Suoraan sisältöön

Hälytyssignaalit näkyviin ajoissa – Elon toimintamalli auttaa työnantajaa ennakoimaan työkykyriskejä

/ Artikkeli / Työkykyjohtaminen

tyokykyjohtaminen_brandi2025_keskustelu_1200px

Vuoden 2024 alusta voimaan astunut maksuluokkauudistus kannustaa ennakoimaan työkykyriskejä ja pitämään entistä parempaa huolta työntekijöiden työkyvystä. Ennen muutosta maksuluokka määräytyi sen mukaan, kuinka paljon yrityksen työntekijöille oli myönnetty pysyviä työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeitä. Uudistuksen jälkeen myös kuntoutustuet ja osakuntoutustuet eli määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat maksuluokan määräytymiseen. Työntekijöiden työkyvyn ylläpitämisellä on uudistuksen myötä vielä aikaisempaa enemmän vaikutusta yrityksen työeläkemaksuihin.

Mitä pidempään henkilö on ollut sairauspäivärahalla, sitä haastavampaa ansiotyöhön palaaminen on. Myös todennäköisyys työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen kasvaa sairausjakson pidentyessä. Yleisimmät syyt pitkiin sairauspoissaoloihin ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyssyyt. Näistä erityisesti mielenterveysperustaiset poissaolot johtavat pitkittyessään varsin harvoin työhön paluuseen. Varhainen puuttuminen työkyvyn ongelmiin on paitsi yksilön, myös työnantajan ja yhteiskunnan etu.

Olemme Elossa kehittäneet yhdessä yhteistyökumppanimme kanssa toimintamallin, jossa havaitaan varhaisessa vaiheessa hälytyssignaalit, jotka voivat ennakoida työntekijän kohonnutta työkyvyttömyysriskiä. Varhaisten signaalien perusteella ja tämän toimintamallin avulla työntekijä ohjataan oikea-aikaisen tuen piiriin.

Toimintamallin tavoitteena on reagoida työkykyhaasteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työkyvyn aleneman tunnistaminen, varhaisen tuen toimenpiteet ja asian esille nostaminen työterveysyhteistyössä auttavat työntekijää sopeutumaan tilanteeseensa ja löytämään oikean polun työelämässä jatkamiseksi. Kirkastetun toimintamallin avulla voimme selkiyttää työkykyprosessia, tukea esihenkilöitä varhaisempaan välittämiseen sekä syventää yrityksen, työterveyden ja Elon välistä yhteistyötä. Jo hyväksi testattu ja tuloksia saanut mallimme korostaa myös työterveyden ja esihenkilön, tai muun työpaikalla sovitun henkilön roolia työkokeilun seurannassa.

Työkykyvalmentaja toimii tukena – oma motivaatio tärkein

Elon ylilääkäri Liisamari Krüger kuvailee asiakkaan, työterveyden ja työeläkeyhtiön välistä hyvää yhteistyötä erittäin tärkeäksi osaksi varhaisen vaiheen tukitoimia. Jo ennen yksilötason tukea yritysten on hyvä panostaa työkyvyttömyysriskien hallintaan ja hyödyntää esimerkiksi Elon tarjoamia koulutuksia varhaisen tuen käytäntöihin.

Työkykyvalmentajan rooli henkilön tukemisessa on merkittävä, kun mietitään työntekijän vaihtoehtoja palata omaan työhönsä tai löytää vaihtoehtoisia urapolkuja. On tärkeää erottaa, onko työkykyhaasteiden taustalla esimerkiksi terveyteen liittyviä syitä, työhön liittyviä haasteita vai yksityiselämään liittyviä hankalia tilanteita. Joskus kyse voi olla myös näiden kaikkien yhdistelmästä. Kun todellinen syy on selvillä, on myös oikeiden toimenpiteiden valinta helpompaa.

Työhön paluun tueksi on jo pitkään käytetty osasairauspäivärahaa ja työeläkekuntoutusta. Varhaisen vaiheen tukena työkykyongelmiin voi hyödyntää myös työkokeilua työterveyshuollon päätöksellä. Näiden rinnalle työkykyvalmentaja pystyy usein tuomaan jo varhaisessa vaiheessa muitakin suunnitelmia ja ratkaisuja työhön paluuta tukemaan.

– Henkilön oma motivaatio työssä jatkamiseen on ensiarvoisen tärkeää kuntoutumisen ja töissä jatkamisen kannalta. On myös hyvä miettiä avoimesti, onko nykyinen työ paras mahdollinen oman työkyvyn kannalta, vai tukisiko jokin muu työura paremmin henkilön työkykyä ja tulevaisuuden työssä jaksamisen edellytyksiä. Tällaisessa muutostilanteessa työntekijä tarvitsee tukea, jota esimerkiksi työkykyvalmentaja voi tarjota. Jos lain mukaiset edellytykset täyttyvät, on työeläkekuntoutus hyvä vaihtoehto, mainitsee Krüger.

Ennakoivan ja oikea-aikaisen tuen merkitys kasvanut entisestään

Esihenkilöllä on usein paras näkyvyys työntekijöidensä työarkeen ja monesti he havaitsevatkin ensimmäisinä mahdollisia merkkejä työkyvyn alenemisesta. Heidän roolinsa työntekijän tukena on myös merkittävä. Varhaisen vaiheen tuen onnistumiseksi Elon johtava työkykyasiantuntija Sari Lipponen kehottaa työnantajia tarkkailemaan seuraavia hälytyssignaaleja:

  • työntekijän käyttäytymisessä tapahtuu jokin olennainen muutos
  • työntekijällä on haasteita selviytyä työstään
  • mielenterveyshaasteiden varhaiset signaalit täyttyvät
  • sairauspoissaolot ovat toistuvia tai niiden määrä kasvaa merkittävästi
  • hälytysrajat ylittävä poissaolo, esim. 30, 60 tai 90 poissaolopäivää on täyttymässä.
Ennakoivan työkykyjohtamisen ja oikea-aikaisen työkyvyn tuen merkitys on korostunut entisestään maksuluokkamallin myötä. Krüger ja Lipponen haluavat muistuttaa siitä, miten tärkeää pitkien kuntoutustukijaksojen ehkäiseminen on. Tehokkainta työkyvyttömyyden ehkäisyä onkin varmistaa sujuva työ, varhainen tuki tuen tarpeessa olevalle ja toimivat työhön paluun prosessit. Esimerkiksi työntekijöille suunnatut matalan kynnyksen psykologi- ja fysioterapiapalvelut on tunnistettu tehokkaiksi varhaisen tuen keinoiksi tukea työkykyä. Panostus työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn ja varhaisen tuen toimiin madaltaa työnantajalle koituvia työkyvyttömyydestä johtuvia kustannuksia.

Toimi näin, kun huomaat merkkejä työkykyriskistä – ja hyödynnä Elosta saatava tuki

Työkykyriski voi näkyä yksittäisessä työntekijässä tai koko työyhteisössä. Toimimalla varhain voit ehkäistä tilanteen kärjistymistä. Elosta saat tukea sekä ennaltaehkäisyyn että haastavien tilanteiden hoitamiseen.  

1. Toimi heti, jos huomaat merkkejä työkykyriskistä työntekijällä:

  • Hyödynnä Elon varhaisen tuen opasta ja Elon verkkosivujen työkyvyn tuki -osiota tilanteen arvioinnissa.
  • Pidä huolikeskustelu, ja tarvittaessa myös varhaisen tuen keskustelu.
  • Käynnistä tarvittaessa yhteistyö työterveyshuollon kanssa.
  • Ota tarvittaessa yhteyttä yrityksesi HR:ään.
  • Ota tarvittaessa yhteyttä omaan Elon yhteyshenkilöösi – saat tukea tilanteen arviointiin ja jatkotoimiin.

2. Jos huomaat huolta koko työyhteisön tasolla:

  • Hyödynnä Elon Mielipulssi-kyselyä tilanteen kartoittamiseen.
  • Sovi tapaaminen oman yhteyshenkilösi kanssa case-palaveria ja ohjausryhmätapaamisia varten.

3. Rakenna vahvaa työkykyjohtamista ennaltaehkäisevästi:

  • Osallistu esihenkilö- ja HR-koulutuksiin, joissa syvennytään työkykyjohtamiseen ja varhaisen tuen toimintamalleihin.
  • Käytössäsi on myös muut Elon riskienhallinnan työkalut ja asiantuntijatuki.

Tarvitsetko apua työkykyasioissa? Ota yhteyttä! 

Tutustu myös näihin

<noscript><iframe src="https://www.googletagmanager.com/ns.html?id=GTM-P23HWQ" height="0" width="0" style="display:none;visibility:hidden"></iframe></noscript>