HOK-Elanto ennakoi työkyvyttömyysriskejä Elon AI-avusteisen analyysin avulla

Ravintola-alan arki on hektistä ja fyysisesti kuormittavaa, mikä asettaa omat haasteensa työntekijöiden jaksamiselle. HOK-Elanto on Elon analysoiman kattavan datan avulla siirtänyt työkykyjohtamisensa painopistettä reagoinnista ennakoimiseen – kun työkykyriskejä tunnistetaan jo ennen ensimmäistäkään sairauspoissaoloa, kaikki voittavat.

HOK-Elanto on tehnyt aktiivista yhteistyötä Elon kanssa jo pitkään. Viime vuosina yhteistyö on tiivistynyt ja sitä rytmittää vuosikello, johon on sovittuna säännölliset tapaamiset, yhteiset sparrailut sekä ohjausryhmätapaamiset, joissa käsitellään mm. Elon tarjoamaa analysoitua dataa.

Työkykyjohtamisessa tiedolla johtaminen on keskeistä. Elon keräämästä datasta ja työkyvyttömyysriskien taustalla olevista syistä on HOK-Elannossa voitu päätellä, missä kohtaa työkyvyn heikkenemistä olisi pitänyt ennakoida.

– Työkykyhaasteiden tunnistamisessa reagoidaan usein vasta ensimmäisiin sairauspoissaoloihin. Ne ovatkin selkein merkki työkyvyn horjumisesta, HOK-Elannon työhyvinvoinnin- ja työkykyjohtamisen asiantuntija Anu Pitkänen sanoo. – Me haluaisimme kuitenkin päästä kiinni työkyvyn laskuun jo paljon aikaisemmassa vaiheessa – silloin, kun työntekijä kohtaa työssään ensimmäiset haasteet, työstä suoriutuminen vaikeutuu ja työteho laskee.

HOK-Elannolla on käytössä varhaisen tuen keskustelut, ja niitä hyödynnetään aktiivisesti. Vuodesta 2019 kirjattujen keskustelujen määrä on kymmenkertaistunut.

– Se, että esihenkilö osoittaa tukeaan kuuntelemalla ja keskustelemalla työssä suoriutumisesta ja jaksamisesta, on ensimmäinen askel työkyvyn hallintaan. Työkykyriskien tunnistamisessa esihenkilöiden rooli onkin korostunut, Pitkänen analysoi.

Varhaisen tuen keskustelun perusteella esihenkilöllä on matala kynnys ohjata työntekijä työterveyspalvelujen piiriin, esimerkiksi työterveyshoitajan tai työfysioterapeutin työkykytarkastukseen. Näin työntekijän on mahdollista saada juuri hänelle sopivaa ohjeistusta ja neuvontaa.

– Työkykyjohtamisen kokonaisuus muodostuukin yhteispelistä esihenkilöiden, liiketoiminnan henkilöstöpäällikön, työterveyden ja eläkevakuuttajan kanssa.

Kuormittava työ riskitekijänä

Työkyvyttömyyttä aiheuttavien syiden osalta HOK-Elanto ei eroa muusta Suomesta. Kaupan alalla ja ravintola-alalla riskit liittyvät usein työn fyysiseen kuormittavuuteen sekä siitä johtuviin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Myös mielenterveyshäiriöt ovat yleinen työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä, erityisesti nuoremmilla työntekijöillä.

Ravintola-alalla työ on usein intensiivisten kiirehuippujen rytmittämää vuorotyötä, jossa työajat voivat olla epäsäännöllisiä. Haastavat, jopa uhkaavat asiakastilanteet voivat olla kuormittava tekijä.

– Uhkaavien asiakastilanteiden määrä on viime vuosina lisääntynyt sekä kaupan alalla että ravintola-alalla, Pitkänen pahoittelee.

Elolta saatujen analyysien pohjalta esihenkilövalmennuksissa voidaan paremmin kouluttaa ja opastaa esihenkilöitä työkykyhaasteiden varhaisempaan ja systemaattisempaan havainnointiin ja tunnistamiseen. Samalla se on johtanut pohdintaan, miten HOK Elanto voisi yhteistyössä työterveyden ja HOK-Elannon sairauskassan kanssa tukea yksittäistä työntekijää entistä paremmin.

– Elon avulla olemme voineet kohdentaa työhyvinvointipalveluja sinne, missä niitä kipeimmin tarvitaan, Pitkänen kertoo. – Olemme esimerkiksi voineet nostaa tuki- ja liikuntaelinriskien sekä mielenterveyshäiriöiden rinnalle painonhallinnan yhdeksi kehityskohteeksi, ja tulemme kehittämään siihen työterveyden ja sairauskassan kanssa hoitopolun.

Palveluala elää työntekijöistään

Työkyvyttömyysriskien tunnistaminen on tärkeää mille tahansa alalle, mutta erityisen arvokasta se on palvelualalla.

– Palvelualalla henkilöstö on tärkein voimavara. He tuottavat kaikki ne palvelut, joita tarjoamme asiakkaillemme, joten työkykyjohtamiseen panostaminen on edellytys koko organisaation toiminnalle.

Pitkänen on sitä mieltä, että kun henkilöstö voi hyvin ja on motivoitunutta, kaikki voittavat.

–Työkykyriskien vähentäminen vaikuttaa suoraan työntekijöiden työssäjaksamiseen ja yleisestikin hyvinvointiin niin työssä kuin vapaa-ajalla. Viime kädessä panostuksista hyötyy yksittäinen työntekijä, vaikka ne tuovatkin suoria positiivisia kustannusvaikutuksia liiketoiminnalle sairauspoissaolojen vähenemisen kautta.

Tuottavuuden kasvun lisäksi työkykyjohtaminen sitouttaa henkilöstöä, mikä vähentää vaihtuvuutta.

– Se, että meillä panostetaan työhyvinvointiin, on selkeä vetovoimatekijä. Olemme saaneet mm. Hyvän mielen työpaikka -tunnustuksen viitenä vuotena peräkkäin.

Palautteiden mukaan henkilöstö näkee HOK-Elannon tarjoamat työterveys- ja työhyvinvointipalvelut merkittävänä henkilöstöetuutena.

– Arvostan suuresti Elon aktiivisuutta ja kaikkea tietoa mitä heiltä saamme. Se helpottaa työtämme, sillä sen perusteella osaamme tarjota oikeanlaisia palveluita oikea-aikaisesti henkilöstöllemme ja vaikuttaa työkyvyttömyyttä aiheuttaviin tekijöihin. Koen sen erittäin arvokkaana.

Tekoäly nostaa esiin työyhteisön kriittiset työkyvyn haasteet

Hyödynnämme Elossa tekoälyavusteista analyysiä löytääksemme asiakkaidemme henkilöstöstä tekijöitä, jotka vaikuttavat pysyvän työkyvyttömyyden riskiin.

AI-analyysissä keskitytään meille kertyneen datan pohjalta populaatioriskiin, eli niissä ei nouse esiin yksittäisiin henkilöihin liittyviä riskejä. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää ilmiöitä, joihin vaikuttamalla työnantaja voi ennaltaehkäistä työkyvyttömyysriskien syvenemistä.

– Jokaiselle työnantajalle on arvokasta tuntea juuri oman työyhteisönsä kannalta olennaiset tekijät, jotka voivat vaikuttaa työkykyyn niin negatiivisesti kuin positiivisesti, sanoo Elon asiantuntijalääkäri Maaret Helintö.

Tulosten perusteella asiakkaalle voidaan yhteistyössä työterveyskumppanin kanssa löytää oikeat keinot riskien vähentämiseen.

– Se on inhimillisesti järkevää ja taloudellisesti viisasta.

Olennaisinta tekoälymallin hyödyntämisessä on Helinnön mukaan ilmiöiden tunnistaminen ja tutkittuun tietoon nojaaminen.

– Se edellyttää, että tiedämme, mikä kunkin asiakkaan kohdalla on relevanttia tai erityisen korostunutta. Vaikka tekoäly toimiikin apuna tiedon jäsentämisessä, ihmistä tarvitaan tekemään päätökset ja arvioimaan löydösten merkitystä, Helintö summaa.

Kysy AI-analyysistä lisää omalta yhteyshenkilöltäsi.