Miten vastuullisuus toteutuu osatyökykyisten tukemisessa?

Vastuullisuus korostuu yritysten uudistuvissa strategioissa, mutta mitä vastuullisuus tarkoittaa henkilöstön työkyvyn ja työkykyjohtamisen näkökulmasta?

Asiaa voi tarkastella konkreettisesti pohtimalla, kuinka osatyökykyisten työhön osallistuminen varmistetaan ja työhön paluuta sairauspoissaololta tuetaan. Tässä kohtaa tulee punnituksi, kuinka sanat ja teot kohtaavat sekä kuinka pitkälle työpaikan ymmärrys vastuullisesta henkilöstöpolitiikasta ulottuu.

Onko vastuullisuusstrategia sisäistetty niin hyvin, että työpaikalla osataan tehdä tarvittavat toimenpiteet turvaamaan työssä jatkamisen edellytykset ja ponnistellaan riittävästi työkyvyttömyyden ennaltaehkäisemiseksi esimiestasolla saakka? 

Työelämän kriittiset pisteet pistävät työkyvylle painetta

Työuran varrella ehtii tapahtua paljon. Työ, työpaikka ja osaamistarpeet muuttuvat sekä lisäksi esimiehet ja kollegat muuttuvat. Samoin käy varmuudella myös asiakkaiden odotuksille. Myös työkyky voi muuttua kaiken myllerryksen seurauksena tai sairastumisen tai vammautumisen vuoksi. Työkyky ei ole vain yksilön ominaisuus vaan siihen vaikuttavat olennaisesti itse työ ja työympäristö ja niiden muutokset.   

Työkykyjohtamisen tavoite on tukea henkilöstön työkykyä varmistamalla, että työnteon edellytykset ovat kunnossa. Toinen tärkeä tavoite on ennaltaehkäistä ja hallita työkyvyttömyyteen liittyviä kustannuksia. Sosiaalivakuutuksen kielellä sanottuna pyrimme vähentämään työkyvyttömyysriskiä.

Työuran varrelle voi osua erilaisia kriittisiä pisteitä, jotka voivat kiihdyttää kulkua kohti työkyvyttömyyttä, jos työntekijän voimavaroja nakertaa jo valmiiksi sairaus, vika tai vamma. Yksi kriittisistä pisteistä on työhön paluu sairauspoissaolon jälkeen, jolloin työnantajan ja esimiehen pitää olla hereillä. Onnistunut työhön paluu voi ennaltaehkäistä sairauspoissaolotarpeen uusiutumista. Epäonnistunut työhön paluu on puolestaan selkeä työkyvyttömyysriski.

Työhön paluun tukemiseksi löytyy useita keinoja

Työhön paluuseen on syytä panostaa, sillä pitkät sairauspoissaolot lisäävät työkyvyttömyysriskiä. Mitä pidemmälle työhön paluun arvioitu ajankohta jää, sitä todennäköisempää on, että työntekijä ei palaa lainkaan. Näin ainakin tilastot kertovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden osalta.  

Siksi yhteydenpito työntekijään sairauspoissaolon aikana on tärkeää. Se kertoo, että hän on tärkeä ja hänet halutaan takaisin työhön.

Keinoja työhön paluun tueksi on useita. Tässä voi hyödyntää esimerkiksi työterveyshuoltolakiin perustuvaa työkokeilua, Kelan osasairauspäivärahaa tai Elon ammatillista kuntoutusta. Keinoja työntekijän toimeentulon varmistamiseksi kyllä löytyy, kunhan työpaikalla on tahtoa ja ymmärrystä tukea työhön paluuta.

Työpaikan, työterveyshuollon ja työntekijän kesken käydyt ratkaisukeskeiset neuvottelut edistävät työhön paluuta. Asteittainen työhön paluu parantaa mahdollisuuksia palata normaaliin työhön, etenkin kun samanaikaisesti työtehtävää muokataan työkyvylle sopivaksi.

Työpaikan asennoituminen osatyökyisyyteen ja työhön paluuseen on ratkaisevan tärkeää. Edelläkävijätyöpaikoissa työhön paluun kynnystä madalletaan ihan konkreettisestikin, jotta työhön paluu onnistuisi. Työpaikalla voi toimia työkykykoordinaattori, jonka tehtävä on suunnitella työhön paluuta yhdessä työntekijän ja esimiehen kanssa konkreettisine järjestelyineen.

Pienemmillä työpaikoilla tämä voi onnistua ihan yhtä lailla, kun työyhteisö tuntee toisensa hyvin ja ymmärtää, että pieni yritys ponnistaa parhaiten vain yhdessä onnistumalla ja toisiaan tukemalla. 

Kestävät ratkaisut turvaavat pitkää työuraa

Mikä sitten muuttuu työssä työhön palatessa? Vai muuttuuko mikään? Palaako esimerkiksi uupunut työntekijään samaan ampiaispesään, jossa hän uupumuksen myötä sairastui masennukseen ja jäi pitkälle sairauspoissaololle? Jos työssä ei mikään muutu, ei työhön paluussa tehdä kestäviä ratkaisuja.

Kestävä ratkaisu katsoo ensi viikkoa pidemmälle, ensi vuoteen, seuraavan kahden vuoden päähän ja aina vain pidemmälle. Esimies ja työntekijä arvioivat yhdessä työn sujumista ja tekevät tarvittavia muutoksia, jotta työhön paluulle on suotuisat edellytykset. Vaikka omalle työpaikalle paluu on ensisijaista, joskus on vastuullista pohtia yhdessä myös siirtymistä muuhun työhön, joka on työntekijän terveydentilan kannalta kestävämpi ratkaisu.

Esimiehet ovat avainasemassa työntekijän työhön palatessa ja osatyökykyisten tukemisessa. Kouluttamalla esimiehiä työkykyjohtamiseen vaikutetaan asenteisiin ja lisätään ymmärrystä työkyvyn tukemiseksi. Esimiehen toiminnan edellytys on kuitenkin koko organisaation systemaattinen halu ja toiminta tukea työhön paluuta ja osatyökykyisiä. Johtamisen ketjun on oltava kunnossa aina johdosta alimpaan esimieheen saakka.

Esimiehen tuki kannustaa ja luo turvallista ilmapiiriä palata asteittain työhön. Jo pienet ratkaisut työpaikalla voivat mahdollistaa osatyökykyisten työskentelyn esimerkiksi onnettomuuden jälkeen. Näin vastuullisuus toteutuu käytännön tekoina.

Tutustu Elon Työkykypakkiin! Olemme koonneet sinne esimiehille käytännön vinkkejä osatyökyisten tukemiseen.