Suomen seuraavat teollisuudenalat voivat alkaa kasvuyrityksistä
/ Blogi / Sijoitustoiminta

Slush kokoaa Messukeskukseen jälleen joukon kasvuyrityksiä, sijoittajia ja uusia teknologioita. Tapahtuman lähestyessä on hyvä hetki pysähtyä miettimään, miltä suomalainen kasvuyrityskenttä näyttää pitkäjänteisen sijoittajan silmin.
Elolla ja sen edeltäjäyhtiöillä on pitkä historia suomalaisiin pääomarahastoihin sijoittamisesta aina 1990-luvulta lähtien. Vuodesta 2015 olemme sijoittaneet systemaattisesti myös suomalaisiin venture capital -rahastoihin. Niiden kautta olemme kerryttäneet näkymää satoihin suomalaisiin yrityksiin ja siihen, miten kasvuyrityskenttä on muuttunut vuosien mittaan. Tämä aineisto tarjoaa kiinnostavan läpileikkauksen suomalaisen kasvun ja yrityskentän uudistumiseen.
Teknologia on ollut vahvasti läsnä suomalaisessa kasvuyrityskentässä jo pitkään. Elon rahastojen uusista suomalaisista kohdeyrityksistä informaatioteknologian osuus oli 49 prosenttia vuosina 2015–2019. Vuosina 2023–2026 osuus nousi 57 prosenttiin. Osuuden kasvua kiinnostavampaa on kuitenkin se, mitä teknologiayritysten joukossa on tapahtunut. Muutos näkyy teknologiakentän monipuolistumisessa: siinä, millaisia teknologiayrityksiä Suomessa syntyy ja kasvaa, sekä miten teknologia kytkeytyy yhä tiiviimmin teollisuuteen. Ohjelmistoyhtiöiden rinnalle on noussut yrityksiä esimerkiksi kvantti- ja avaruusteknologian, energian ja terveysteknologian ympärille. Samalla teknologian ja perinteisen teollisuuden välinen raja hämärtyy.
Uusien teknologioiden ympärille voi syntyä uutta teollisuutta
Uuden teknologian merkitystä ei kannata arvioida vain sen perusteella, kuinka monta startupia sen ympärille syntyy. Parhaimmillaan uuden teknologia-alueen ympärille muodostuu kokonainen ekosysteemi: tutkimusta, osaajia, tuotantoa, ohjelmistoja, komponenttitoimittajia ja uusia yrityksiä.
Kvanttiteknologia on tästä hyvä esimerkki. Suomessa toimii jo yrityksiä kvanttitietokoneiden lisäksi niiden tarvitsemassa kryogeniikassa, komponenteissa, ohjelmistoissa ja algoritmeissa. IQM, Bluefors, QMill ja Algorithmiq toimivat saman kehittyvän teknologiakentän eri osissa. Saman kehityksen merkkejä näkyy myös energian ja avaruusteknologian ympärillä. Suomen kannalta on ratkaisevaa, syntyykö menestysyritysten ympärille myös uutta osaamista, tuotantoa, yrityksiä ja kokonaisia arvoketjuja. Silloin yhden kasvuyrityksen menestys uudistaa paljon laajempaa yritysjoukkoa.
Sijoittajalle muutos näkyy uusina mahdollisuuksina
Yrityskentän muutos näkyy myös siinä, millaisia sijoitusmahdollisuuksia Suomesta löytyy. Pääomasijoitusrahastot ovat olleet meille keskeinen tapa sijoittaa suomalaisiin kasvuyrityksiin ja ovat sitä myös jatkossa. Viime vuosina rahastojen rinnalle ovat entistä vahvemmin nousseet suorat sijoitukset.
Näemme aiempaa enemmän suomalaisia yrityksiä, jotka ovat kasvaneet sellaiseen vaiheeseen ja kokoluokkaan, jossa suora institutionaalinen sijoitus voi olla sekä yritykselle että Elolle luonteva vaihtoehto. Monet näistä yrityksistä ovat meille jo ennestään tuttuja rahastosijoitustemme kautta. Tämä tarkoittaa, että olemme seuranneet yritysten kehitystä jo pitkään ennen suoraa sijoitusta.
Kiinnostavien suorien sijoitusmahdollisuuksien lisääntyminen on edellyttänyt toimintatapojemme uudistamista. Olemme kehittäneet osaamistamme ja toimintamallejamme, sekä siirtyneet rahastosijoittamisen kautta yhä useammin suoraan yritysten rinnalle. Tämä tuo meidät lähemmäksi yrityksiä ja niiden johtoa sekä syventää ymmärrystämme yritysten liiketoiminnasta. Samalla suuremmat rahoituskierrokset ja vahvojen kanssasijoittajien mukanaolo ovat tehneet suorista sijoituksista meille aiempaa luontevamman osan sijoitustoimintaa.
Viime vuosien suorat sijoituksemme esimerkiksi IQM:ään, ReOrbitiin, Verdaan, QOQO Systemsiin, Elcolineen ja Tanaan kuvastavat tätä kehitystä. Mahdollisuuksia syntyy myös teknologiasektorin ulkopuolella, mistä Silmäasema ja Saka ovat hyviä esimerkkejä. Kasvuyhtiöiden rinnalla olemme aktiivisesti mukana myös yritysten seuraavissa kehitysvaiheissa. Elo on toiminut ankkurisijoittajana esimerkiksi Sensofusionin ja Steady Energyn listautumisissa. Näin voimme olla mukana tukemassa kotimaisten kasvuyhtiöiden siirtymistä yksityisiltä markkinoilta pörssiin ja edelleen seuraavaan kasvuvaiheeseen.
Suomessa pitää pystyä rahoittamaan myös seuraava kasvuvaihe
Slushissa huomio kiinnittyy ymmärrettävästi uusiin yrityksiin ja niiden ensimmäisiin kasvuvaiheisiin. Suomen tulevaisuuden kannalta vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin se, mitä yrityksille tapahtuu tämän jälkeen. Kansainväliseksi kasvaminen, tuotannon skaalaaminen, yritysostot ja uudet investoinnit vaativat pääomaa myös ensimmäisten rahoituskierrosten jälkeen. Kun suomalaiset kasvuyritykset kasvavat suuremmiksi, myös niiden rahoitustarpeet kasvavat ja monipuolistuvat.
Slushissa etsitään jälleen Suomen seuraavia menestystarinoita. Pitkäjänteisen sijoittajan näkökulmasta näiden tarinoiden kiinnostavimmat vaiheet voivat kuitenkin olla vasta edessä, kun startupista kasvaa suurempi yritys ja parhaimmillaan sen ympärille syntyy kokonaan uutta teollisuutta.