Hullun Poron resepti: Kun työntekijä voi hyvin, työn laatu näkyy yrityksen tuloksessa

Annukka Paksuniemellä on yli 30 vuoden kokemus matkailualalta. Hullussa Porossa hän on ollut töissä lähes 20 vuotta. Kuvaaja: Hullu Poru Oy/ Puikko Jenna.

Talvisesonki on Pohjois-Suomessa nyt kuumimmillaan, kun kymmenet lentokoneet kuljettavat päivittäin tuhansia ulkomaisia turisteja Lapin lomakohteisiin. Pääosin Rovaniemelle ja Kittilään.

Levillä sijaitsevan legendaarisen Hullun Poron asiakaskunnasta peräti 90 prosenttia oli joulukaudella kansainvälisiä turisteja. Hiihtolomista alkaen tilanne kuitenkin tasoittuu kotimaisten matkailijoiden saapuessa massoittain Lappiin. Kokonaisuudessaan Hullun Poron asiakkaista ulkomaisten turistien osuus on puolet.

– Kansainväliset vieraat tulevat Lappiin etsimään elämyksiä, kuten lunta, kaamosta ja revontulia. He kaipaavat myös erilaisia aktiviteetteja ja käyttävät paljon ohjelmapalveluja. Suomalaiset haluavat enemmän hiihtää ja lasketella, sanoo Hullun Poron varatoimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja Annukka Paksuniemi.

Hullu Poro Oy tunnetaan erityisesti tapahtumakeskus Hullu Poro -Areenasta, joka houkuttelee vuosittain tuhansia vieraita kuuntelemaan kymmeniä huippuesiintyjiä. Sen lisäksi yritysryppääseen kuuluu hotelleja, muuta majoitustilaa, kokoustiloja sekä kahvila- ja ravintolatoimintaa. Esimerkiksi ravintolapaikkoja riittää 6 500 asiakkaalle.

Jouluksi 2024 avautui myös yrityksen uusin investointi eli Visitor Center ja joulupukin koti Tonttulan elämyskylään, jossa turistit pääsevät kokemaan aitoa lappilaista tunnelmaa. Elämyskylässä on muun muassa kahvila-ravintola, majoitustoimintaa, joulukupukin koti, tonttukoulu, Piparitalo, Tietäjä-tontun tupa, satumetsä ja muita ohjelmapalveluaktiviteetteja.

– Investoimme Tonttulan Visitor Centeriin ja joulupukin kotiin noin neljä miljoonaa euroa ja viimeiset 2–3 vuotta koronan jälkeen ovat olleet kovia kasvun vuosia. Meillä on nykyisin tiloja niin paljon, että joudumme tekemään investointeja jatkuvasti, jotta kaikki rakennukset pysyvät kunnossa. Seuraavaksi pohdimme, miten saamme kannustettua turisteja matkustamaan tänne lumettomaan aikaan, Paksuniemi kertoo.

Kesäturistien houkuttelemisesta Pohjois-Suomeen on puhuttu Lapin matkailupiireissä jo vuosia. Paksuniemen mukaan yksi ratkaisu on parantaa saavutettavuutta ja tehostaa markkinointia.

Hyvä henkilöstö on elinehto

Ympärivuotinen matkailu helpottaisi myös toista haastetta eli rekrytointia ja henkilökunnan sitoutumista. Hullu Poro on onnistunut houkuttelemaan kausityöntekijöitä, mutta pysyvästi paikkakunnalle muuttavien työntekijöiden löytäminen on haastavampaa.

Osaava, motivoitunut ja sitoutunut henkilöstö on avainasemassa palvelualalla toimivan yrityksen menestyksessä.

– Kun työntekijä voi hyvin, se näkyy palvelun laadussa ja sitä kautta luo kasvua ja tuo tulosta yritykselle. Teemme paljon töitä sen eteen, että alan arvostus nousisi. Lisäksi oppilaitosyhteistyö on meille tärkeää, Paksuniemi kiteyttää.

Hullussa Porossa on keskimäärin noin sata työntekijää ympärivuotisesti ja talvikaudella työntekijöitä on yli 200, joilla on laaja kulttuuritausta. Henkilöstöjohtamiselta ja esihenkilötyöltä eri kulttuurien ja yksilöiden huomioiminen sekä yhdenvertaisuus vaativat huomiota, jotta tiimien jäsenten kemiat toimivat.

Paksuniemellä on käytössään myös tukku käytännön keinoja työntekijöiden hyvinvoinnin ja jaksamisen varmistamiseksi. Hän on itse opiskellut viimeiset 15 vuotta henkilöstöjohtamista, työ- ja organisaatiopsykologiaa ja opettajan pedagogisia taitoja.

– Tuemme työntekijöiden kouluttautumista ja opiskelua, meillä on käytössä varhaisen tuen malli, jossa epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan ripeästi, panostamme viestintään ja avoimeen vuorovaikutukseen sekä käymme työterveyden kanssa aktiivista keskustelua ja puutumme sairauspoissaoloihin. Kaiken tavoitteena on luoda suvaitsevainen hyvän mielen työpaikka. Oli todella hienoa, kun meille myönnettiin viime vuoden toukokuussa Hyvän mielen työpaikka -merkki, henkilöstöjohtaja listaa.

Hullu Poro ja Työeläkeyhtiö Elo tekevät tiivistä yhteistyötä tavoitteen saavuttamiseksi. Henkilöstölle vuosittain tehtävä työtyytyväisyyskysely on pohjana esihenkilöiden koulutukselle, joita järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Seuraavan koulutuksen teemana on työkykyjohtaminen.

Lisäksi kerran kuukaudessa toteutettavat Mielipulssi-kyselyt antavat arvokasta tietoa työntekijöiden jaksamisesta ja motivaatiosta. Samalla se luo pohjaa uusille koulutuksille.

– Saan itse apua ja esihenkilöt saavat Elon asiantuntijoilta tukea. Meillä on kiva ja toimiva yhteistyö, jossa soitellaan kuulumisia ja halataan, kun tavataan, Paksuniemi sanoo.

Mielipulssi-kysely on osa Elon työkykyjohtamisen pulssivalikoimaa. Kysy lisää omalta yhteyshenkilöltäsi tai ota yhteyttä Työkykysparriimme. Työkykysparrin ajanvarauksen löydät verkkopalvelustamme.