Valtion velka ja eläkkeistä säästäminen

Ajatellaan, että perhe on ostanut paritalon puolikkaan ja on ottanut siihen ison pankkilainan. Myös kulutusluottoa on tullut otettua ja lainojen maksussa alkaa olla vaikeuksia. Nyt pankki ilmoittaa perheelle, että se irtisanoo lainan, ellei perhe pysty osoittamaan 600 euron säästöä kulutuksessa. Perhe ilmoittaa säästävänsä 200 euroa autoa vaihtamalla ja 200 euroa ulkomaanmatkoista ja loput 200 euroa säästää naapuri.

Vähän tämäntapainen olo tulee eläkejärjestelmän sisällä, kun valtio ilmoittaa, että eläkkeistä on säästettävä ’julkisen talouden’ säästötakoissa. Erityisesti kummallinen olo tulee yksityisen puolen eläkejärjestelmässä, jossa eläkkeet ovat ostaneet yksityiset työnantajat työntekijöilleen yksityisellä rahalla.

Eläkejärjestelmä ei ole ottanut lainaa. Julkisen talouden ongelmat ovat valtion taloudessa, kun valtio on ottanut lainaa EU säädöksiin nähden liikaa. Jos ongelma on valtion liiallisessa velkaantumisessa, eikö säästöjen tulisi kohdentua valtion rahoittamiin eläkejärjestelmän osiin, jos eläkejärjestelmästäkin on säästettävä? Näillä toimilla olisi oikea valtion velkataakkaa helpottava vaikutus.

Valtio osallistuu eläkkeiden rahoittamiseen tietysti omien työntekijöidensä osalta. Ehkä sieltä löytyisi säästettävää. Keva ei osallistu lainkaan juuri voimaantulovaiheessa olevaan eläkejärjestelmän sijoitusuudistukseen, jolla maksunkorotuspaine saatiin poistettua. 

Valtio on mukana rahoittajana muissakin eläkejärjestelmän osissa. Suunnitteilla oleva yrittäjien eläkejärjestelmä näyttäisi pikemminkin lisäävän valtion kustannustaakkaa. Valtio osallistuu myös maatalousyrittäjien ja merimiesten eläkejärjestelmän rahoittamiseen. Pakkokin on osallistua, kun rahat eivät muuten riitä. Ehkä kuitenkin nykypäivänä valtion on perusteetonta tarjota näihin eläkejärjestelmiin lisäksi runsaita maksunalennuksia uuden eläketurvan ostamiseen?

Eläkekustannukset näille suurentuneille maatalousyrityksille eivät enää ole samanlainen rasite kuin 1970-luvulla, kun maatiloilla asuttiin muutaman hehtaarin tiloilla elintasolla, joka oli aika tavalla nykyistä matalampi. Merimieseläkekassan osalta on hyvä huomioida, että kyseessä erittäin vakavarainen eläkelaitos.
Eläkeleikkauksista puhuttaessa eniten on ollut esillä valtion rahoittamat palkattomat eläkekarttumat, kuten tutkinnoista tuleva eläkekarttuma. On muistettava, että puolet näistä on syntynyt ammatillista tutkinnoista ja ne ovat nuorille kohdennettu lisäys eläketurvaan. Samassa laissa säädetään myös alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidontuen aikaisesta karttumasta. Jos tutkinnoista säästetään, onko säästettävä myös eläketurvasta, joka kertyy alle 3-vuotiaan lapsen hoitamisesta? On myös sanottava, että eläkejärjestelmä kohtelee työttömiä ja vanhempainvapaalla olevia aika eri tavalla. Eläkekarttumaa laskettaessa työttömien eläkekarttuman perusteena olevaa ansiosta leikataan 25 prosentilla, kun vanhempainrahan perusteena olevaa vuosituloa korotetaan 21 prosentilla.

Kun aikoinaan annetaan mandaattia neuvotella lakisääteisestä ansiosidonnaisesta eläkejärjestelmästä kolmikannalle, olisi toivottavaa, että valtio ottaisi siinä huomioon myös kaikki itse rahoittamansa eläkejärjestelmän osat. Perinteisesti työmarkkinaosapuolten mandaatti on koskenut vain yksityisen puolen eläkejärjestelmää, jolloin osa - ja lähinnä valtion rahoittamat osat - jäävät taas ulkopuolelle. Vaikeille päätöksille olisi nyt tilausta.

PS. Niin ja on myös muistettava, että vain yksityisellä puolella ammatti otetaan huomioon yli 60-vuotiailla työkyvyttömyyden arvioinnissa, kun taas julkisella puolella se otetaan huomioon kaikenikäisillä.