Rakennusalalla panostukset työntekijöiden hyvinvointiin auttavat yrityksiä menestymään
Rakennusalan arki
Toimiala sisältää laajan kirjon erilaisia ammatteja ja työtehtäviä. Työntekijät toimivat esimerkiksi maalareina, sähköasentajina, talonrakentajina, LVI-asentajina tai kalusteasentajina työmaalla. Rakennusalan toimihenkilöt ja asiantuntijat työskentelevät mm. arkkitehteina, insinööreinä ja rakennustyömaiden työnjohdon tehtävissä.
Työkyvyttömyys rakennusalalla
Mielenterveyteen liittyvät työkyvyttömyyseläkkeiden osuus kaikista rakennusalan työkyvyttömyyseläkkeistä on säilynyt melko samalla tasolla vuosina 2020−2023.
Rakennusalan kuormitustekijät ja voimavarat
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat merkittävin työkyvyttömyyttä aiheuttava tekijä rakennusalalla.

Selkäsairaudet ovat yleinen työkyvyttömyyseläkkeen syy rakennusalalla. Tuki- ja liikuntaelinten diagnoosit jakautuvat suhteellisen tasaisesti eri kehonosiin ja aladiagnoosikategorioihin

Rakennusalan kuormitustekijät ja voimavarat
Fyysinen kuormitus rakennusalalla
Työn fyysinen kuormitus voi liittyä työliikkeisiin ja -asentoihin tai työympäristöön ja fyysisiin työoloihin. Rakennusalalla fyysistä kuormitusta aiheuttavat erityisesti:
- hankalat työasennot kuten polvillaan tai selkä kumarassa työskentely
- selän kiertyneet työasennot
- jatkuva kädet hartiatason yläpuolellatyöskentely
- runsas seisominen tai käveleminen työpäivän aikana sekä
- raskaiden taakkojen nostot ja siirrot.
Psykososiaalinen kuormitus rakennusalalla
Työn psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työjärjestelyihin, työn sisältöön tai työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä kuormitustekijöitä. Psykososiaalista kuormitusta rakennusalalla aiheuttavat erityisesti työn aikatauluihin liittyvä kiire ja vaarallisissa töissä tapaturman uhka. Tutkimusten mukaan psykososiaaliset kuormitustekijät kuten kiire ja kohtuuttomat aikapaineet lisäävät myös riskiä tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Fyysiset kuormitustekijät voivat johtaa tuki- ja liikuntaelimiin liittyviin kiputiloihin, joka voi vaikuttaa myös rakennusalan työntekijän psyykkiseen toimintakykyyn.
Rakennusalan työelämän ilmiöt ja trendit
Osaaminen rakennusalalla
Työelämän muutokset heijastuvat rakennusalaan ja synnyttävät uusia osaamisvaatimuksia. Henkilöstön muuttuvat osaamistarpeet edellyttävät työnantajilta jatkuvan oppimisen tukemista työuran eri vaiheissa ja työn ohessa. Puutteet osaamisessa voivat olla riski työkyvylle. Oppimisen ja osaamisen johtaminen on työkykyjohtamisen keino vahvistaa työkykyä ja yrityksen kestävää kasvua. Osaamisen johtamisen kannalta on tärkeää tunnistaa toimialan erityispiirteet koulutuspoluissa, yrityksen nykyiset osaamistarpeet eri henkilöstöryhmien kohdalla sekä toimintaympäristön muuttumisen aiheuttamat tulevaisuuden osaamistarpeet. Ammattitaitoinen ja oppiva henkilöstö on tuottavampi sekä vahvistaa yrityksen kilpailukykyä.
Monimuotoisuus henkilöstössä
Rakennusalan yrityksissä on olennaista huomioida työntekijöiden yksilölliset tuen tarpeet ja suunnitella työtehtävät kullekin työntekijälle niin, että ne sujuvat ja tarjoavat työntekijälle myös monipuolisia oppimisen mahdollisuuksia. Ulkomaisen työvoiman käyttö on yleistä rakennusalalla, minkä vuoksi muun muassa kielitaito vaikuttaa työntekijöiden perehdytykseen sekä työyhteisön muodostumiseen. Lisäksi neuromoninaisuus työpaikoilla tuo omat piirteensä oppimiseen, työskentelytapoihin ja vuorovaikutustilanteisiin.
Digitalisaatio
Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat työelämää laaja-alaisesti ja muutosten odotetaan vaikuttavan myös rakennusalan työhön. Rakennusteollisuuden osaamistarveselvityksen mukaan suuri osa rakennusteollisuuden yritysten edustajista nostaakin digitalisaation yhdeksi merkittävimmistä muutosvoimista toimialan kehityksessä. Tästä huolimatta digitaalisuuskehitys on vasta alkutekijöissään monissa rakennusalan yrityksissä. Digitaalisten työkalujen käyttöönotto vaatii perehtymistä sekä kokemusta siitä, että uudet teknologiat tukevat työskentelyä.
Ratkaisuja työn tueksi rakennusalalla
Vaikuttava työkykyjohtaminen kohdistuu useammalle eri tasolle. Rakennusalan työkyvyttömyysriskien hallinnassa on tärkeää kohdistaa toimia eri tasoille:
- Työpaikan toimintamallit, prosessit ja rakenteet
- Lähijohtaminen
- Fyysinen työympäristö
- Psykososiaaliset työolot
- Työyhteisön sosiaalinen toimivuus
- Työntekijöiden yksilölliset valmiudet