Pari pointtia ja yksi huomio eläkekeskustelusta

Eläkekeskustelu käyt kuumana ja useita ehdotuksia on esitetty useammasta suunnasta, miten eläkkeistä voitaisiin leikata. Eläkejärjestelmän kehittämisen pitkäjänteisyys ja vastuullisuus on asetettu kysymyksenalaiseksi. Tämä erityisesti koska eläkemaksua ei ole korotettu jo aiemmin pitkän aikavälin ennusteiden edellyttämälle tasolle, jotta aiemmat sukupolvet olisivat maksaneet enemmän. Seuraavassa hetkessä samat tahot esittävät eläkemaksuja heti alennettavaksi, jotta verotukselle jäisi enemmän tilaa.

Jos kerran on peritty liian pientä maksua aiemmin, niin eikö se ole mahdollistanut silloin suuremman verotuksen? Missä tilanteessa valtion talouden osalta nyt sitten oltaisiin, jos eläkemaksu olisi ollut aiemmin korkeampi? Veikkaisin että valtiolla olisi vielä nykyistäkin suurempi velkataakka kannettavanaan. Verotuksen ja työeläkemaksun suhdetta on säädetty käytännössä koko työeläkejärjestelmän olemassaolon ajan. Painotus näiden välillä on syntynyt kulloistenkin tarpeitten pohjalta, pyrkien parhaimpaan saatavilla olevaan ratkaisuun. 

On muistettava, että eläke on työkyvyttömien palkka, johtuu sen saamisen oikeus sitten iästä tai sairaudesta. Nämä henkilöt eivät enää pysty pääsääntöisesti työskentelemällä parantamaan taloudellista tilannettaan. Eläke on ostettu ja maksettu työuran aikana. Jos siis ikääntyneiden ’palkasta’ pitää leikata, eikö se tarkoita, että tasa-arvon nimissä olisi ryhdyttävä puhumaan myös nyt työuraansa tekevien palkkojen leikkaamisesta - palkankorotusten jäädyttämisestä ja palkkaleikkauksista? Ehkä sekin mahdollistaa valtiolle säästöjä?

Eläkeiän nostamista 70 vuoteen on myös ehdotettu ja yhtäältä on ihmetelty, miksi nostoaei voisi tehdä nykyistä nopeammin. Nykyisessä mallissa vanhuuseläkeikä muuttuu, jos eliniänodote muuttuu. Eliniänodote on Suomessa pitkään noussut huomattavasti, kiitos parantuvan elintason ja lääketieteen kehittymisen. Nousu on ollut jopa 1,5 vuotta kymmenessä vuodessa. Käytännössä eläkeiän nouseminen on pyritty säätämään niin että puolet eliniän pidentymisestä tulee työssäoloaikaan ja puolet eläkeaikaan. Nopeampi eläkeiän nosto rikkoisi tämän periaatteen ja yksi sukupolvi joutuisi työskentelemään pidempään kuin muut. Eliniän odotteen laskemisen liittyy paljon epävarmuutta. Esimerkiksi vanhuuseläkeiän ennusteet laskivat koronan seurauksena, mutta ovat taas lähteneet nousemaan.

Eläkejärjestelmää olisi kehitettävä pitkäjänteisesti. Lukusuosituksena sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten kirjoitus aiheesta.

Eläkejärjestelmän kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä - Valtioneuvosto