Kymen Seudun Osuuskauppa löysi ratkaisuja tuki- ja liikuntaelinkuormituksen vähentämiseksi
/ Artikkeli / Työkykyjohtaminen
Ergolähettiläät Mari ja Terhi sekä työhyvinvointiasiantuntija Tytti edistävät exoskeletonien käyttöä Kymen Seudun Osuuskaupassa.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yhä merkittävä sairauspäivärahan peruste, vaikka mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovatkin kasvussa. Kelan tilastojen mukaan vuonna 2025 noin 78 000 henkilöä sai sairauspäivärahaa tuki- ja liikuntaelin- sairauden perusteella. Kehon kuormitukseen liittyvät vaivat olivat myös yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2025.
Kymen Seudun Osuuskaupassa (KSO) tunnistettiin, että organisaatiossa on merkittävää tuki- ja liikuntaelinkuormitusta, mikä vaikutti olennaisesti sairauspoissaoloihin. Monessa tehtävässä työ on fyysistä: arkeen kuuluu nostoja, toistoja ja kuormittavia työasentoja. Pitkät työsuhteet ja halu varmistaa osaajien riittävyys myös tulevaisuudessa tekivät haasteeseen tarttumisesta erityisen tärkeää.
– Otimme kaksi vuotta sitten tavoitteeksi vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia sairauspoissaoloja viidellä prosentilla vuosiin 2026-2027 mennessä, kertoo Sanna Mäenpää, henkilöstöjohtaja Kymen Seudun Osuuskaupasta.
Yhteistyöllä vaikuttavuutta
KSO:ssa työkykyä vahvistetaan yhteistyössä työterveyshuollon, esihenkilöiden, työsuojelun, työntekijöiden ja Elon kanssa. Kun tieto, havainnot ja käytännön kokemukset tuodaan yhteen, ratkaisut voidaan kohdistaa sinne, missä niistä on eniten hyötyä.
– Tässä ei kukaan voi yksin onnistua. Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, jossa työntekijä on keskiössä”, kuvaa Kymen Seudun Osuuskaupan työhyvinvointiasiantuntija Tytti Puolakka.
Keskeistä on ollut useiden eri toimenpiteiden ottaminen käyttöön yhtä aikaa. Yksi esimerkki onnistuneesta toimenpiteestä on ollut työfysioterapeuttien jalkautuminen työpaikoille, mikä on tehnyt ergonomiasta konkreettista. Kun asiantuntija näkee työn todellisessa ympäristössä, voidaan tehokkaammin kehittää työasentoja, apuvälineiden käyttöä ja työhön paluun ratkaisuja kaikille työntekijöille, kuvailee Puolakka.
Ergolähettiläät osa arkea
Ergolähettiläsmallista oli jo kokemuksia S-ryhmän sisällä, ja sen myötä KSO:llakin päätettiin testata mallia. Tällä hetkellä koulutettuja lähettiläitä on 17 ja he vaihtavat kokemuksia ja oppeja säännöllisesti. Työpaikoillaan he opastavat työkavereita, jakavat hyviä käytäntöjä ja nostavat työpaikoilla esiin kuormitukseen liittyviä havaintoja
– Ergolähettiläämme havaitsivat kehitettävää esimerkiksi kassaergonomiassa ja kuormien purussa. Nyt käytössämme on seisontamattoja, parempia hanskoja, sähkösäädettäviä työpisteitä ja selkeämpiä ohjeita apuvälineiden turvalliseen käyttöön. Työnkierto puolestaan auttaa jakamaan kuormitusta tasaisemmin, kertoo Puolakka.
”Voi ei, olen aina nostanut väärin!” Exoskeletonit ja muut apuvälineet ohjaavat ja keventävät työtä
Yksi KSO:n näkyvimmistä käytännön ratkaisuista on ollut exoskeletonien käyttöönotto. Käytössä on 21 ulkoista tukirankaa, joita hyödynnetään erityisesti kuorman purussa sekä työssä, jossa on paljon nostoja, kyykistymistä ja toistoa.
Exoskeletonit tukevat työntekijöitä ennaltaehkäisevästi, työn aikana ja aivan erityisesti työhön paluun vaiheessa, mikäli taustalla on tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia sairauspoissaoloja. Apuvälineet ohjaavat työntekijää parempaan nostoasentoon, keventävät nostoja ja tekevät ergonomian näkyväksi osaksi työpäivää.
– Alku ei ollut aivan helppoa näin uudentyyppisen ratkaisun kanssa. Alkuun exoskeletonimme seisoivat varastossa. Muutaman ennakkoluulottoman työntekijän ja mediassa esiintyneen uutisoinnin ansiosta väline tuli tutuksi useammallekin ja nyt exoskeletonimme ovat haluttuja välineitä ja jatkuvassa käytössä, mainitsee Puolakka.
Exoskeletonit ovat opettaneet kokeneemmillekin työntekijöille nostoergonomiaa. Nostoharjoitus on nykyisin myös osa perehdytystä; jokainen uusi työntekijä harjoittelee 20 kilon kuorman nostamista, jotta oikea liikerata tulee tutuksi heti työn alussa.
Työkyky rakentuu askel kerrallaan
KSO:n kokemus osoittaa, että työkykyä vahvistetaan parhaiten yhdistämällä johtaminen, yhteistyö ja käytännön ratkaisut. Kun työpaikan arki tunnetaan ja ratkaisuja kehitetään yhdessä, voidaan vähentää kuormitusta ja tukea työssä jatkamista.
– Sinnikkyydellä ja toistoilla pääsee jo pitkälle. Myös johdon tuki on olennaista onnistumisissa, korostaa Mäenpää. Tavoitteellinen yhteistyö ja konkreettisten toimenpiteiden onnistuminen näkyy paitsi vähäisempinä sairauspoissaoloina, myös taloudellisesti. Maksuluokkamme oli työtä aloittaessa kuusi, ja nyt vuoden 2027 maksuluokkamme on kolme. Maksuluokan muutoksen vaikutus on ollut lähes 350 000 euroa.
Rohkeus kokeilla jotakin aivan uutta voi olla yllättävän palkitsevaa. Yhteistyöllä ja eri tahojen osaamisen hyödyntämisellä saadaan aikaan kestävämpää työelämää, kiteyttää Mäenpää.
Tutustu oppimisympäristömme EloKanavan monipuoliseen sisältöön. Kurssimateriaalista löydät asiaa mm. tuki – ja liikuntaelinvaivoista. EloKanavaan pääset helpoiten verkkopalvelumme kautta.