Yrityskaupat pistivät vauhtia Asfalttikallion työkykyjohtamiseen – Tavoitteena luoda suunnannäyttäjä asfalttialalle
/ Artikkeli / Työkykyjohtaminen

Anu Hautojärvi-Hassinen on omien sanojensa mukaan kulkenut HR:ään epätyypillistä polkua pitkin. Polku sairaanhoitajasta vastaavaksi työterveyshoitajaksi sekä uran aikaiset lisäopinnot – työkykykoordinaattori, ammatillinen opettaja sekä johtamisen ja kehittämisen maisteriopinnot – ovat antaneet hänelle vankan pohjan toimia työhyvinvointipäällikkönä.
Asfaltointi- ja maanrakennuspalveluihin erikoistunut Asfalttikallio teki vuosina 2022 ja 2023 kaksi yrityskauppaa. Kauppojen seurauksena henkilöstön määrä kasvoi lyhyessä ajassa reilusta 220:sta noin 650:een. Yrityskauppojen onnistumisen perusedellytys on se, miten ostetun yrityksen henkilöstö otetaan ostavassa yrityksessä vastaan, ja kuinka uusi henkilöstö sitoutetaan työnantajaansa.
– Ilmapiirillä on merkitystä. Yhdistymiset sujuivat hyvässä hengessä, vaikka edelleen on havaittavissa tiettyjä kulttuurillisia eroja. Puhumme paljon voittavasta joukkueesta, ilmapiiristä ja tavoitteestamme luoda yksi yhteinen Asfalttikallio. Haluamme olla suomalainen suunnannäyttäjä alallamme. Pyrimme johtamaan tiedolla, käyttämään uusinta teknologiaa ja kuormittamaan ympäristöämme mahdollisimman vähän, sanoo Asfalttikallion työhyvinvointipäällikkö Anu Hautojärvi-Hassinen.
Asfalttikallio otti ensiaskelia työkykyjohtamiseen jo vajaat kymmenen vuotta sitten aikana ennen yrityskauppoja. Ensimmäiset vuodet olivat organisoitumisen ja alkavan kasvun aikaa. Konkreettisia askelia työkykyjohtamisen kehittämisessä otettiin istuttamalla kaikki tärkeät kumppanit, Elo mukaan lukien, samaan pöytään.
Yrityskauppojen jälkeen henkilöstön lukumäärän kasvaessa oli luonnollista tiivistää yhteistyötä niin Elon kuin työterveyden ja tapaturmavakuuttajan kanssa. Asfalttikalliolla todettiin, että työkykyjohtamisen pitää olla kunnossa strategisella ja operatiivisella tasolla, jotta kasvun saavuttaminen on mahdollista, ja se edellyttää sitoutuneita ja motivoituneita työntekijöitä.
– Asfalttikallio näki tärkeänä palkata työhyvinvoinnin ja työkykyjohtamisen vankan asiantuntijan, jolla on osaamista ja kykyä viedä asioita seuraavalle tasolle. Olen ollut talossa nyt vähän yli vuoden, enkä vaihtaisi päivääkään pois. Alku on ollut vauhdikasta: tutustumista, käytännön prosessien luomista ja olemassa olevien viilaamista, Hautojärvi-Hassinen kertoo.
– Minulla on itsellinen rooli työkykyjohtamisen kokonaisuudessa ja saan kehitysajatuksia Elolta, työterveydestä ja tapaturmavakuuttajalta. Seuraan myös aktiivisesti alan uusinta tietoa ja tutkimustuloksia. Vastaan kaikesta siitä, mikä liittyy työterveyshuoltoon ja työkykyriskien hallintaan aina yksilöiden työkykyhaasteista kuntoutusprosesseihin saakka. Autan työntekijöitä, esihenkilöitä ja johtoa eli liikun sujuvasti organisaation eri tasoilla työkykyjohtamisen asioissa, hän jatkaa.
Kohti ennakoivaa ja vaikuttavaa työkykyjohtamista
Työhyvinvointipäällikön näkökulmasta Asfalttikallion järjestelmät ja työkykyjohtamisen perusta ovat olleet kunnossa jo ennen häntä. Siihen kuuluvat muun muassa työkykyjohtamisen nykytilan kartoitukset ja esihenkilöiden koulutukset. Esimerkiksi hyvinvointihankkeeseen osallistui kolme neljästä toimihenkilöstä. Kivijalka on valettu, mutta nyt on tarve syventää tekemistä.
– Monta asiaa on työn alla, dataa on saatu kerättyä ja viime vuosi oli niin sanottu nollavuosi. Isoimmat kehityskohteet meillä liittyvät tuki- ja liikuntaelinsairauksiin, sairauspoissaoloihin ja psykososiaaliseen kuormitukseen. Kysymys kuuluu, voimmeko tehdä asioita fiksummin työkierron avulla, ja miten saamme luotua toimivat hoitopolut yhdessä työterveyden kanssa. Psykososiaalinen kuormitus on myös nostettu systemaattisesti riskiarvioihin. Haluan päästä tilanteeseen, jossa meillä on oikeaa tietoa näiden asioiden ratkaisemiseksi ja työn sujuvuuden kehittämiseksi. Kumppaneilla on merkittävä rooli, Hautojärvi-Hassinen listaa.
Työeläkeyhtiö Elon ja Asfalttikallion välinen yhteistyö on jatkunut vuosia. Elon järjestämät työkykyjohtamista käsittelevät webinaarit ja koulutukset ovat tärkeitä, mutta sen lisäksi Hautojärvi-Hassinen on tiiviisti yhteydessä Elon kehittämispäällikön kanssa ja käyttää Elon kehittämiä työkaluja.
– Yhteyshenkilö on ollut koko ajan sama, joten hän on oppinut tuntemaan Asfalttikallion ja voi tarjota meille sopivia keinoja tai työkaluja. Meillä on Elon koulutusalusta käytössä. Tarkoituksemme on tehdä räätälöidyt esihenkilökoulutukset sisäisten esihenkilöiden valmennusohjelmien jatkoksi. Testasimme myös psykososiaalisen kuormituksen pulssityökalua. Se on todella hyvä. Halusin lisää tietoa siitä, mikä työntekijöitämme kuormittaa. Pääsimme juurisyihin käsiksi ja järjestimme koulutusta sekä pyrimme vaikuttamaan tulosten perusteella myös itse työhön kuormituksen vähentämiseksi.
Työhyvinvointipäällikön mukaan onnistuminen työkykyjohtamisessa edellyttää johdon sitoutumista työhön, mutta esihenkilöillä on tärkeä rooli kokonaisuudessa, samoin oikeilla kumppaneilla.
– Kaikkien pitää olla mukana. Haluan tarkastella työkykyä koko työsuhteen elinkaaren näkökulmasta. Jatkossa haluamme jo rekrytointi-ilmoituksessa kertoa, että otamme systemaattisesti huomioon työkykyriskien ennakointiin liittyviä asioita, kuten päihteettömyyden, työterveystarkastukset sekä sopivuuden työhön. Seuraavaksi tulee perehdytysvaihe, osaamisen ja ymmärryksen seuranta. Huolehdimme henkilöstön työhyvinvoinnista ja olemme tukena, kun sille on tarvetta.