Elossa vahvat perinteet ammatillisen kuntoutuksen asiakkaiden tukemisessa. Tavoitteena on aina työhön paluu

Elossa on panostettu ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikaisuuteen ja asiakkaiden aktiiviseen tukemiseen jo lähes kymmenen vuoden ajan. Tavoitteena on, että kuntoutus käynnistyy oikeaan aikaan, työelämään paluu suunnitellaan mahdollisimman varhain ja kuntoutustuki ei pitkity tarpeettomasti.

Ammatillinen kuntoutus on vaikuttavinta silloin, kun se käynnistyy oikeaan aikaan. Kun työkyky on heikentynyt sairauden vuoksi, mutta työelämään palaaminen on vielä mahdollista, tarvitaan tietoa, tukea ja rohkaisua. Tuen tarve on yleensä suurin silloin, kun työelämään paluu on pitkittynyt ja kuntoutustuki on käynnissä. Elossa tätä huolenpitoa on vahvistettu pitkäjänteisesti: kuntoutustuella olevia asiakkaita on haastateltu ja kontaktoitu aktiivisesti vuodesta 2017 lähtien.

– Uskomme siihen, että ihmiset voivat palata työelämään. Siksi haluamme olla asiakkaan tukena jo siinä vaiheessa, kun työhön paluun mahdollisuuksia aletaan suunnitella, sanoo Elon Lead business developer Päivi Musto-Väistö.

Kuntoutusapuri auttaa ottamaan ensimmäisen askeleen

Kun asiakas saa myönteisen ennakkopäätöksen ammatillisesta kuntoutuksesta, on keskeistä saada asiakkaan ajatukset suuntautumaan omaan kuntoutumiseensa. Keskeinen väline tähän on Elon verkkopalvelussa oleva kuntoutusapuri, joka auttaa asiakasta pohtimaan omaa tilannettaan, työhön paluun mahdollisuuksia ja sitä, millaista tukea hän tarvitsee kuntoutuksen suunnitteluun.

– Kuntoutusapurin lisäksi olemme yhteydessä kuntoutusasiakkaaseen puhelimitse. Tarjoamme suunnitteluapua kuntoutuksen toteuttamiseen, kysymme, onko työhön paluusta keskusteltu oman työnantajan kanssa ja pohdimme yhdessä, millaiset vaihtoehdot voisivat olla mahdollisia, kertoo Tuuli Mattila, Elon kuntoutuspäällikkö.

Kuntoutusapuri on osoittautunut tärkeäksi keinoksi saada asiakkaat sitoutumaan kuntoutukseen. Peräti 67,3 % kuntoutuksen ennakkopäätöksen saaneista vastaa kuntoutusapurin kysymyksiin, mikä kertoo siitä, että moni asiakas on valmis pysähtymään tilanteensa äärelle.

Oikea-aikaisuus ratkaisee kuntoutuksen vaikuttavuuden

Ammatillisen kuntoutuksen onnistumisessa olennaista on oikea-aikaisuus. Mattilan mukaan työhön paluulla on paremmat mahdollisuudet onnistua, kun paluusta aletaan puhua riittävän varhain, se nähdään aitona vaihtoehtona työkyvyttömyyseläkkeen sijaan ja suunnittelu käynnistyy riittävän varhain. Jos poissaolo työelämästä pitkittyy, on paluukin vaikeampaa.

Vuonna 2025 Elon ammatillisen kuntoutuksen asiakkaista, jotka olivat jo määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä eli kuntoutustuella, peräti 68 prosenttia palasi työmarkkinoille. Luku osoittaa, että useimpien asiakkaiden tilanteeseen on mahdollista löytää sopiva ja realistinen ratkaisu.

– Kun siemen paluuseen on herännyt, sitä pitää tukea. Ei kannata odottaa turhan pitkään, vaan jo toipumisen aikana kannattaa sopia siitä, milloin työhön paluuta aletaan suunnitella, mainitsee Mattila.

Työhön paluun suunnittelu voi tarkoittaa esimerkiksi paluuta omaan työhön muokatuin tehtävin, uutta tehtävää saman työnantajan palveluksessa, työkokeilua tai muuta kuntoutussuunnitelmaan sopivaa ratkaisua.

Kuntoutuksessa tarvitaan harkintaa ja joustoa

Ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu ei aina etene suoraviivaisesti. Terveydessä voi tulla takapakkia, suunnitelma voi muuttua tai asiakkaan elämäntilanne voi vaatia uudenlaista harkintaa. Järjestelmässä on kuitenkin joustoa, kunhan suunnittelu on käynnistynyt.

Ennakkopäätöksen jälkeen asiakkaalla on aikaa ryhtyä toimenpiteisiin, ja tarvittaessa kuntoutuksen etenemistä voidaan arvioida uudelleen. Tärkeintä on, ettei asiakas jää yksin päätöksen kanssa.

– Jokainen tapaus on yksilöllinen. Hyväkin suunnitelma voi joskus mennä jäihin, mutta silloin etsitään tilanteeseen sopiva seuraava askel, Musto-Väistö sanoo.

Työnantajille ennakointi on yhä tärkeämpää

Työnantajien näkökulmasta ammatillisen kuntoutuksen varhainen käynnistyminen on tärkeää myös työkyvyttömyysriskin hallinnan kannalta. Kuntoutustuen vaikutus työnantajan maksuluokkaan korostaa entisestään sitä, että työkyvyn tukeen, työhön paluun suunnitteluun ja työn muokkaukseen kannattaa tarttua mahdollisimman aikaisin.

Aiemmin maksuluokkavaikutus on liittynyt pysyviin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Pitkittynyt kuntoutustuki voi vaikuttaa maksuluokkaan, kun ensimmäisen kuntoutustuen alkamisesta on kulunut yli kaksi vuotta. Ensimmäiset kuntoutustuet voivat tulla maksuluokkavaikutteisiksi 31.12.2026 tilanteessa, jolloin vaikutus näkyy työnantajan maksuluokassa vuosina 2028–2029.

Varhainen reagointi voi ehkäistä työkykyyn vaikuttavien tilanteiden pitkittymistä ja tukea työntekijää pysymään kiinni työelämässä. Työnantajat voivat vaikuttaa ennakoimalla, tiedolla johtamisella ja varhaisella puuttumisella siihen, että tilanteet eivät pääsisi kehittymään liian pitkälle.

Mitä työnantaja voi tehdä?

• Reagoi työkyvyn muutoksiin mahdollisimman varhain ja ota käyttöön varhaisen tuen toimintamallit.
• Keskustele työhön paluun mahdollisuuksista jo kuntoutustuen aikana, jos se on työntekijän tilanteessa mahdollista.
• Selvitä, voidaanko työtä muokata, työaikaa joustavoittaa tai löytää työntekijälle sopivampi tehtävä organisaation sisältä.
• Hyödynnä työterveyshuollon asiantuntemusta ja varmista, että työntekijä saa tietoa ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista.

Lue lisää ammatillisesta kuntoutuksesta