Varhainen tuki
Työntekijän työkykyä ja työhyvinvointia voidaan tukea aktiivisella ongelmien havaitsemisella, puheeksiottamisella ja ratkaisujen hakemisella. Varhainen tuki on osa hyvää esihenkilötyötä ja arkijohtamista.
Tällä sivulla
Tartu haasteisiin
Varhaisella tuella voit vaikuttaa yrityksesi työkykyriskeihin. Jos varhaisia signaaleja havaitaan, käy työntekijän kanssa varhaisen tuen keskustelu. Jos asia ratkeaa varhaisen tuen keskustelussa, jää seuraamaan tilannetta. Jos työntekijä tarvitsee tukea terveydentilan vuoksi, järjestetään työterveysneuvottelu, jossa keskustelette työkyvyn ja työn sujumisen haasteista ja edellytyksistä.
Työterveysneuvottelussa voidaan miettiä keinoja työkyvyn ja työhön paluun tueksi, kuten työn muokkausta, osasairauspäivärahaa tai työkokeilua työterveyshuoltolakiin perustuen. Jos lääkäri arvioi työntekijällä olevan työkyvyttömyyden uhkaa, voi työntekijä hakea meiltä ammatillista kuntoutusta.
Varhaiset signaalit
Olemme Elossa kehittäneet yhdessä yhteistyökumppanimme kanssa toimintamallin, jossa havaitaan varhaisessa vaiheessa hälytyssignaalit, jotka voivat ennakoida työntekijän kohonnutta työkyvyttömyysriskiä. Varhaisten signaalien perusteella ja tämän toimintamallin avulla työntekijä ohjataan oikea-aikaisen tuen piiriin.
Hälytyssignaaleja ovat esimerkiksi työntekijän muuttunut käytös, mieliala tai työskentelytapa, vetäytyminen sosiaalisesta kanssakäymisestä, ympäristöltä saatu negatiivinen palaute tai huolimattomuus, välinpitämättömyys tai tavallisuudesta poikkeava epäsiisteys. Työntekijällä voi olla sovittujen aikataulujen ja vastuiden laiminlyöntiä, lisääntyneitä myöhästymisiä, sairauspoissaoloja tai tapaturmia, työsuoritus heikentynyt tai ylityötunnit tai työhön käytetty aika lisääntynyt.
Lue lisää varhaisista signaaleista
Työkuormituksen tunnistaminen
Työkuormitus ei ole ainoastaan negatiivinen asia. Sopiva työkuormitus työpaikalla tukee työntekijän työkykyä ja terveyttä. Haitallisia kuormitustekijöitä voi kuitenkin ilmetä missä tahansa työpaikassa ja se voi vaikuttaa haitallisesti keneen tahansa työntekijään. Keskeinen väline työn kuormitustekijöiden hallinnassa on niiden järjestelmällinen selvittäminen ja arviointi.
Tyypillisesti haitallisen työkuormituksen takana ovat huono työn organisointi tai huono sosiaalinen ilmapiiri työpaikalla. Pitkittyessään haitallinen stressi ja kuormittuminen työssä voivat johtaa työuupumukseen. Tämän vuoksi kuormituksen tunnistaminen ja siihen puuttuminen ovat tärkeitä taitoja esihenkilötyössä.
Työn sisältöön liittyviä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi työn yksitoikkoisuus, sirpaleisuus ja jatkuvat keskeytykset, vaatimus valppaana olosta sekä työn vaativuus ja korkeat laatuvaatimukset. Työjärjestelyihin liittyviä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi, että työtä on liikaa tai liian vähän, tietomäärä on liiallinen, työssä on kohtuuttoman suuri vastuu tai aikapaine, vaikeita vuorovaikutustilanteita asiakaspalvelutyössä tai työssä on vuoro- tai yötyötä tai siihen liittyy päivystämistä tai paljon matkustamista. Työyhteisön toimivuuteen liittyviä kuormitustekijöitä ovat esimerkiksi yksintyöskentely, työpaikan huono tiedonkulku ja puutteellinen esihenkilön tai työtovereiden tuki tai epäasiallinen kohtelu.
Elon työyhteisökyselyn vastaajista lähes joka viides (17%) kokee melko tai erittäin paljon haitallista stressiä.
Varhaisen tuen keskustelu
Varhaisen tuen keskustelu on esihenkilön ja työntekijän välinen luottamuksellinen keskustelu, jossa puhutaan työn sujumisen häiriötilanteista ja työkyvystä. Arvostavan puheeksiottamisen ja kuuntelun vaiheet tukevat keskustelun käymistä. Keskustelulla haetaan ratkaisuja työn sujumiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kun esihenkilöllä herää huoli työntekijästä. Keskustelussa pohditaan myös, mitä työntekijä voi itse tehdä jaksaakseen töissä paremmin.
Keskustelun käymisestä vastaa esihenkilö, mutta työntekijä itse voi myös pyytää keskustelun käymistä ja halutessaan ottaa mukaan tukihenkilön. Varhaisen tuen keskustelut dokumentoidaan organisaatiossa sovittujen käytäntöjen mukaisesti.
Esihenkilöllä on velvollisuus puuttua kaikkiin huolen aiheisiin ja reagoida viimeistään organisaation määrittelemiin hälytysrajojen ylittäviin sairauspoissaoloihin. Esihenkilönä sinun tulee tuntea työntekijöidesi työ ja arvioida säännöllisesti sen vaaroja ja riskitekijöitä.
Varhaisen tuen lähtökohtana on tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus: esihenkilö puuttuu kaikkiin signaaleihin ja oman työpaikan asettamien hälytysrajojen ylittäviin sairauspoissaoloihin.
Työntekijän työkyky voi heiketä esimerkiksi sairauden, ikääntymisen tai päihdeongelman vuoksi.
Elon työyhteisökysely osoittaa, että vastaajien arvio omasta työkyvystä on alentunut pandemia-aikana. Ennen pandemia-aikaa 21% kertoi työkykynsä olevan alentunut ja nyt näin arvioi 25% vastaajista.
Puheeksiotto
Puheeksiottamisen tavoitteena on etsiä ratkaisuja työntekijän tilanteeseen. Keskustelu aloitetaan ilmaisemalla huoli ja kertomalla, miksi käytte keskustelua. Aloita avoimilla kysymyksillä. Jos avoimet kysymykset eivät vie keskustelua eteenpäin, voit kysyä ohjaavia kysymyksiä. Keskustelun lopuksi osallista työntekijä pohtimaan ratkaisuja.
Osatyökykyisen tukeminen
Vaikka työkyky olisikin alentunut, on työkykyä yleensä myös paljon jäljellä. Sairauspoissaolon pitkittyessä työhön palaaminen vaikeutuu ja riski pysyvästä työkyvyttömyydestä lisääntyy. Työhön paluun tukeminen on tehokas keino vähentää myös työkyvyttömyyteen liittyviä kustannuksia.
Pitkittyvät tai toistuvat sairauspoissaolot lisäävät pysyvän työkyvyttömyyden riskiä. Aktiivisilla työkyvyn tukitoimilla voidaan työpaikalla kuitenkin tukea työssä jatkamista ja toisaalta nopeuttaa työhön paluuta sairauspoissaolon jälkeen.
Tue työkykyä muokkaamalla työtä
Työn muokkauksen tavoitteena on löytää ratkaisu yksilölliseen työkyvyn haasteeseen. Erilaisten mahdollisuuksien kartoittaminen työpaikalla jo ennakkoon mahdollistaa ripeän toiminnan. On myös hyvä muistaa, että kevennetyllä työllä voi olla tervehdyttävämpi vaikutus kuin sairauspoissaololla. Työn muokkauksen suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa tärkeimmät kumppanit ovat työntekijät ja työterveyshuolto.
Työtä kannattaa muokata, koska se vähentää sairauspoissaoloja, ennaltaehkäisee työkyvyttömyyttä ja tukee työntekijää työssä jatkamisessa.
Työn muokkaaminen voi tilapäistä tai pysyvää. Työtä voidaan muokata esimerkiksi työtehtävien delegoinnilla tai eri tavalla tekemisellä erikseen sovitun ajan, työajan joustolla, etätyön mahdollistamisella tai lomien jaksottamisella.
Monipuoliset työn muokkausmahdollisuudet vähentävät sairauslomalle jäämistä ja toisaalta lisäävät huomattavasti työhön paluuta pitkiltä sairauspoissaoloilta. Vahvaa näyttöä on pystytty löytämään siitä, että työn muokkaus lyhentää työkyvyttömyyden kestoa erilaisissa tuki- ja liikuntaelinten kiputiloissa.
(Ervasti et al., Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:7)
Työhön paluun kolme polkua
Työpaikan säännöllinen yhteydenpito sairaana olevaan, työhön paluuta koordinoivan henkilön hyödyntäminen ja työterveyden toteuttama ergonominen työpaikkakäynti vähentävät työkyvyttömyyden kestoa.
Työkokeilu työterveyshuoltolakiin perustuen
Työkokeilu työterveyshuoltolakiin perustuen on hyvä vaihtoehto tilanteessa, jossa työntekijän työkykyongelmat eivät vielä ole vakavia, eli työkyvyn menettämisen uhkaa ei ole.
Työkokeilu omalla työpaikalla tarkoittaa käytännössä, että työntekijälle annetaan työkykyyn sopivia uusia tehtäviä tai työntekijä jatkaa omia työtehtäviä selkeästi mukautettuna tai erityisjärjestelyin. Työkokeilu voi kestää enintään 45 työpäivää.
Miten edetään:
- työterveys kirjoittaa ilmoituksen kuntoutuspäätöksestä (KU114)
- työntekijä hakee kuntoutusrahaa Kelan asiointipalvelusta
- työnantaja päättää työkokeilun toteutumisesta omalla työpaikalla ja ilmoittaa maksamansa palkat Kelan asiointipalvelussa
- Kela maksaa työnantajalle korvausta (kuntoutusraha) maksetuista palkoista.
Huolehdi työkokeilun seurannasta yhdessä työterveyden kanssa.
Osasairauspäiväraha työhön paluun tukena
Osasairauspäivärahaa hyödynnetään tilanteessa, jossa työntekijä on työkyvytön omaan tai siihen verrattavissa olevaan työhön täydellä työajalla, mutta kykenee kuitenkin työskentelemään osa-aikaisesti.
Osasairauspäivärahan aikana työntekijä tekee omaa työtään 40-60 % työajalla. Kela voi maksaa osasairauspäivärahaa enintään 60 arkipäivän ajan A-lääkärinlausunnolla ja yhteensä enintään 150 arkipäivän ajan B-lääkärinlausunnolla. Työntekijän toipuminen ei saa vaarantua työskentelyn vuoksi.
Miten edetään:
- työterveyslääkäri kirjoittaa A- tai B-lääkärinlausunnon tarpeen mukaan
- työntekijä tekee osasairauspäivärahahakemuksen Kelaan
- työnantaja lähettää osa-aikatyötiedot Kelaan työnantajien asiointipalvelussa
- Kela maksaa työnantajalle, jos tämä maksaa täyttä palkkaa työntekijälle. Jos työnantaja sopeuttaa palkan tehtyihin työtunteihin, Kela maksaa osasairauspäivärahan työntekijälle.
Seuraa tiuhaan työntekijän tilannetta. Huolen herätessä keskustele työntekijän kanssa ja hyödynnä työterveyden kumppanuutta. Jos työskentely osasairauspäivärahan turvin ei onnistu, saattaa Elon ammatillinen kuntoutus olla mahdollinen ratkaisu.
Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena
Elon ammatillinen kuntoutus on paras ratkaisu silloin, kun työntekijällä on työkyvyttömyyden uhka ja siihen voidaan vaikuttaa ammatillisen kuntoutuksen keinoilla. Työkokeilu on suosituin ammatillisen kuntoutuksen keino.
Työkokeilun hyödyntäminen tarkoittaa käytännössä, että työntekijä palaa työhön, jota on muokattu hänen työkykyään vastaavaksi tai hän siirtyy uusin työtehtäviin. Työntekijä voi tarvittaessa aloittaa työkokeilun lyhennetyllä työajalla ja nostaa työaikaa asteittain.
Lue lisää