltä löytyviä ohjeita.