Onnistunut työkykyjohtaminen edellyttää suunnitelmallisia ja systemaattisia toimenpiteitä, joilla edistetään, tuetaan ja ylläpidetään työntekijöiden työkykyä. Työkykyjohtaminen ei ole erillinen osa johtamista, vaan yrityksen strategisia päämääriä tukeva kokonaisuus
Työkykyjohtamisen tavoitteena on
Työkykyjohtamisen tueksi organisaatioilla on käytössä monenlaista tietoa työkyvystä, kuten esimerkiksi kyselytuloksia, tilastoja ja seurantatietoja. Kun työkykyä johdetaan tiedolla, se havainnollistuu konkreettisiksi luvuiksi ja työkykyjohtamisen hyödyt saadaan selkeästi esiin. Tieto auttaa myös erilaisten työkykyriskien vakavuuden ja vaikuttamisen arvioinnissa ja auttaa suuntaamaan työkykyjohtamisen toimenpiteitä oikeaan suuntaan.
Työkyky on henkilöstön, työn ja organisaation muodostama toiminnallinen kokonaisuus. Muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa häiriötä, jotka voivat näkyä työkykyriskeinä henkilöstössä.
Työkykyriskeillä tarkoitetaan työntekijän, työn tai työympäristön tekijöitä, jotka uhkaavat työkykyä tai työn sujuvuutta ja jotka voivat pitkällä aikavälillä johtaa työkyvyttömyyteen. Työkykyriskejä voivat olla esimerkiksi sairaus tai sairauden oireet, jos niiden seurauksena arjen sujuminen ja työn tekeminen häiriintyy toistuvasti.
Myös muut toistuvat häiriöt, kuten puutteet ja epäselvyydet esihenkilötyössä, organisaation muutostilanteissa, toiminnan tavoitteissa, osaamisessa, työnjaossa ja yhteisesti sovituissa toimintavoissa voivat lisätä työkykyriskejä.
Työkykyriskit voivat ilmetä esimerkiksi lisääntyneinä sairauspoissaoloina, käytöksen muutoksina, ihmissuhdeongelmina ja työn tekemiseen liittyvinä ristiriitoina sekä yleisenä tyytymättömyytenä.
Erilaiset fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät voivat heikentää yksilön työkykyä työuran eri vaiheissa. Eri toimialoilla ja ammattiryhmissä voidaan tunnistaa erilaisiin työtehtäviin liittyviä riskejä. Elon työkykytietopankista löydät tutkittua tietoa eri toimialojen työkykyriskeistä.
Työkykyjohtaminen on päivittäistä työtä: työyhteisön toimivuudesta huolehtimista, tunnistettuihin työkykyriskeihin tarttumista sekä työkuormituksen ennaltaehkäisyä. Työntekijöiden tukeminen työkyvyn haasteissa on tärkeä osa työkykyjohtamista.
Kartoittamisen avulla muodostetaan selkeä tilannekuva: missä mennään nyt, mitkä tekijät tukevat työkykyä ja missä piilevät suurimmat kehityskohteet. Kartoituksessa voi hyödyntää mm. henkilöstökyselyitä ja työterveys- sekä poissaolodataa. Kun työkykyriskit on tunnistettu, voidaan työkykyä johtaa ennakoivasti ja vaikuttavasti.
Tutustu Elon työkykyriskien kartoitustyökaluihin
Työsuorituksen johtaminen tarkoittaa työyhteisön toimivuudesta huolehtimista, epäkohtiin puuttumista ja työn tekemisen edellytyksistä huolehtimista. Päivittäisessä johtamisessa korostuu läsnäolo, kuuntelemisen taito ja keskustelevan ilmapiirin luominen. Perehdyttäminen, palautteen antaminen ja onnistunut muutosjohtaminen ovat suorituksen johtamisen keskeisiä keinoja. Tutustu Elon muutosvalmiudet työkyvyn tukena -tutkimuksen tuloksiin
Parhaiten työkuormitusta ennaltaehkäistään tarttumalla ongelmiin silloin, kun ne ovat vielä pieniä. Varhainen tuki ja puheeksiottaminen ovat osa hyvää esihenkilötyötä ja arkijohtamista. Työtä muokkaamalla on mahdollista löytää sairauslomaa parempia ratkaisuja työntekijöiden yksilöllisiin haasteisiin. Lue lisää varhaisesta tuesta
On inhimillistä, että työntekijöiden työkyvyssä on haasteita työuran aikana. Työhön palaamisen tuki on osa varhaisen tuen mallia. Työkokeilu taas on yksi käytetyimmistä ammatillisen kuntoutuksen muodoista. Tutustu osatyökykyisen tukemisen tapoihin