Päivitetty
Vuoden 2028 alusta alkaen yrittäjä valitsee työtulonsa perusteeksi joko ansiotulomallin tai kokonaisarviomallin. Yrittäjä tekee valinnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Ansiotulomallissa YEL-työtulo perustuu yrittäjätoiminnasta saatuihin veronalaisiin ansiotuloihin. Ansiotulojen määrittämisessä käytetään joko tulorekisterin tietoja tai viimeksi vahvistetun verotuksen tietoja.
Osakeyhtiön kautta toimivien yrittäjien, laskutuspalveluyrittäjien ja työkorvausten saajien ansiotulot voidaan määrittää tulorekisterin perusteella silloin, kun tiedot ovat siellä kokonaisuudessaan saatavilla. Toiminimiyrittäjien sekä avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön kautta toimivien yrittäjien ansiot perustuvat vahvistettuun verotukseen. Tulorekisterin käyttäminen tekee ansiotiedoista nykyistä ajantasaisempia osalla yrittäjistä.
Kokonaisarviomalli vastaa perusperiaatteeltaan nykyistä työtulomallia. Eläkeyhtiö arvioi yrittäjän työpanoksen rahallisen arvon. Arvioinnissa otetaan huomioon toimialan mediaanipalkan lisäksi esimerkiksi yrittäjän työpanoksen määrä, yritystoiminnan laajuus, yrittäjän ammattitaito ja muut työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot. Yrittäjä voi toimittaa eläkeyhtiölle oman selvityksensä tilanteestaan.
Kokonaisarviomallissa YEL-työtulo ei voi siirtymäajan jälkeen olla pienempi kuin 50 prosenttia yrittäjän veronalaisista ansiotuloista. Vähimmäistaso nousee asteittain. Vuonna 2028 työtulon on oltava vähintään 30 prosenttia yrittäjän ansiotuloista. Vähimmäistaso nousee tämän jälkeen vuosittain viisi prosenttiyksikköä, kunnes se saavuttaa 50 prosentin tason.
Eläkeyhtiö vertaa kokonaisarvioon perustuvaa työtuloa yrittäjän ansiotuloihin vuosittain. Jos vahvistettu työtulo jää laissa säädetyn vähimmäistason alle, eläkeyhtiö korottaa työtulon vähimmäistason mukaiseksi. Kyse on vuosittaisesta lakisääteisestä vertailusta, ei yrittäjän kolmen vuoden välein tekemästä mallivalinnasta.
YEL-vakuuttamisvelvollisuus ratkaistaan myös jatkossa yrittäjän työpanoksesta tehtävän kokonaisarvion perusteella. Ansiotulomallin valitseminen ei siis yksin ratkaise sitä, kuuluuko yrittäjä YEL-vakuutuksen piiriin.
Työtulon peruste valitaan kolmeksi vuodeksi. Eläkeyhtiö esittää yrittäjälle kolmen vuoden välein, mikä hänen YEL-työtulonsa olisi ansiotulomallissa ja kokonaisarviomallissa. Yrittäjä valitsee näistä itselleen sopivan vaihtoehdon seuraavaksi kolmeksi vuodeksi.
Ansiotulomallissa työtulon määrä tarkistetaan vuosittain käytettävissä olevien ansiotietojen perusteella. Myös kokonaisarviomallissa työtulon suhdetta yrittäjän ansiotuloihin seurataan vuosittain.
Kerromme asiakkaillemme hyvissä ajoin, milloin ja miten oman työtuloperusteen valinta tehdään.
Yrittäjän mahdollisuus joustaa YEL-maksussa alaspäin kasvaa nykyisestä 20 prosentista 25 prosenttiin. Yrittäjä voi siis maksaa tilapäisesti pienempää YEL-maksua ilman, että hänen vahvistettua YEL-työtuloaan alennetaan.
Tämä on yrittäjän kannalta merkittävä ero työtulon alentamiseen verrattuna. Vaikka yrittäjä maksaa joustovuonna pienemmän vakuutusmaksun, hänen sosiaaliturvaetuutensa määräytyvät edelleen vahvistetun YEL-työtulon perusteella. Jouston käyttäminen vaikuttaa kuitenkin kyseiseltä vuodelta kertyvän eläkkeen määrään.
Aloittavan yrittäjän erillisestä YEL-maksun alennuksesta luovutaan. Ennen uuden lain voimaantuloa myönnetyt alennukset säilyvät voimassa niiden nykyisen keston ajan.
Aloittavat yrittäjät voivat jatkossa käyttää laajennettua maksujoustoa. Näin mahdollisuus pienentää YEL-maksua ei rajoitu vain yrittäjyyden ensimmäisiin vuosiin, vaan joustoa voi käyttää silloin, kun yrittäjän taloudellinen tilanne sitä edellyttää.
Yrittäjä voi päättää YEL-vakuutuksensa vähintään kolmen kuukauden sairaus- tai vanhempainpäivärahakauden ajaksi, jos hänen työpanoksensa laskee samalla YEL-vakuuttamisen alarajan alle. Yrittäjän tulee ilmoittaa asiasta eläkeyhtiölle.
Uudistus muuttaa YEL-maksun perusteena olevaa työtuloa eri tavoin yrittäjän tulojen ja valitseman mallin mukaan. Valtiovarainministeriön tekemän vaikutusarvion mukaan työtulo laskee vuoden 2033 tasossa lähes 40 prosentilla yrittäjistä. Työtulo pysyy ennallaan vajaalla puolella ja nousee vajaalla 20 prosentilla yrittäjistä. Työtulon arvioidaan laskevan erityisesti pienituloisilla yrittäjillä. Se nousee osalla yrittäjistä, joiden nykyinen YEL-työtulo on matala suhteessa yritystoiminnasta saatuihin ansiotuloihin.
YEL-työtulo vaikuttaa sekä yrittäjän eläkemaksuun että hänen turvansa tasoon. Sen perusteella määräytyvät tulevan eläkkeen lisäksi esimerkiksi sairaus- ja vanhempainpäivärahaan liittyvä turva. On hyvä huomioida, että pienempi työtulo alentaa eläkemaksua, mutta samalla myös yrittäjän eläke- ja sosiaaliturva jäävät pienemmiksi.
Yrittäjän ei tarvitse tehdä uudistuksen vuoksi vielä mitään. Nykyinen YEL-vakuutus ja sen perusteena oleva työtulo säilyvät ennallaan. Jos eduskunta hyväksyy esityksen, yrittäjä tekee valinnan kahden työtulomallin välillä ennen uuden järjestelmän voimaantuloa.
Onko YEL nyt valmis? Ei suinkaan, vaikka nyt otetaankin tärkeitä askelia eteenpäin. Tutustua Elon toimitusjohtajan Carl Petterssonin ajatuksiin YEL-uudistuksesta.
