Tekoäly työssä – sujuvampaa arkea ihmisen ehdoilla
/ Artikkeli / Työkykyjohtaminen
Tekoäly on tullut työpaikoille nopeasti ja sen vaikutukset näkyvät jo työn tekemisen arjessa. Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Virpi Kalakoski muistuttaa, että vaikka työelämä muuttuu, ihmisen ajattelun ja muistin rajat pysyvät samoina. Hänen mukaansa tekoälyn aikakaudella työhyvinvoinnin ytimessä on ymmärrys siitä, miten ihminen ja teknologia voivat toimia yhdessä tavalla, joka tukee ajattelua ja aivotyötä.
– Aivojen rakenne ei muutu, vaikka työ muuttuu. Työmuistilla on rajansa, ja ne rajat on otettava tosissaan, kun suunnittelemme työtä ja teknologiaa, mainitsee Kalakoski.
Kognitiivinen kuormitus muodostuu monesta hippusesta
Tekoälyn piti helpottaa työtä. Osittain se keventääkin tekemistä, mutta samalla se tuo uudenlaisia kognitiivisia vaatimuksia. Työntekijän on arvioitava tekoälyn tuottamaa sisältöä, tarkistettava sen oikeellisuus ja tehtävä itse mahdolliset johtopäätökset. Näin merkittävä tarkkuuden tarve on monelle yllätys. Kalakoski kuvaa ilmiötä “metatyöksi” eli työksi, joka on välttämätöntä mutta jota emme aina tunnista. Metatyö ei näy kalenterissa, mutta tuntuu aivoissa ja mielessä.Tarkistaminen, arviointi ja korjaaminen ovat kaikki työmuistia kuormittavia tehtäviä. Samalla tietoturvaan liittyvät kysymykset lisäävät ajateltavien asioiden määrää ja siten myös muistikuormaa. On pohdittava mitä saa syöttää tekoälylle, mitä ei, ja miten tuotettua sisältöä voi käyttää turvallisesti ja sääntöjen mukaisesti.
Työn ja kuormituksen hippuset ovat kognitiivisen ergonomian näkökulmasta niitä mikrotason tekijöitä, jotka kasaantuvat päivän aikana. Yksittäinen keskeytys ei kuormita, mutta kymmenet keskeytykset tekevät sen. Tekoälyn kanssa työskentely lisää monenlaisia pieniä tehtäviä ja tuo työhön mikrotason vaatimuksia: arviointia, harkintaa, tietoturvan huomioimista ja sisällön läpikäyntiä. Hippuset ovat pieniä, mutta ne vievät kaiken kaikkiaan paljon aikaa.
Ihmisen psykologiset perustarpeet eivät katoa tekoälyn myötä
Kalakoski korostaa, että ihmisen toimintakyky ja työhyvinvointi rakentuu edelleen samoista psykologisista perustarpeista kuin ennenkin. Autonomian tunne on yksi niistä.– Ihminen haluaa kokea, että hänellä on valtaa omaan työhönsä. Kukaan ei halua olla koneen ohjaama, eikä työ saa koko ajan tuntua siltä.
Toinen keskeinen tarve on kykenevyyden tunne. Vaikka tekoäly osaa paljon, ihmisen täytyy voida tuntea olevansa edelleen osaava ja ajatteleva toimija. Kykenevyyden tunne voi syntyä siitä, että tekoäly auttaa meitä osaamaan jotain, mihin emme ilman sitä pysty. Palautteen antaminen ja tunnustus omasta työstä on tärkeää myös tekoälyn aikakaudella.
– Ihminen haluaa tuntea osaavansa ja ajattelevansa itse. Tekoäly ei saa viedä tunnetta siitä, että oma osaaminen on arvokasta, jatkaa Kalakoski.
Kolmas perustarve on yhteenkuuluvuus. Ihminen on sosiaalinen olento, joka tarvitsee yhteenkuuluvuutta toisten ihmisten kanssa, ei vain koneen kanssa. Työkaverit, esihenkilö ja arjen vuorovaikutus ovat edelleen toimintakyvyn perusta.
Työn pitäisi olla huokoisempaa
Tekoäly voi hoitaa rutiineja, mutta Kalakoski muistuttaa, että rutiinit tuovat myös kevyempiä hetkiä työpäivään.–Ihminen ei voi käsitellä jatkuvasti valtavaa tietotulvaa. Työssä pitää olla rytmiä: intensiivisiä jaksoja, helpompia tehtäviä ja palauttavia hetkiä. Rutiinit tuovat työhön keveyttä intensiivisen työn keskellä.
Jos työ muuttuu liian intensiiviseksi, uudistuu ja muuttuu jatkuvasti, kuormitus kasvaa, vaikka työmäärä sinänsä ei kasvaisi. Uuden oppiminen vaatii aikaa ja vie energiaa. Tämä on tärkeä huomio kaikille organisaatioille, jotka etsivät keinoja ehkäistä kognitiivista ylikuormitusta.
Esihenkilöiden rooli korostuu
Kalakoski painottaa, että tekoäly ei tee mitään itsestään. Toimivan tekoälyn taustalla on paljon ihmistyötä, ja edelleen ihminen ajattelee, harkitsee, valitsee ja päättää.Esihenkilöiden on ymmärrettävä työn kognitiiviset vaatimukset, tekoälyn rajat ja työn sujuvuuden merkitys. Työhyvinvointi syntyy arjen rakenteista – ei yksittäisistä teknologioista. Organisaation valinnat ratkaisevat, tukeeko teknologia ihmistä ja ajattelua vai kuormittaako se. Esihenkilötyössä keskeistä on ymmärtää, miten teknologia vaikuttaa arjen työhön ja sen kuormittavuuteen. Tekoälyn käyttöönotto on muutos ihmisen työssä ja onnistuminen edellyttää yhteisten toimintatapojen tarkastelua ja kehittämistä.
–Tekoäly ei tee työstä automaattisesti parempaa tai pahempaa. Organisaation valinnat ratkaisevat, tukeeko teknologia ajattelua ja yhteistä työtä vai kuormittaako se sitä, Kalakoski kommentoi.
Mitä työpaikkojen on hyvä ymmärtää juuri nyt?
Tekoäly ei ole neutraali lisä työpäivään. Se muuttaa työn luonnetta, ajattelun vaatimuksia ja työn sujuvuutta. Siksi organisaatioiden on pysähdyttävä miettimään, millaista työtä ne haluavat kehittää ja millaisia rakenteita ne työpaikoille rakentavat. Kalakosken mukaan kolme asiaa nousee ylitse muiden:1. Työn luonnetta ja arjen työtehtäviä on tarkasteltava, jotta voi ymmärtää missä tehtävissä ja mikä tekoäly voi auttaa ja missä kohtaa asiaa sujuu parhaiten ihmistyönä.
2. Osaamista on kehitettävä sekä tekoälyratkaisuista, aivotyön luonteesta, että hyvästä työnjaosta ihmisen ja tekoälyn välillä.
3. On rakennettava luottamusta – avoimuutta, pelisääntöjä ja yhteistä oppimista tekoälyn hyödyntämiseen.
Kun työn kognitiivinen kuormitus ymmärretään ja työn rytmi suunnitellaan ihmisen mittaiseksi, tekoäly voi aidosti tukea työn sujuvuutta ja hyvinvointia.
Elon palvelut työkyvyn tukena
Työkyvyttömyysriskienhallinnassa keskeistä on tunnistaa muutoksiin liittyvät riskit ja hyödyntää muutosten tuomat mahdollisuudet.
– Tekoälyn käyttöönotossa vaikuttavat samat muutoksen psykologiset mekanismit kuin muissakin työelämän muutoksissa. Muutos voidaan kokea innostavana oppimismahdollisuutena tai uhkaavana työn muutoksena, kertoo Mikko Nykänen, Elon tutkimuspäällikkö.
Uusi verkkokurssimme auttaa HR-asiantuntijoita ja yritysjohtajia kehittämään organisaationsa valmiuksia toimia muuttuvassa työelämässä. Elon verkkokurssi sisältää tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja ja käytännön työkaluja työyhteisön muutoskyvykkyyden vahvistamiseen. Työkalupakki tarjoaa askelmerkit työkykyä tukevaan tekoälyn käyttöön.
– Perehdytys ja tuki ovat keskeisiä työssä onnistumisen edellytyksiä. Sama pätee myös onnistuneeseen tekoälyn integrointiin. Mitä vahvemmin työntekijät saavat osallistua tekoälyn käyttöönottoon, ja mitä vahvemmin työntekijöiden erilaiset tarpeet tulevat huomioiduiksi, sitä vähemmän riskejä työkyvylle on ennakoitavissa, kiteyttää Nykänen.