Työeläke, kansaneläke ja vanhuuseläke – mitä maksetaan kenellekin?

Eläkealan termistö voi tuntua monimutkaiselta. Yksi yleisistä hämmennyksen aiheista ovat termit työeläke, kansaneläke ja vanhuuseläke. Mitä ne ovat ja kuka niitä voi saada? Mistä niitä haetaan ja etenkin, kuinka suurista summista on kyse? Puretaan seuraavaksi termit atomeiksi.

Työeläkettä, kansaneläkettä vai molempia?

Aloitetaan purku kattokäsitteistä. Suomen lakisääteinen eläkejärjestelmä muodostuu kahdesta eri palasesta: työeläkkeistä ja kansaneläkkeistä.

Työeläkkeitä hoidetaan työeläkeyhtiöissä − kuten meillä Elossa. Työeläkkeet määräytyvät työuran varrella olleiden ansioiden perusteella eli kyse on ansioturvasta.

Kansaneläke on Kelan maksamaa perusturvaa, joka täydentää työeläkettä. Kansaneläke on tarkoitettu niille henkilöille, joille ei ole kertynyt lainkaan työeläkettä tai työeläkkeen määrä on jäänyt kohtuullisen pieneksi.

Sama henkilö voi siis nauttia sekä työeläkkeestä että kansaneläkkeestä – riippuen muun muassa työeläkkeensä suuruudesta.

Työeläkkeen ja kansaneläkkeen lisäksi henkilö voi olla oikeutettu myös muun muassa takuueläkkeeseen tai erilaisiin lisäeläkkeisiin. Kelan maksama takuueläke on tarkoitettu kaikista pienituloisimpien eläkeläisten turvaksi. Lisäeläkkeet puolestaan ovat vapaaehtoisia eläkejärjestelyitä, jotka voivat olla henkilön itsensä tai työnantajan ottamia.

Eri eläkkeet yhdessä muodostavat henkilön kokonaiseläkkeen määrän.

Entä vanhuuseläke?

Työeläkkeenä ja kansaneläkkeenä myönnetään erilaisia eläkkeitä elämäntilanteesta riippuen, kuten vanhuuseläkettä. Vanhuuseläke on siis eläkemuoto, jota voi saada samaan aikaan sekä työeläkkeenä työeläkeyhtiöstä että kansaneläkkeenä Kelasta.

Vanhuuseläkkeen saamiseksi tulee täyttää vanhuuseläkkeen ikäraja. Työeläkkeessä ja kansaneläkkeessä on kuitenkin hieman toisistaan poikkeavat vanhuuseläkkeen saamisen edellytykset, myös eläkeikää koskien.

Vanhuuseläkkeen saaminen työeläkkeenä edellyttää, että henkilö on täyttänyt vähintään alimman eläkeikänsä ja hänen työsuhteensa päättyy. Yritystoiminta voi sen sijaan jatkua, vaikka YEL-vakuutus päätetäänkin vanhuuseläkkeelle jäädessä. Kun nämä kaksi edellytystä täyttyvät, vanhuuseläke voi alkaa seuraavan täyden kuukauden alusta lukien. Vanhuuseläkkeen eläkeikä riippuu syntymävuodesta ja on esimerkiksi vuonna 1961 syntyneillä 64 vuotta 9 kuukautta. Oman eläkeiän voi tarkistaa osoitteesta www.elo.fi/elakeika.

Kansaneläkkeessä vanhuuseläkkeen ikäraja on 65 vuotta eli hieman työeläkettä korkeampi. Tämä koskee vuonna 1964 ja sitä ennen syntyneitä. Nuoremmilla ikäluokilla eli vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä eläkeikä alkaa kulkea käsi kädessä työeläkkeen eläkeiän kanssa. Kelan vanhuuseläkkeen voi ottaa varhennettuna vuonna 1961 tai sitä ennen syntynyt henkilö. Varhentaminen pienentää pysyvästi kansaneläkkeen määrää. Kansaneläkkeen saaminen edellyttää, että henkilö kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ja on asunut Suomessa vähintään 3 vuotta 16 vuoden iän täyttämisen jälkeen.

Eläkkeen määrä

Työntekijöille kertyy työeläkettä vuosiansioista ja yrittäjille YEL-työtulosta. Myös erilaiset palkalliset sosiaalietuudet, kuten ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha ja sairauspäiväraha kerryttävät työeläkettä. Mitä pidempään työskentelee ja mitä suuremmat ansiot tai YEL-työtulo ovat, sitä suuremmaksi työeläkkeen määrä nousee. Omien kertyneiden eläke-eurojen määrän voi tarkistaa omasta työeläkeyhtiöstä. Elossa vakuutetut työntekijät ja yrittäjät saavat eläkearvion Elon henkilöasiakkaiden verkkopalvelusta osoitteesta www.elo.fi/verkossa.

Työeläke turvaa pääsääntöisesti eläkeläisten toimeentuloa Suomessa. Kelan maksamaa kansaneläkettä voi saada, jos ei saa lainkaan työeläkettä tai sen määrä on enintään 1 624,63 euroa kuukaudessa yksinasuvilla tai 1 455,88 euroa kuukaudessa parisuhteessa olevalla vuoden 2026 indeksitasossa.  Kansaneläke on työeläkevähenteistä. Tämä tarkoittaa, että mitä suurempi oma työeläke on, sitä pienempi on kansaneläkkeen määrä. Hyvä nyrkkisääntö on, että euro työeläkettä vähentää 50 senttiä kansaneläkettä. 

Esimerkki 1. Yksinasuva eläkkeensaaja saa työeläkettä 600 euroa kuukaudessa, jolloin hänen kansaneläkkeensä määrä on 520,32 euroa kuukaudessa ja kokonaiseläke on 1 120,32 euroa kuukaudessa. Jos parisuhteessa olevan eläkkeensaajan työeläke on sama 600 euroa kuukaudessa, hänen kansaneläkkeensä määrä on 435,94 euroa kuukaudessa ja kokonaiseläke on 1 035,94 euroa kuukaudessa. 

Esimerkki 2. Yksinasuva eläkkeensaaja saa työeläkettä 1 500 euroa kuukaudessa, jolloin hänen kansaneläkkeensä määrä on 70,32 euroa kuukaudessa ja kokonaiseläke on 1 570,32 euroa kuukaudessa. Jos parisuhteessa olevan eläkkeensaajan työeläke on sama 1 500 euroa kuukaudessa, hänelle ei jää kansaneläkettä maksettavaksi lainkaan. Hänen  kokonaiseläke on 1 500 euroa kuukaudessa. 

Esimerkki 3. Jos eläkkeensaaja saa työeläkettä 1 750 euroa kuukaudessa, hänelle ei jää kansaneläkettä maksettavaksi. Kokonaiseläkkeen määrä on 1 750 euroa kuukaudessa. Tämä koskee sekä yksinasuvaa että parisuhteessa olevaa eläkkeensaajaa. 

Esimerkkien eläkkeenmäärät ovat bruttoeläkkeitä vuoden 2026 indeksitasossa. Lisää esimerkkejä työeläkkeen ja kansaneläkkeen määristä (kela.fi).

Eläkkeen hakeminen

Eläkkeen hakeminen on onneksi vaivatonta. Samalla hakemuksella voi hakea sekä työeläkettä koko työuran ajalta että kansaneläkettä.

Hae eläkettä omasta työeläkeyhtiöstäsi, josta myös todennäköisesti isoin osa kokonaiseläkkeestä maksetaan. Elossa vakuutetut voivat hakea eläkettä Elon henkilöasiakkaiden verkkopalvelussa osoitteessa www.elo.fi/verkossa. Jos henkilö ilmoittaa hakemuksella hakevansa myös kansaneläkettä, hakemus toimitetaan työeläkeyhtiöstä Kelaan ja molemmat tahot antavat omat eläkepäätöksensä.