Suoraan sisältöön

Yllättävä ilmiö korona-aikana: vanhuuseläkkeen hakeminen on vähentynyt

Vuosi 2020 on ollut työmarkkinoilla poikkeuksellinen. Koronavirus on kohdellut työpaikkoja eri tavoin. Työt ovat voineet vähentyä tai lisääntyä ja töiden sisältö muuttua merkittävästi. Työeläkkeisiin muutoksilla näyttää olevan yllättävä vaikutus: vanhuuseläkepäätöksiä on annettu reilusti vähemmän vuoden 2020 lokakuussa kuin samaan aikaan viime vuonna. Työeläkeyhtiö Elon tekemän selvityksen mukaan korona on vaikuttanut ihmisten eläkesuunnitelmiin.

Elon asiakaspalvelupäällikkö Sofia Antturi yllättyi, kun lokakuussa vanhuuseläkehakemuksia ei tullutkaan odotettua määrää.

– Odotimme hakemuksia tulevan enemmän, kun tammikuussa 1957 syntyneille tuli mahdollisuus jäädä vanhuuseläkkeelle 1.11.2020. Olimme valmistautuneet selvästi suurempaan hakemusmäärään.

Tänä vuonna eläkeiän nostamisen vaikutus näkyi kesällä: vuonna 1956 syntyneiden alin eläkeikä on 63 vuotta ja 6 kuukautta, kun taas vuonna 1957 syntyneillä se on 63 vuotta ja 9 kuukautta. Kolmen kuukauden nousu tarkoitti hakemisen hiljentymistä heinä–syyskuussa 2020.

Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan vanhuuseläkepäätöksiä annettiin lokakuussa 2020 noin 35 prosenttia vähemmän kuin lokakuussa 2019.

Talous ja terveys vaikuttavat eniten päätökseen eläkkeelle jäämisestä

Elossa toteutettiin marraskuussa kysely eläkettä pohtiville asiakkaille.

– Kyselimme asiakkailtamme, mitkä tekijät vaikuttivat, kun he punnitsivat eläkkeelle jäämistä. Saimme paljon vastauksia, jotka kertoivat siitä, että eläkkeelle jääminen on tarkkaan harkittu ja tärkeä päätös, kertoo Antturi.

Moni kertoi painavimpana vaakakupissa olevan talouden turvaaminen sekä oman terveyden ja jaksamisen arviointi.

– Eläkkeelle jääminen voi muuttaa koko perheen taloudellista tilannetta, koska eläke ei yleensä ole yhtä suuri kuin palkka. Myös verotus ja muut kulut vaikuttavat paljon siihen, kuinka paljon eläkkeestä jää käteen. Eläkettä verotetaankin eri tavalla kuin palkkaa, muistuttaa Antturi.

Eläke on myös yleensä suurempi, jos sen aloittamisen jättää myöhemmäksi. Moni pohtikin sitä, että eläkkeen lykkäyskorotus, palkkakertoimen eläkettä korottava vaikutus ja palkasta syrjään laitetut lisäsäästöt turvaavat paremmin tulevaisuuden kuukausituloja.

Koronaviruksen vaikutukset näkyvät eläkepohdinnoissa eri tavoin

Koronavirus on vaikuttanut myös monen työtilanteeseen. Osa kertoi, että työt ovat lisääntyneet omalla alalla. Kun töitä riittää, eläkkeen hakeminen lykkääntyy. Esimerkiksi terveydenhoitoalalla keikkatöiden määrä on lisääntynyt. Työt ovat voineet lisääntyä myös muista syistä. Jos yrityksessä on vähennetty työntekijöitä, töihin jääneiden työmäärä voi kasvaa.

– Vanhuuseläkkeelle jääminen vaatii aina työsuhteen päättämistä. Töiden lisääntyessä ei välttämättä ole houkuttelevaa päättää työsuhdetta, Antturi selventää.

Koronavirus on monella alalla vähentänyt töitä, jolloin täytyy turvautua erilaisiin työttömyysetuuksiin. Joissain tapauksissa työttömyysetuus voi olla suurempi kuin eläke, jolloin saattaa olla edullisempaa jatkaa töiden etsimistä ja nostaa etuutta eläkkeen sijaan.

Koronatilanne vaikuttaa myös suunnitelmiin ajanvietosta.

– Kuulimme asiakkailta myös, että matkustelu- ja harrastussuunnitelmien siirtyminen tulevaisuuteen kannustaa eläkkeen lykkäämiseen. Moni miettii, että miksi ei jatkaisi töissä, kun matkustamista ja harrastamista on rajoitettu niin paljon. Työ tuo sekä sisältöä elämään että kasvattaa tulevaa eläkettä. Toivottavasti jo ensi kesänä voi toteuttaa enemmän ensimmäisen eläkekesän suunnitelmia, toivoo Antturi.

Lisätietoja:

Sofia Antturi, asiakaspalvelupäällikkö, puh. 020 703 5814

Kristiina Nieminen, viestinnän suunnittelupäällikkö, puh. 040 586 8778, kristiina.nieminen@elo.fi

Hae artikkeleita ja uutisia