Julkinen talous vai valtion talous?
/ Blogi / Eläkkeet
Ajankohtaista keskustelua on pitkälle kevääseen dominoinut julkisen talouden heikko tilanne ja tarve leikkauksille. Velkaa valtiolla on melkein 200 miljardia euroa ja velkasuhde ylittää EU:n asettamat rajat. Ekonomistit laskevat eläkejärjestelmän osaksi julkista taloutta. Yksityisen puolen TyEL-eläkejärjestelmä kuitenkin rahoitetaan työnantajien ja palkansaajien maksamilla vakuutusmaksuilla ja työeläkeyhtiöiden saamilla sijoitustuotoilla. Pääosa ekonomisteista haluaisi leikata eläkkeistä, jotta julkisen talouden tila saataisiin parempaan kuntoon. Listalle ovat päässeet tutkinnoista karttuneet eläkkeet, perhe-eläkkeet ja muut palkattomat ajat. Lisäksi keskustelua on käyty indeksileikkauksesta ja eläkkeiden verotuksesta. Tarkastellaan seurauksia näistä hieman tarkemmin.
Tulevista eläkkeistä leikkaamisen ajatus taitaa mennä niin että leikkaamalla niitä olisi mahdollista alentaa vakuutusmaksua ja siten valtio voisi verottaa kansalaisia ja yrityksiä enemmän. Työeläkemaksu on sovittu vuoteen 2030 asti, joten tämä päätös pitäisi siis muuttaa. Todennäköisesti yksityisen puolen eläkejärjestelmä pystyisi kohtuullisen alennuksen kantamaan, jopa ja myös ilman eläkeleikkauksia. Vakuutusmaksun maksaa 2/3 osalta työnantajat ja 1/3 osalta palkansaajat. Jos verojen lisäys kohdentuisi esim. ansiotuloveroihin, lisämaksurasite kohdistuisi eri maksajataholle, eli se menisi tällöin vain palkansaajalle.
Keskimääräinen työeläke oli vuonna 2025 noin 2000 euroa. Kun eläkkeet ovat keskimäärin varsin pieniä, ei niistä juuri jää säästöön mitään – eikä oikein kuulukaan jäädä, eläke kun on nimensä mukaisesti tarkoitettu kulutukseen. Eikä eläkkeellä ollessa oikein kannata säästää. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Indeksileikkaukset ja eläkkeiden verotukseen tehtävät korotukset kohdistuisivat suoraan kulutukseen meneviin eriin. Vaikutukset talouden kiertokulkuun olisivat negatiiviset.
Eläkejärjestelmän rahoitusasema on kokonaisuudessaan tällä hetkellä hyvä. Myös YEL-järjestelmään ollaan tekemässä uudistusta, joka selkiinnyttää sen rahoitusta ja yrittäjien asemaa. Eläkkeet pystytään rahoittamaan nykyisillä maksuilla pitkälle tulevaisuuteen. Maksunkorotuspainetta näkyy ennusteissa vasta yli 30 vuoden kuluttua. Uusi pitkän aikavälin ennuste julkistetaan kesäkuussa. Eläkejärjestelmä ei ole syy julkisen talouden heikkoon tilanteeseen, vaan ongelmat ovat valtion taloudessa.
Eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä eläkeuudistus, joka on tehty kokonaan yksityisen puolen TyEL-eläkejärjestelmää ja sen riskinkantokykyä muokkaamalla. Julkisen puolen eläkejärjestelmät eivät uudistukseen osallistuneet pl. indeksiviilaus. Olisiko eläkeleikkauksia mietittäessä seuraavaksi aika tarkastella mitä valtion rahoittamille eläkejärjestelmien osille voisi tehdä.
Ei ehkä olisi huono idea parantaa valtion rahoitusasemaa vähentämällä valtion omia kustannuksia – eli valtion eläkekustannuksia?
