Hyvä työkykyjohtaminen on työmarkkinoiden kilpailutekijä

Japanilaiseen perheyritykseen kuuluvassa Suomen-yksikössä on aidosti ymmärretty työkykyjohtamisen tärkeys, ja hyvinvointi on nostettu yrityksen yhdeksi strategiseksi painopisteeksi. 

Vuonna 2021 Muratan henkilöstöjohtaja Kirsi Nurmela astui Head of Wellbeingin saappaisiin tuomaan hyvinvoinnin näkökulmaa yrityksen liiketoimintaan ja varmistamaan, että työntekijöillä on hyvät edellytykset työntekoon. 

Muratan shaze-filosofian lähtökohtana on hyvinvointi

Kansainvälisen Murata-konsernin perustaja Akira Murata on kehittänyt vuonna 1954 shaze-filosofian, jonka tehtävänä on ohjata konsernin toimintaa. Shaze-filosofian keskeinen ajatus on osallistua yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseen Muratan kehittämän teknologian ja osaamisen avulla.

– Erityisosaamisemme ovat anturit, jotka pelastavat ihmishenkiä. Laitteidemme avulla sydämet sykkivät, autot pysyvät kaistalla ja sillat eivät sorru, Nurmela kiteyttää.

Suomen-yksikkö on keskittynyt MEMS-antureiden kehittämiseen ja valmistukseen. Antureita käytetään muun muassa sydämentahdistimissa, autojen turvajärjestelmissä ja rakenteiden, kuten siltojen kunnon valvonnassa.

Yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämisen lisäksi Muratalle on tärkeää varmistaa omien työntekijöiden hyvinvointi. 

– Haluamme olla terveellinen ja turvallinen työpaikka, jossa jokaisen on mukava tehdä merkityksellistä työtä, Nurmela sanoo.

Hyvinvointiin panostaminen nähdään Muratalla kilpailuetuna, sillä kilpailu hyvistä osaajista on kovaa. Antureiden valmistaminen on erittäin vaativaa työtä ja jo itse perehdyttämisprosessiin saattaa kulua jopa puoli vuotta.

– Meidän on ajoittain hyvinkin vaikeaa saada korkeatasoisia osaajia, joten meille on tärkeää varmistaa, että työntekijät haluavat sitoutua Murataan, Nurmela kertoo.

 Murata haluaa olla terveellinen ja turvallinen työpaikka, jossa jokaisen on mukava tehdä merkityksellistä työtä, Muratan Head of Wellbeing Kirsi Nurmela sanoo

Riskitekijöiden kartoittaminen on osa työkykyjohtamisen prosessia

Työ Muratalla on nopeatempoista ja vaativaa asiantuntijatyötä. Työn kuormitus syntyy pääosin psyykkisistä tekijöistä, ja lisähaasteita tuovat aikapaineet. Tuotanto taas pyörii keskeytyksettä, ja työ vaatii suurta tarkkuutta ja huolellisuutta riippumatta vuorokauden ajasta.

Elo on ollut mukana kehittämässä Muratan työkykyjohtamista, jotta työntekijöiden mahdolliset työkyvyttömyyteen liittyvät riskitekijät osataan tunnistaa ja ennaltaehkäistä. Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Pia Aulaskoski on ollut mukana kartoittamassa Muratan työkyvyttömyyden riskitekijöitä.

– Kun riskitekijät on kartoitettu, autamme Murataa suunnittelemaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja kerromme keinoista, miten työeläkeyhtiö auttaa työntekijöitä ammatillisen kuntoutuksen keinoin, Aulaskoski kertoo.

Elon riskienkartoitustyökalut ovat auttaneet Murataa seuraamaan mahdollisia työkyvyttömyyden vaikutuksia kustannuksiin, millä on suora vaikutus yrityksen liiketoimintaan. Nurmela on kiinnittänyt huomioita työelämän haasteiden jakautumiseen ikäryhmittäin. 

– Yhä nuoremmat henkilöt kärsivät mielenterveysongelmista, joten olemme panostaneet matalan kynnyksen palveluihin, kuten keskustelupalveluiden ja lyhytpsykoterapian tarjoamiseen, Nurmela kertoo.

Elo on ollut mukana myös edistämässä ja vakiinnuttamassa Muratan korvaavan työn mallia, jonka tarkoituksena on puuttua ajoissa työntekijöiden mahdollisiin haasteisiin työtehtävien suorittamisessa. 

 Hyvinvointi nähdään Muratalla kilpailuetuna, sillä kilpailu osaajista on kovaa. Työkykyjohtamiseen panostaminen onkin tuottanut hyviä tuloksia.

Tulos syntyy tiiviistä ja systemaattisesta yhteistyöstä

Elon monipuolinen asiantuntijayhteisö tekee tiivistä yhteistyötä Muratan kanssa. Elo on tukenut Muratan työkykyhankkeita ja auttanut luomaan selkeät työkykyjohtamisen prosessit, joiden vaikuttavuutta seurataan ja joista raportoidaan yrityksen johdolle. 

– Murata on onnistunut ja saanut hyviä tuloksia, koska yritys on sitoutunut työkykyjohtamiseen kaikilla tasoilla, ja siihen panostetaan myös osaavin HR-resurssein, Aulaskoski sanoo.

Aulaskoski on ylpeä siitä, kuinka systemaattisesti Muratalla kehitetään työkykyjohtamista. Työkykyjohtamiselle luodaan toimintasuunnitelma liiketoiminnan tarpeisiin, minkä pohjalta mietitään konkreettisia tavoitteita henkilöstön hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

– Yhteistyömme Elon kanssa on ollut tiivistä. Saamme konkreettista apua yksittäisten tapausten käsittelyyn ja olemme osallistuneet Elon järjestämiin valmennuskokonaisuuksiin, Nurmela kertoo.

Säännöllinen yhteistyö ja työkykyjohtamiseen panostaminen ovat tuottaneet tulosta. Aulaskoski on ylpeä siitä, että Muratalla ymmärretään työkykyjohtamisen tärkeys ja että siihen halutaan panostaa.

– On ollut palkitsevaa nähdä konkreettisesti yhteistyön euromääräisiä tuloksia ja työntekijöiden voivan paremmin. Silloin tietää, että työ on tuottanut oikeasti tulosta, Aulaskoski sanoo.

Työkykyjohtaminen on pitkäjänteistä tekemistä ja tulevaisuudessa sen merkitys kasvaa entisestään. Nurmela uskoo, että tämä on heille kilpailuetu myös tulevaisuuden työmarkkinoilla. 

Kirsi Nurmelan vinkit työkykyjohtamiseen:

1. Muista, että ihmiset tekevät tuloksen. Pidä heistä hyvää huolta.
2. Älä yritä tehdä kaikkea yksin. Pääset pidemmälle, kun verkostoidut luotettavien kumppaneiden kanssa.
3. Käytä aikaa keskusteluihin. Muratan toimitusjohtajalla on tapana kiertää säännöllisesti juttelemassa työntekijöiden kanssa.
4. Perustele työkykyjohtamisen tärkeys yrityksen esihenkilöille, jotta he mieltävät sen omaan rooliinsa kuuluvaksi.
5. Pidä esillä onnistuneen työkykyjohtamisen vaikutukset liiketoiminnan tulokseen.
   
   

Lue lisää Elon työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyn ohjausryhmätyöskentelystä.

Kuuntele podcast: Miten tukea työkykyä silloinkin, kun se on heikentynyt?