Kasvuun tarvitaan rohkeaa pääomaa, ei vain julkista rahaa

Pääomien saamisen vaikeus jarruttaa erityisesti kasvuyritysten investointeja ja hidastaa niiden kansainvälistymistä. Kun pääomaa on vähän ja se liikkuu hitaasti, lupaavimmat yritykset hakeutuvat muihin maihin, usein pysyvästi. Me tarvitsemme Suomeen lisää pääomia. 

Tässä keskustelussa toistuu ajatus, että eläkeyhtiöt eivät tee riittävästi kotimaisen kasvun eteen. Tämä on puolet totuudesta. Eläkeyhtiöt ovat jo nyt merkittäviä sijoittajia startup- ja kasvuyrityskentässä ja olemme systemaattisesti mukana uusien, kiinnostavien hankkeiden taustalla. Me Työeläkeyhtiö Elossa sijoitimme viime vuonna yli 100 miljoonaa euroa kotimaisiin kasvuyrityksiin, iso osa kotimaisten pääomarahastojen kautta. Viimeisen viiden vuoden aikana sijoituksia on tehty noin 400 miljoonan euron arvosta. Olemme toimineet kasvuyritysten kentällä koko historiamme ajan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana pääomarahastoihin Suomessa kerätystä pääomasta Elon osuus on noin 6 prosenttia. 

Yksi tosiasia jää helposti sanomatta ääneen: Pelkästään Tesiä pääomittamalla tai eläkeyhtiöitä kovistelemalla emme rakenna seuraavia suomalaisia menestystarinoita. Kasvuyrityksiin tarvitaan nykyiseen tapaan julkista rahaa ja eläkeyhtiön pääomia, mutta kuskin paikalle on saatava rohkeaa, tuottoa hakevaa yksityistä pääomaa ja osaavia omistajia, jotka kantavat riskin ja rakentavat yrityksiä pitkäjänteisesti. Tämä on kasvun lähtökohta. 

Mitä kasvun aikaansaaminen vaatii? Ympäristöä, joka houkuttelee kotimaisen pääoman lisäksi myös kansainvälisiä sijoittajia. Päättäjien rooli on varmistaa, että pääomat saadaan liikkeelle ja otamme askeleita kohti vahvempaa omistamisen yhteiskuntaa. Ylipäätään peräänkuulutan päätöksentekijöiltä kaukokatseisuutta ja ymmärrystä talouden fundamenteista. Juuri nyt vaaditaan kykyä katsoa päätöksenteon keinovalikoimaa realistisin, ei ideologisin silmin. Tulevaisuuden veropolitiikan pitäisi nojata kahteen periaatteeseen: merkittävään kokonaisveroasteen laskuun, jota kohti edetään asteittain. Lisäksi verotuksen linjan ja tehtävien päätösten tulee edustaa vakautta, ennakoitavuutta ja luotettavuutta. Yritykset ja sijoittajat tekevät suunnitelmia ja investointipäätöksiä pitkäjänteisesti, minkä vuoksi myös päätöksenteon tulee tarjota selkeä näkymä tulevaan. Politiikkatoimien rinnalla ei voida tarpeeksi korostaa, miten iso merkitys myönteisellä, kasvuhakuisella ilmapiirillä on. Tarvitsemme yhteiskunnallista henkeä, jossa sekä arvostetaan omistamista, menestymistä ja riskinottoa, että myös rohkaistaan siihen. 

Lopuksi haluan vielä palata eläkevarojen sijoittamista koskevaan keskusteluun. Tämän aiheen yhteydessä on tarpeen muistaa, miten merkittävällä tavalla eläkevarojen sijoittaminen muuttuu nyt valmistelussa olevan eläkeuudistuksen myötä. Eläkeyhtiöiden sijoittamien varojen osakepaino nousee noin 50 prosentista yli 70 prosenttiin. Tämä on iso muutos, kun kyse on eläkevaroista, jotka sijoitetaan vuosikymmenten aikajänteellä pitkäjänteisesti ja vahvasti hajauttaen. Nyt käynnissä oleva uudistus tehdään ennen kaikkea kahdesta eri syystä: järjestelmän kestävyyttä halutaan vahvistaa ja tulevien sukupolvien eläkemaksujen maksutaakkaa tasapainottaa. Samalla on tunnistettava, että meiltä, tulevilta eläkkeensaajilta vaaditaan jatkossa kanttia kestää aiempaa suurempaa tuottojen heilahtelua. 

Vahva eläkejärjestelmä ja kasvu kulkevat käsikädessä. Kasvu syntyy, kun riskinottoon on kannusteet ja kun omistajilla on tahtoa ja kykyä kasvattaa yrityksiä. Lisäksi tarvitsemme rohkeuden ilmapiiriä, jota jokainen meistä voi osaltaan olla aikaansaamassa.