Docratesin talousjohtaja astuu henkilöstöammattilaisen saappaisiin

Syövän hoito on haastavaa ja vaativaa työtä, joka voi aiheuttaa henkistä ja fyysistä kuormitusta. Siksi on erityisen tärkeää, että henkilöstöllä on tarvittavat resurssit ja tuki oman hyvinvointinsa ylläpitämiseksi.

Yksityisen syöpäsairaalan Docratesin talousjohtaja Marja Saviluoto on astunut henkilöstöammattilaisen saappaisiin varmistaakseen henkilöstön hyvinvoinnin reilun kahdeksankymmenen työntekijän organisaatiossa. 

– Henkilöstöasiat kiinnostavat minua ja uskon, että ihmisläheisyyteni auttaa minua hoitamaan tehtävää menestyksekkäästi, Saviluoto sanoo. 

Henkilöstöasiat haltuun

Kun Saviluoto aloitti työt Docratesilla vuonna 2018, henkilöstöasioita hoidettiin ulkoistettuna palveluna kerran viikossa. Koronapandemian myötä yrityksen kuluja ja tarpeita jouduttiin kuitenkin arvioimaan uudestaan. 

– Muutostilanteessa henkilöstömme tarvitsi jatkuvaa läsnäoloa ja tukea, eikä henkilöstöasioiden hoitamiseen enää riittänyt yksi päivä viikossa. Lisäksi uudet rekrytoinnit jäädytettiin hetkeksi, joten henkilöstöammattilaisen tarve muuttui yhtäkkiä olennaisesti. Itse vastasin tuolloin talousasioista, joten ehdotin, että ottaisin henkilöstöasiat vastuulleni toistaiseksi, Saviluoto kertoo. 

Doctratesin tilanne on tyypillinen suomalaisissa yrityksissä. Henkilöstöasioiden hoitajaksi ei ole nimettyä ammattilaista, vaikka ne ovat aina jonkun vastuulla. Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Noora Poussun mukaan tämä järjestely riittää tiettyyn pisteeseen asti.

– Kipupiste saavutetaan, kun työntekijöitä alkaa olemaan yli seitsemänkymmentä. Tällöin henkilöstötehtävien hoitaminen toisesta roolista käsin käy jo liian raskaaksi, Poussu sanoo. 

Kaikissa yrityksissä ei kuitenkaan löydy samanlaista kiinnostusta henkilöstöasioita kohtaan kuin Saviluodolla. 

– Marja on sukeltanut täysillä henkilöstöosaamisen maailmaan, ja olen vaikuttunut siitä, miten hän jo ensimmäisellä tapaamiskerrallamme tunnisti yrityksen haasteet ja kehityskohteet, Poussu kertoo. 

Tietoa tankaten ja kokemusta keräten

Saviluoto on saanut perspektiiviä henkilöasioiden hoitamisesta työskenneltyään eri aloilla. 

– Aiemmat kokemukseni ovat antaneet minulle arvokasta tietoa, mutta kun astuin uuteen rooliin, tiedonjanoni henkilöstöasioihin heräsi, Saviluoto sanoo. 

Aluksi Saviluoto keskittyi henkilöstöasioiden kehittämiseen apunaan ulkopuolinen konsultti, jolta hän oppi alaan liittyvät prosessit ja parhaat käytännöt. Tämä auttoi pääsemään alkuun, sillä vaikka henkilöstöasiat olivat Docratesilla hyvällä mallilla, tekemistä oli vielä paljon. 

Samalla Saviluoto haali itselleen alaan liittyvää kirjallisuutta, kuunteli e-kirjoja ja latasi Elon työkykyjohtamisen oppaita, joita opiskeli yhden kesän aikana. 

– Olen aina uskonut siihen, että mitä monipuolisemmin pystyn katsomaan asioita, sitä laajemmaksi voin kasvattaa omaa ajatusmaailmaani. Asioiden tekemiseen ei ole vain yhtä oikeaa tapaa tai näkökulmaa, Saviluoto sanoo. 

Työntekijöiden kohdalla pätee sama sääntö: jokaisella on oma tapansa tehdä asiat. Saviluoto korostaa, että aito välittäminen ja ihmisten kuunteleminen ovat avainasemassa, kun halutaan tukea työntekijöitä yksilöinä.

– Keräsin itselleni hyvän pohjan aiheesta, mutta samalla ymmärsin, että pelkkä tiedon omaksuminen ei yksin riitä. Tärkeää on ymmärtää, miten asiat toimivat käytännössä.

Saviluoto on syventänyt työkykyjohtamisen perustietojaan suorittamalla Elon työkykyjohtamisen taitaja -verkkokoulutuksen. Myöhemmin hän suoritti myös henkilöstöammattilaisille suunnatun vaativamman työkykyjohtamisen osaaja -verkkokoulutuksen laajentaakseen osaamistaan entisestään. 

Kun Docratesin talousjohtaja Marja Saviluoto otti vastuulleen myös sairaalan henkilöstöasiat, hän perehtyi asiaan monella tapaa. Hän oppi ulkopuoliselta konsultilta alaan liittyvät prosessit ja parhaat käytännöt, luki alaan liittyvää kirjallisuutta, kuunteli e-kirjoja ja latasi Elon työkykyjohtamisen oppaita, sekä suoritti Elon työkykyjohtamisen taitaja -verkkokoulutuksen. Laajentaakseen osaamistaan hän suoritti myöhemmin myös henkilöstöammattilaisille suunnatun vaativamman työkykyjohtamisen osaaja -verkkokoulutuksen. 

Syöpäsairaalan työn haasteet

Potilaiden vakavat sairaudet ja mahdolliset menetykset asettavat suuren kuormituksen syöpäsairaalan työntekijöiden mielenterveydelle. Työskennellessään läheisessä kosketuksessa sairauksien ja kuoleman kanssa, henkilökunta joutuu käsittelemään omia tunteitaan ja kohtaamaan haastavia tilanteita päivittäin. 

– Työmme ei ole helppoa, ja kohtaamme jatkuvasti kuolemansairaita ihmisiä. Mitä lähempänä potilaiden elämäntilanteet ovat henkilökunnan omaa elämää, sitä suurempi voi kuormitus olla, Saviluoto sanoo. 

On tärkeää, että syöpäsairaalan henkilökunnalla on käytössään tarvittavat henkilöstöosaston tarjoamat resurssit ja tukiverkostot hyvinvoinnin tukemiseksi. Myös tiimien tuki on tärkeää ja kuormittavia tilanteita on totuttu purkamaan säännöllisesti. 

Saviluoto ymmärtää, että työn henkinen kuormitus on osa jokapäiväistä työtä, eikä siitä voida päästä kokonaan eroon. Sen sijaan hän keskittyy ennaltaehkäisyyn ja työntekijöiden tukemiseen kuormitustilanteissa. 

– Vaikka työ syöpäsairaalassa voi olla rankkaa, on ihmisten auttaminen toisaalta hyvin antoisaa. On hienoa nähdä, miten kiitollisia ihmiset ovat saamastaan avusta.

Henkilöstöasioihin perehtymisen myötä Saviluoto ymmärsi, miten tärkeä yhteys yrityksen ja työntekijöiden hyvinvoinnin välillä on. – Työpaikalle tulee luoda avoin ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa kertoa kokemastaan liiallisesta kuormituksesta, ja siihen tulee reagoida nopeasti. On tärkeää, että syöpäsairaalan henkilökunnalla on käytössään tarvittavat henkilöstöosaston tarjoamat resurssit, tukiverkostot ja tiimien tuki hyvinvoinnin tukemiseksi. 

Työterveyskulut muuttuvat hyvinvointisijoituksiksi

Talousalan ammattilaisena Saviluoto oli kiinnittänyt huomiota yrityksen suuriin työterveydenhuollon ja lisävakuutusten kuluihin. Henkilöstöasioihin perehtymisen myötä hän kuitenkin ymmärsi, miten tärkeä yhteys yrityksen ja työntekijöiden hyvinvoinnin välillä on. 

– Olen vakuuttunut siitä, että nämä kulut ovat oikeutettuja, sillä ilman tarjoamiamme palveluita kustannukset voisivat olla vieläkin suuremmat.

Mielenterveys ja työkyky liittyvät laajemmin kansanterveyteen. Saviluoto korostaa, että työntekijöiden kuormitukseen tulee reagoida nopeasti, sillä ongelmat voivat lähteä liikkeelle hyvinkin pienistä tekijöistä. Hänen mukaansa on tärkeää osata lukea ihmisiä ja luoda työpaikalle avoin ilmapiiri, jossa jokainen uskaltaa kertoa kokemastaan liiallisesta kuormituksesta. 

– Uskon siihen, että kun huomioimme ihmiset ja keskustelemme heidän kanssaan, työntekijöille tulee tunne, että heistä välitetään, Saviluoto sanoo. 

Nappaa Marja Saviluodon vinkit HR-kokonaisuuden hallitsemiseksi:

1. Osoita kiinnostusta ihmisten hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon myös työn ulkopuolinen elämä.
2. Ole nöyrä ja kuuntele ihmisiä. 
3. Ole sosiaalinen, avoin ja aito. Uskalla olla oma itsesi ja panosta vuorovaikutukseen.
4. Hyödynnä yhteistyökumppaneita, ja poimi heiltä omaan toimintaasi soveltuvat asiat.
5. Suunnittele henkilöstötoiminta vuosikellon mukaisesti. 


Lue, miten hyvä työkykyjohtaminen on työmarkkinoiden kilpailutekijä.