Pitäisi pystyä parempaan
/ Blogi / Työeläkejärjestelmä
Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi arvionsa maan hallituksen vuonna 2025 päättämistä talouspoliittisista toimista, joista yksi oli hallituksen joulukuussa julkaistu esitys työeläkejärjestelmää koskevaksi uudistukseksi. Eläkeuudistuksen tarkoitus on mahdollistaa pitkällä aikavälillä tuottavampi eläkesijoittaminen ja vakauttaa eläkemaksun tulevaa kehitystä. Arviointineuvosto pitää muutosta riittämättömänä ja arvioi, että eläkkeitä leikkaamalla päästään tilanteeseen, jossa vakuutusmaksujen välitön lasku loisi tilaa muun verotuksen välittömälle kiristämiselle ilman, että kokonaisveroaste nousisi. Toisin kuin esitetty eläkeuudistus, tällainen toimenpidekokonaisuus auttaisi pienentämään julkisen talouden velkaantumista jo lähivuosina.
Arviointineuvosto katsoo eläkejärjestelmää yhtenä kokonaisuutena. Tosiasia kuitenkin on, että Suomen eläkejärjestelmä muodostuu useasta osasta. Yksityisen puolen työntekijöillä on oma järjestelmänsä (TyEL), julkisen puolen työntekijöillä omansa (JuEL), yrittäjillä (YEL), maatalousyrittäjillä (MYEL) ja merimiehillä (MEL) kullakin omansa. Lisäksi mm. tutkinnoista tulevien eläkekarttuma on järjestetty omalla tavalla (VEKL). Kansaneläkkeitä maksaa KELA. Kaikkien näiden eläkejärjestelmän osien rahoitus on järjestetty eri tavalla. Kun eläkejärjestelmä rahoitus on järjestetty eri tavalla eri osissa, on niiden rahoitusasema myös erilainen. Näyttäisi siltä, että arviointineuvosto mm. ajattelee, että hallituksen eläkeuudistus koskee koko eläkejärjestelmää, vaikka siihen osallistuu vain työntekijöiden eläkejärjestelmä TyEL ja MEL. Eläkkeiden rahoitukseen olisi syytä paneutua tarkemmin arvioita tehtäessä.
Koska arviointineuvosto on erityisesti huolissaan valtion velkaantumisesta, olisi varmaan hyvä tarkastella erikseen niitä eläkejärjestelmän osia, joilla on suora vaikutus valtion talouteen. Näitä ovat JuEL, YEL, MYEL, MEL, VEKL ja KEL, koska näissä kaikissa valtio maksaa vähintään osan kuluista. Koska hallituksen esittämä eläkeuudistus koskee ennen kaikkea sijoittamista, voisi lisää tehoa löytyä ainakin, jos JuEL tekisi oman vastaavan sijoitusuudistuksensa. Nyt luokkaa 100 miljardin potti on ottamatta käyttöön.
Monessa maassa eläketurva on selvemmin eroteltu yksityiseen ja julkiseen eläketurvaan. Tämä hoidetaan jakamalla karttumat erikseen julkiseen ja yksityiseen osuuteen. Tyypillisesti asumiseen pohjautuu vähimmäisturva ja sen päälle tulee päätoimeentulon turvaava osuus ja kolmantena puolipakollinen totutun menotason turvaava yksityinen osuus monesti sijoitussidonnaisena. Suomessa kaksi viimeistä osaa hoidetaan samassa (osa)järjestelmässä esimerkiksi TyEL:ssä. Näin yksityisen puolen eläkejärjestelmän puolesta tuo arviointineuvoston viesti voisi kuulua myös: ”Kansalaiset ajavat liian hienoilla autolla, jos hankkisitte halvemmat autot, kykenisitte maksamaan enemmän veroja valtiolle”.
Ehkä yksityisen eläkejärjestelmän yksityistä luonnetta on vahvistettava.
