Omistajien äänellä vastuullista omistamista – kotimaan yhtiökokouskausi 2021

Äänestäminen ei ole ollut aikaisemmin kovin yleistä suomalaisissa yhtiökokouksissa. Tällä kaudella omistaja on antanut äänensä ja kertonut näkökantansa etukäteen lähes jokaisessa yhtiökokouksen asialistan kohdassa. Etäkokoukset ovat tuoneet merkittävän muutoksen ennakkoäänestämisen myötä ja omistajien linjaukset näkyvät. Olemme siirtyneet läpinäkyvämpään, vaikuttavampaan ja vastuullisempaan omistamiseen. 

Yhtiökokouskauteen siirryttiin edellisestä väliaikaisen lain mukaisesta poikkeusvuodesta oppineena. Käytänteet olivat paremmin hallinnassa sekä pörssiyhtiöillä että osakkeenomistajilla. Poikkeuslakia on jatkettu myös vuodelle 2022. 

Vuoden 2021 etäyhtiökokouksissa osakkeenomistajien kysely- ja vastaehdotusoikeus tapahtui ennakkoon. Kokouksissa ennakkoäänestettiin ja äänet laskettiin, jolloin osakkeenomistajan mielipiteen voi todeta kokouspöytäkirjasta. Aiemmille vuosille tyypillisten yksityissijoittajien yhtiökokouksen aikana esittämien kysymysten lisäksi tänä vuonna myös suurempien sijoittajien näkemys kuuluu ääniä laskettaessa. 

Kuten viime vuosina olemme nähneet, valtakirjaneuvonantajien rooli on kasvanut. Erityisesti kansainväliset sijoittajat kuuntelevat neuvonantajien suosituksia herkällä korvalla ja toimivat niiden mukaisesti. Pörssiyritysten tulisikin olla tietoisempia valtakirjaneuvonantajien suosituksista ja varautua tilanteisiin, joissa yhtiökokouksen esityksiä ei välttämättä sellaisenaan hyväksytä.

Vuonna 2020 yhtiökokousasialistalle nousi ensimmäisen kerran neuvoa-antava äänestys yhtiön johdon palkitsemispolitiikasta, jossa määritellään palkitsemisen pääperiaatteet. Pörssiyhtiön palkitsemispolitiikka on esitettävä yhtiökokoukselle vähintään neljän vuoden välein. Yhtiökokous päättää, kannattaako se esitettyä palkitsemispolitiikkaa ja kokouksen päätös on neuvoa-antava. Mikäli yhtiökokous ei kannata, tarkistettu politiikka on esitettävä viimeistään seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Lisäksi lainsäädäntö velvoittaa pörssiyhtiöitä julkaisemaan vuosittain palkitsemisraportin, jossa kuvataan yhtiön ylimmälle johdolle maksetut palkkiot. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään palkitsemisraportin hyväksymisestä ja päätös on neuvoa-antava.

Suomessa oli tällä kaudella yhtiökokouksia, joissa esityksiä ei hyväksytty, hyväksyttiin rimaa hipoen tai hyväksyttiin huomattavalla vastustuksella. Kauden vastustuksista suurin osa koski palkitsemisraportin neuvoa-antavaa äänestystä, mutta myös hallitusten jäsenten valintaa ja tilintarkastajien hyväksymistä. 

Elon osallistumista yhtiökokouksista kahdessa ei hyväksytty palkitsemisraporttia ja kahdeksassa merkittävä osuus osakkeenomistajista vastusti raporttia. Palkitsemispolitiikoissa on usealla yhtiöllä parannettavaa joko kriteereissä tai palkkioiden määräytymisajassa. Hallitusten jäsenten osalta vastustusta herätti overboarding eli hallitusten jäsenten liian monet luottamustoimet. Elon osallistumista yhtiökokouksista kolmessa merkittävä osuus osakkeenomistajista vastusti tästä syystä hallituksen jäsenten valintaa. Tilintarkastajien osalta keskustelua on aiheuttanut non-audit fees, eli varsinaisen tilintarkastuksen ulkopuolisten konsultointikulujen suuri osuus. Yhdessä kokouksessa merkittävä osuus osakkeenomistajista vastustikin tilintarkastajan valintaa.

Muita huomioita yhtiökokouksista ovat osinkojen siirtyminen osissa ja harkinnan mukaan jaettavaksi, hallituspalkkioiden nousu ja pienemmissä pörssiyhtiöissä valiokuntien puuttuminen sekä hallitusten alhainen riippumattomuus. Osinkojen osalta odotamme yhtiöiden noudattavan osinkopolitiikkaansa. Hallituspalkkiot tulee olla tasolla, jolla yhtiöiden vastuulliseen hallitustyöhön saadaan mukaan yhtiön kehitysvaiheeseen sopivia hallitusammattilaisia. Pidämme erityisen tärkeänä, että hallituksissa on laaja-alaista ja monipuolista osaamista yhtiön kehittämiseen ja omistaja-arvon kasvattamiseen.

Pienten pörssiyhtiöiden osalta on ymmärrettävää, ettei valiokuntia ole perustettu, toki kannustamme yhtiön kasvaessa siirtymään samaan käytäntöön muiden pörssiyhtiöiden kanssa.

Elo osallistui jokaiseen omistamansa 72 yhtiön yhtiökokoukseen Suomessa ja osallistumisprosenttimme oli täydet sata. Kaikkiin yhtiökokouksiin osallistuminen oli mahdollista äänestämällä ennakkoäänestyslomakkein ja sähköisesti palveluntarjoajan nettisivujen kautta. Julkaisemme tarkemmin osallistumisemme ja äänestyskäyttäytymisemme Elon nettisivuilla syksyllä.

Kansainvälinen yhtiökokouskausi on vielä kesken, mutta yksi näkyvästi esillä olleista teemoista on ilmastoasiat. Odotamme muiden sijoittajien tapaan yhtiöiden huomioivan ilmastonmuutoksen vaikutukset strategiassaan ja raportoinnissaan kansainvälisen ilmastoriskejä ja mahdollisuuksia koskevan raportointiviitekehyksen (TCFD) mukaan. Toivomme, että suomalaiset pörssiyhtiöt huomioivat vastuullisuus- ja ilmastoasiat myös palkitsemispolitiikoissaan.

Koronapandemia käynnisti uudenlaisen yhtiökokouskäytännön, josta on mahdollista ammentaa hyviä oppeja myös tuleviin yhtiökokouskausiin. Tänä vuonna ennakkoäänestäminen tarjosi useammalle sijoittajalle entistä sujuvamman tavan osallistua yhtiökokouksiin. Äänestäminen on paras tapa käyttää ja näyttää omistajan päätösvaltaa vastuullisesti.

Elo omistajana per 30.6.2021

• Sijoittajana suoran omistuksen kautta yli 1000 yrityksessä Suomessa ja maailmalla
• Osakkeenomistajana noin 70 suomalaisessa pörssiyhtiössä
• Sijoitukset suomalaisiin pörssiyhtiöihin noin 2,8 miljardia euroa
• Osallistumisprosentti 100 % suomalaisissa yhtiökokouksissa