Pitkän aikavälin eläkelaskelmat toivat hyviä uutisia
/ Blogi / Eläkkeet
Eläketurvakeskus (ETK) on tehtäviensä mukaisesti päivittänyt laskelmat lakisääteisistä eläkkeistä vuosille 2025–2100. Edellinen raportti ilmestyi vuonna 2022. Laskelmissa oli huomioitu 2025 sovittu sijoitusuudistus vaikutuksineen nyt kun se on saanut lainvoiman. Vaikutukseltaan sijoitusuudistus on merkittävä: maksunkorotuspaine on ennusteen mukaan kadonnut lähes kokonaan ja maksulla näyttäisi myös olevan ennemmin laskuvaraa kuin nostotarvetta. Laskelman tulosta voi luonnehtia historiaan nähden poikkeukselliseksi, sillä vuosikymmenien ajan yksityisen sektorin työeläkemaksussa on ollut enemmän tai vähemmän nostopainetta.
On olennaista erottaa ennuste päätöksistä
Työeläkejärjestelmä muodostuu useista eläkejärjestelmistä, jotka kattavat talouden eri sektorit. Yksityisellä sektorilla jokaista eläkejärjestelmää vastaa oma eläkelakinsa, mutta julkisella sektorilla etuudet ja rahoitus on eriytetty omiin lakeihinsa. Laskelmassa huomioidaan ainakin TyEL, MEL, YEL, MYEL ja JuEL sekä KEL eli kattavasti kaikki lakisääteiset eläkkeet. Huomioon otetaan väestökehitys, työllisyys, eläkkeiden alkavuus, ansioiden ja inflaation kehitys, eläkevarojen tuotto. Ennusteen tuotto-odotus oli nyt korkeampi, kun otetaan enemmän sijoitusriskiä TyEL-eläkeuudistuksen myötä. Lopputuloksena saadaan tuloksia eläkemenosta, etuustasosta sekä rahoituksen kannalta ennuste maksusta. Se on siis ennuste tai laskelma, päätökset maksusta syntyvät eri prosessissa.
Ennusteessa keskieläkkeet reaalisesti paranevat nykyisestä noin 2 138 eurosta vuoden 2025 tasosta noin tasoon 2 623 vuoteen 2060 mennessä. Samaan aikaan keskieläkkeen suhde keskiansioon pienenee tasosta 51 % tasoon 43 %. Tämä suhdeluku kuvaa keskieläkkeen ja keskiansion suhdetta eli kuvaa näiden kahden väestöryhmän toimeentuloeroa. Eläkeläisten on siis tultava puolta pienemmällä tulolla toimeen kuin aktiiviväestön, mutta heidänkin elintasonsa nousee. Verotus tasoittaa tilannetta aktiivien ja eläkeläisten välillä. Korvausaste kuvaa miten minun tuloni muuttuu, kun jään vanhuuseläkkeelle. Sekin riippuu monista asioista mm. työuran pituudesta. Jos esimerkiksi aloittaa työuransa 30-vuotiaana, laskelman mukaan eläkkeellä saa 49 % edeltäneestä ansiosta sekä nyt että 2060.
Eläkkeiden rahoituksen kannalta tärkein lopputulos on ennuste tarvittavasta maksusta. Tärkein niistä on TyEL-maksu jo pelkästään siitä syystä, että liki kaikki muut lakisääteiset eläkejärjestelmät ovat sitoneet maksunsa tähän maksuun. Välillä maksutasosta sovitaan pidemmäksi aikaa, mutta varsinainen päätös TyEL-maksusta tehdään vuosi kerrallaan.
Eläkejärjestelmää tulisi kehittää sen omista lähtökohdista
Tämä ennusteen mukaan TyEL-maksun korotuspaine olisi kadonnut kokonaan. Jos maksu asetettaisiin vakioksi, riittäisi 22,7 prosenttia. Laskelmassa on toki ajassa esiintyvää vaihtelua niin että lähivuosikymmeninä maksua tarvittaisiin vähemmän ja uudelleen nykytasolle olisi tarvetta noin 2060. Tästä siihen hetkeen on yli 30 vuotta. Se on yli yhden sukupolven mittainen aika, jonka aikana liki kaikki työssä kävijät ovat ehtineet siirtyä eläkeläisiksi, lapset ovat siirtyneet työvoimaan ja eläkeläiset ovat siirtyneet hautuumaille. Kun mennään tarkastelemaan tätä pitempää aikaväliä ja sen kehitystä, ovat nykyiset ihmisryhmät muuttuneet ennusteen tekijän ennustamiksi ihmisryhmiksi. Kolmessa vuosikymmenessä ollaan myös tehty 8 tällaista PTS ennustetta ja mikäli vanhat ennusmerkit pitävät paikkaansa, niin on tehty myös 2-3 eläkeuudistusta. Voitaisiinko siis sanoa, että ennuste näyttää siltä, ettei lähiaikoina eläkejärjestelmälle tarvitse sen omista lähtökohdista tehdä mitään? Julkisessa keskustelussa ollaan kuitenkin puhuttu eläkkeiden heikentämisestä, jotta valtio voisi paikata omaa vaikeaa rahoitusasemaansa verottamalla lisää. Kuten kaikkia järjestelmiä, myös eläkejärjestelmää tulisi kuitenkin kehittää sen omista lähtökohdista.
