Perhe-eläke – tulonsiirto vai vakuutus?
/ Blogi / Perhe-eläke
Jos joukko henkilöitä päättää yhdessä korvata yhdelle jäsenistään vahingon – esimerkiksi talon palamisen – tietämättä kenelle se tapahtuu, kyse on vakuutuksesta. Tähän ryhmään kannattaa osallistua, jos kokee, että taloudellinen riski vahingosta ylittää ryhmään mukaan pääsemisen edellyttävän osallistumismaksun, eli vakuutusmaksun suuruuden. Samalla se näyttäytyy tulonsiirtona niiltä henkilöiltä, joille vahinkoa ei sattunut, vahingon kohdanneelle henkilölle. Vakuutuksen ideaan kuuluu tulonsiirto vahingon taloudelliseen korvaamiseen ja yhdessä riskien kantaminen.
Samalla tavalla lakisääteinen ja pakollinen työeläkevakuutus perustuu vakuutusideaan, siis riskien yhdessä kantamiseen. Työeläkevakuutus tarjoaa turvaa vanhuuden, työkyvyttömyyden sekä pääasiallisen perheenelättäjän kuoleman varalle. On helposti nimettävissä ryhmiä, jotka ovat eläkevakuutuksessa tulonsiirron maksajia, ilman että saavat itse suoraa taloudellista hyötyä vakuutuksesta. Tällaisia ovat esimerkiksi ne henkilöt, jotka kuolevat aktiiviaikanaan, henkilöt, jotka eivät sairastu ja sitä kautta eivät tule kyvyttömiksi jatkamaan työelämässä sekä ne henkilöt, jotka puolisonsa menehtyessä ovat perheessä suurituloisempia tai henkilöt, joilla ei ole vielä puolisoa. Työelämässä ollessamme emme kuitenkaan tiedä, kuulummeko johonkin näistä ryhmistä, sillä esimerkiksi työkyvyttömyyden ennustaminen on liki mahdotonta. Emme myöskään tiedä, solmimmeko myöhemmällä iällä avio- tai avoliiton. Emme tiedä varmasti mihin ryhmään kuulumme. Vakuutuksen idea toimii siis myös työeläkevakuutuksessa, ja vakuutusmaksua maksamalla olemme turvan piirissä.
Lakisääteisessä eläkevakuutuksessa perhe-eläkkeet eli se, mitä puolison kuoleman jälkeen eloonjääneelle maksetaan, yhteensovitetaan edunsaajan omien tulojen kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että perhe-eläkettä puolison kuoleman jälkeen maksetaan euromääräisesti vähemmän enemmän ansaitseville. Tyypillisesti molemmat puolisot ovat eläkkeellä ja pienempää eläkettä saava saa korvauksen, jolla taloudellinen elintaso voi säilyä. Määrä on osa edunjättäjän eläkkeestä, alle puolikas, yleisemmin selvästi vähemmän. Vuonna 2025 keskimäärinen naisen saama leskeneläke oli 829 euroa ja miehen saama 441 euroa. Melkein 90 prosenttia leskeneläkkeen saajista oli naisia. Käytännössä perhe-eläketurvan leikkaaminen pois työeläketurvan piiristä olisi leikkaus pienituloisten isoäitien eläkkeistä.
Perheen perustamisen ideana on yhdessä eläminen ja siihen liittyy myös taloudellisen turvan yhdessä jakaminen. Monesti esimerkiksi palkkatulot voivat tulla yhteiselle tilille, josta päivittäismenot yhdessä kustannetaan. Taloudellinen kantokyky on yhteinen. Perheen perustaminen on myös tyypillistä ennen lasten hankkimista. Perhe-eläke turvaa myös ne erittäin ikävät ja onneksi harvinaiset tilanteen, jossa pienet lapset ja puoliso menettävät pääasiallisen perheenelättäjän. Perhe-eläkettä maksetaan myös lapsille. Kun syntyvyys on jo muutenkin Suomessa matalalla tasolla, onko syytä heikentää turvaa, jota tarvitaan perhe-elämän turvaksi?
Perhe-eläkkeiden tarkoituksena on mahdollistaa puolison kuoleman jälkeen perheen elämän jatkuminen jollain tavalla lähes samalla taloudellisella elintasolla kuin ennen. Perhe-eläkkeet ovat osa työeläkevakuutusta ihan perustellusta syystä.
