Suomalaiset työntekijät ovat pomojaan valmiimpia uuden kokeiluun

Vain puolet työssäkäyvistä suomalaista sanoo, että heidän työyhteisössään kehitetään työtä yhdessä. Tieto perustuu 10 000 suomalaisen työntekijän vastaukseen. Tämä osuus pitäisi olla merkittävästi suurempi, arvioi asiantuntija. Suomi on iskukykyinen vain jos tekoäly ja uudet teknologiat otetaan työpaikoilla täysimääräisesti käyttöön – ja se tehdään henkilöstön kanssa yhdessä.

Suomalaisilla työntekijöillä on enemmän valmiutta uuden kokeiluun, ja he toivovat rohkeampaa johtamista kuin heidän esihenkilönsä. Näin kertoo Elon Muutoskyvykkyys-tutkimus (09/2025), jonka mukaan jopa kolmannes työntekijöistä ajattelee, ettei omassa työyhteisöissä kokeilla tarpeeksi uusia työn tekemisen tapoja.

Ylipäätään työn muutoksesta ja sen ihan konkreettisista seurauksista jokaiselle työntekijälle puhutaan Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikin mukaan liian vähän.

Elon kyselyn mukaan joka kolmas (29 %) työssäkäyvä arvioi, ettei työpaikalla kuunnella henkilöstöä, kun muutoksia tehdään. Joka toinen vastaaja arvioi (55 %), että heidän työyhteisössään kehitetään työtä yhdessä. Korhonen-Yrjänheikin mukaan tämä osuus on liian pieni ottaen huomioon työelämässä tapahtuvan muutoksen vauhdin.

– Suomi on iskukyinen vain jos yrityksissä otetaan eturintamassa käyttöön tekoälyä ja ylipäätään uusia teknologioita. Näistä saatava tuottavuushyöty täytyy saada lunastettua, jotta Suomen talouskasvuun saadaan voimaa. Tässä ei onnistuta ilman, että henkilöstö otetaan yhteiseen kehittämiseen mukaan, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.

”Matalat hierarkiat työpaikoilla on Suomen kansallinen kilpailuetu”

Mikä edesauttaa työpaikan muutoskykyä? Elo selvitti asiaa toteuttamalla muutoskokemuskyselyn asiakasyrityksissään vuonna 2025. Tulosten mukaan merkittävimmät tekijät ovat toivon luominen, selkeän suunnan tarjoaminen ja psykologinen turvallisuus. Myös keskeneräisistä asioista viestiminen ja yhteisöllisyyden vaaliminen parantavat työyhteisön valmiuksia muutosten tekemiseen.

– Suomalaisilla työpaikoilla on matala hierarkia, minkä ansiosta keskusteluyhteys ylimmän johdon ja työntekijäportaan välillä on usein hyvinkin mutkaton. Tämä on meidän kansallinen kilpailuetumme yritystasolla. Nyt pitäisi hyödyntää tätä perustaa ja ottaa uusi vaihde käyttöön työn kehittämisessä, arvioi Korhonen-Yrjänheikki.

Hänen mukaansa erityisesti esihenkilöt ansaitsevat kiitosta siinä, miten he luotsaavat arjen työtä muuttuvan maailman keskellä. Muutoskokemuskyselyyn vastanneista 79 % sanoo, että heidän työtiimissään vallitsee hyvä henki ja keskinäinen luottamus. 81 % sanoo oman esihenkilön edistävän luottamusta ja yhteistyötä työntekijöiden kesken.

– Yrityksissä on eväät kovaan tuloksentekoon ja uudistumiseen. Kyse on pohjimmiltaan siitä, että yritys kasvaa, kun ihmiset kasvavat. Tämä tarkoittaa sitä, että työpaikoilla saavutetaan parempia tuloksia ja opitaan ja kehitytään yhdessä, kun työssä voidaan hyvin. Muutoksen ja uudistumisen johtaminen on avainkysymys juuri nyt. Siinä onnistuvat yritykset saavuttavat merkittävää kilpailuetua muihin nähden, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.

Lisätietoa tutkimuksesta:

Elon tutkimusraportti keskittyy muutoskyvykkyyden voimavaroihin ja työn muutoskokemuksiin suomalaisilla työpaikoilla. Kokonaisvaltaisen analyysin toteuttamiseksi yhdistettiin eri datalähteitä. Tulokset perustuvat Elon säännöllisesti keräämään henkilöstödataan (otoksessa yli 10 000 vastausta) sekä muutoskokemuksia kartoittavaan haastattelu- (15 HR johtajan haastattelua) ja kyselyaineistoon (252 vastausta 11 yrityksestä).  

Linkki tutkimusraporttiin

Lisätiedot:

Sara Salomaa Elon viestintä, p. 044 5505450